Hankintalaki, julkiset hankinnat

Hankintayksikön suorittamiin rakennusurakkahankintoihin, joiden arvo ylittää kansallisen tai EU-kynnysarvon, sovelletaan hankintalakia eli lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Hankintalain menettelysäännökset ovat osin erilaiset sen mukaan, onko kyseessä EU-hankinta vai kansallinen hankinta. EU-hankintojen menettelyt ovat tarkemmin säänneltyjä.

Tietyillä erityisaloilla tehtäviin urakkahankintoihin sovelletaan lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016). 

Hankintalain tarkoittamia hankintayksiköitä ovat mm.

  • valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset
  • valtion liikelaitokset
  • evankelisluterilainen kirkko sekä ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat,
  • ns. julkisoikeudelliset laitokset

Kansallinen kynnysarvo rakennusurakkahankinnoissa on 150 000 euroa ja EU-kynnysarvo 1.1.2020 alkaen 5 350 000 euroa.

Hankinnasta ilmoittaminen

Hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista on ilmoitettava sähköisessa ilmoituskanavassa (HILMA) osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.

HILMAssa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan ja jo päättyneiden kilpailutusten tuloksista. HILMA on Suomen virallinen julkisista hankinnoista ilmoittamisen palvelu ja sen omistaa työ- ja elinkeinoministeriö. Palveluntuottajana on Hansel Oy.

Ilmoitusmenettelyn laiminlyönti on muotovirhe, joka voi johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa. On myös huomattava, että hankintailmoituksen sisältö ratkaisee, jos hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat toisistaan.

Hankintamenettelyt

Hankinnan sisältö, luonne ja laatu ratkaisevat, millaista kilpailuttamismenettelyä hankintayksikkö käyttää hankinnan tekemisessä.

Yleisimmät hankintamenettelyt ovat avoin ja rajoitettu menettely, joita hankintayksikkö voi käyttää kaikissa hankinnoissaan. Muita hankintamenettelyjä ovat mm. neuvottelumenettely ja kilpailullinen neuvottelumenettely, joita hankintayksikkö voi käyttää tiettyjen lakiin perustuvien käyttöedellytysten täyttyessä.