Infrarakentaminen

Infrarakentamisella tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta kuin varsinaisten maa- ja vesirakenteiden rakentamista.

Infrarakentamiseen kuuluvat väylien ja teknisten verkostojen lisäksi teollisuuden toimialan kaivosten avaukset, talonrakennusten perustus-, pohjarakennus- ja pihatyöt, maanalaiset rakenteet, kuten pysäköintihallit sekä erikoisalojen toimialalta infrarakentamiseen kuuluvat työt.

  1. Maa- ja vesirakentamisen investoinnit, määrä

    Maa- ja vesirakentamisen investointien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2019 pitkän laskun jälkeen
  2. Maa- ja vesirakentamisen investoinnit, määrän muutos

    Maa- ja vesirakentamisen investointien neljännesvuositiedot voivat tarkentua huomattavastikin vuositilastojen yhteydessä.
  3. Julkiset maa- ja vesirakennusinvestoinnit

    Kuntien maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat valtiota suuremmaksi ensi kertaa vuonna 2011. Viime vuonna yritysten investoinnit maa- ja vesirakennuksiin olivat suuremmat kuin kuntien tai valtion.
  4. Suurten infraurakoitsijoiden tilauskanta

    Suurten infraurakoitsijoiden tilauskanta on laskenut finanssikriisin jälkeen selvästi matalammalle tasolle. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä tilauskirjat olivat hieman edellisvuotta paksummat.
  5. Raakaöljyn hinta

    Raakaöljyn tynnyrihinta romahti keväällä 2020, mutta kääntyi sen jälkeen kasvuun.
  6. Maarakennuskustannusindeksi

    Maarakentamisen kustannukset laskivat viime vuonna selvästi.
  7. Maarakennuskustannusindeksi, muutos

    Maarakennuskustannusten nousuvauhti on vahvasti sidoksissa raakaöljyn hintaan.
  8. Bitumin hinta

    Bitumin hinta reagoi herkästi raakaöljyn hinnan muutoksiin.
  9. Maarakennuskustannusindeksi, rakenteet

    Kustannuskehitys on ollut hidasta vuoden 2019 jälkeen.
  10. Maarakennuskustannusindeksi, murskaus ja päällysteet

    Murskaustöiden kustannuskehitys seuraa varsin hyvin maarakennuskustannusindeksin kokonaiskehitystä. Päällysteissä hintakehitys heilahtelee kustannuslajeista eniten öljyn hinnan laskun vuoksi.
  11. Maarakennuskustannusindeksi, järjestelmät ja kunnossapito

    Kustannuskehitys on ollut hidasta vuoden 2019 jälkeen.
  12. Paikallishallinnon velan bkt-osuus

    Kuntien velkaantuminen on kiihtynyt viime vuosien aikana. Korkea velkaantuminen heikentää kuntien mahdollisuuksia uusiin infrainvestointeihin.
  13. Infrarakentamisen sektorit ja tilaajat

    Infrarakentamisen tilaajista suurin osa muodostuu julkisesta sektorista. Valtion ja kuntien tilaukset painottuvat yhdyskuntien rakentamiseen sekä yhteyksien ylläpitoon.
  14. Infraan sijoitetun euron jakautuminen tuloiksi

    Infraan sijoitetusta eurosta vuonna 2011 verojen osuus oli runsas viidennes.
  15. Infrarakentamisen kustannusjakauma

    Infrarakentamisen kustannuksista polttoaineiden ja bitumin osuus on 20 %.

Viimeksi päivitetty 07.04.2021