Rakentamisen laatuteko 2017 -kisan finaalissa: Jarmo Grön, Destia


Helsinki-Vantaan lentokentällä valetaan yhteensä 15 konepaikan betonilaatat. Aikataulusta ollaan edellä, kun syksyn aikana on tarkoitus valaa myös kaksi ensi vuonna alkuperäisen aikataulun mukaan valettavaa laattaa.

”Rakentaminen on joukkuepeliä, yhdessä onnistutaan tai yhdessä mennään metsään” 

Destian ja Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman Asematason allianssihankkeen betonirakenteista vastaavalle työnjohtajalle Jarmo Grönille TPS:n jääkiekkojoukkueen pelit ovat henki ja elämä. Hän suhtautuu rakentamiseenkin samalla periaatteella: ”Rakentaminen on joukkuepeliä. Kukaan ei saavuta yksinään mitään. Varsinkin tällaisessa allianssihankkeessa onnistutaan yhdessä tai mennään metsään yhdessä.” 

Betonimestarina koko 27 vuotta kestäneen uransa työskennellyt Grön on sitä mieltä, että betonirakentamisen laatu lähtee suunnittelusta. ”Esimerkiksi meneillään olevassa allianssihankkeessa, kuten kaikissa ST-hankkeissa laatu varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa. Kun toteutuksen tekniset työsuunnitelmat käydään läpi myös työntekijöiden kanssa, tieto kulkee joka portaalle. Laadun varmistamiseksi myös töiden normaali valvonta ja betonikokeet ovat jokapäiväistä tekemistä”, hän sanoo. 

Grön on tehnyt töitä allianssihankkeen projektipäällikön, Jukka-Pekka Saikkosen kanssa nyt 15 vuoden ajan. Saikkonen sanoo betonimestaristaan: ”Olemme tehneet yhdessä monia suuriakin projekteja. Yhdellä sanalla kuvailtuna Grön on täsmällinen. Kaikki mitä hän tekee, menee aikataulujen ja kustannusarvioiden mukaan. Johtajana hän on mielestäni oikeudenmukainen.” 

Sama työnantaja jo 27 vuotta

Turun seudulla koko ikänsä asunut, Piikkiössä syntynyt ja nykyisin Naantalissa asuva 52-vuotias Grön hakeutui infrarakentajaksi pitkän harkinnan jälkeen ylioppilaaksi 1984 tulonsa jälkeen. ”Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen en tiennyt, mitä alan tekemään isona, mutta kun pääsin kesätöihin tiepuolelle, ajatus tierakentamisesta kypsyi hiljakseen”, hän kertoo. Grön meni opiskelemaan Turun teknilliseen oppilaitokseen, josta valmistui rakennusmestariksi 1989. 

Grönin työura on ollut varsin yksioikoinen, vaikka työnantajan nimi on vaihtunut pariin kertaan: ”Tein ensin vuoden ajan kaikkea muuta kuin betonirakenteita, mutta 1990 pääsin Tie- ja vesirakennuslaitokselle töihin siltatyömaalle Nauvoon. Työnantajanani ovat olleet tämän jälkeen Tielaitos ja Destia, mutta työ on koko ajan ollut samaa betonirakentamista.” 

Kun Gröniltä kysyy, mitkä ovat olleet kolme hänen vahvimmin mieleen jäänyttä työmaataan, hän vastaa: ”Näihin kuuluvat varmaan Turun saariston vesistösillat, lähes 300-metrinen Atun silta Paraisilla vuodelta 2003 sekä seuraavana vuonna Korppooseen rakennettu 215-metrinen Watkastin silta. Täällä ei kukaan ymmärrä, mitä on kylmä! Saariston talven olosuhteet ovat todella rankat.” 

Kolmas Grönin mainitsema kohde on meneillään oleva lentokentän työmaa. ”Toimintaympäristö on täällä ihan erilainen kuin aiemmissa kohteissani. Tämä on ensimmäinen allianssihankkeeni. Ominaista on yhdessä tekemisen meininki. Ilot ja surut ovat täällä oikeasti yhteisiä”, hän perustelee. 

Betonimestarina 27 vuotta toiminut Jarmo Grön sanoo, että alalle kaivataan nuoria. ”Pitää olla ammattiylpeyttä ja innostusta, jos meinaa tehdä tätä työtä 30-40 vuotta kelillä kuin kelillä”, hän opastaa betonirakentamisesta kiinnostuneita.

Päätyönä konepaikkojen betonilaatat 

Grönin mukaan hänen päätyönsä allianssityömaalla on konepaikkojen betonilaattojen rakentaminen. Laattojen yhteispinta-ala on 60 000 neliömetriä eli kuusi hehtaaria. Betonia laattoihin menee yhteensä noin 16 000 kuutiota. Muista rakenteista Grön mainitsee 18 metrin korkuisista teräsrunkoisista elementeistä rakennetun lentokoneiden koekäyttöpaikan, jonka perustuksiin valettiin 3 500 kuutiota betonia, sekä asematason huoltotien ylittävän sillan joka kestää painavimmatkin kentällä rullaavat lentokoneet. 

Grönin haastattelupäivänä 21.8. valettiin kentän ainoa matkustajasiltaan, ”putkeen” liittyvän konepaikan betonilaatta, joka on mitoitettu maailman suurimman matkustajakoneen, Airbus A380:n tarpeisiin. Valun seuraaminen oli hämmentävä kokemus. 4 000 neliön laatan valussa oli neljä valuporukkaa ja samoin neljä pumppuautoa. Miehiä oli valutöissä yhteensä 28. Betoniautoja ajoi työmaalle 3-4 minuutin välein, sillä valunopeus oli keskimäärin 130 kuutiota tunnissa. 

Valussa mukana olleet Megalattioiden työntekijät oli ohjeistettu niin hyvin, että Grön oli paikalla lähinnä varmuuden vuoksi, jos jotain yllättävää sattuisi tapahtumaan. Näin ei käynyt ainakaan kello yhdentoista ja viidentoista välillä. Valu aloitettiin laatan keskikaistalta ja molemmin puolin laattaa sijainneet pumppuautot syöttivät betonimassaa lähes keskeytyksettä niin, että hyvin pystyi uskomaan, että valu olisi valmis suunnitellusti kello kahdeksaantoista mennessä. 

”Jääkiekko on henki ja elämä” 

Harrastuksistaan Grön kertoo, että liikuntaa hän harrastaa niin paljon kuin ehtii. Viikonloput hän viettää kotonaan Naantalissa, mutta myös arki-iltaisin hän käy lenkillä töiden jälkeen. Toinen mieluinen harrastus on penkkiurheilu. Vaikka Grön ei olekaan itse pelannut jääkiekkoa kilpailumielessä, hän on TPS:n innokas kannattaja: ”Jääkiekko on lähellä sydäntäni, tai pikemminkin henki ja elämä.” 

Voisi kuvitella, että työmaalla käydään mielenkiintoisia keskusteluja, kun liigakausi alkaa. Grön on ”Tepsin” mies, Saikkosen huoneen ikkunassa on Tapparan tarra ja hänen huonettaan vastapäätä olevassa huoneessa on seinällä Saipan pelipaita. 

Kolmas Grönin mainitsema harrastus on mökkeily ja mökillä tapahtuva kalastus: ”Olen aina asunut vetten äärellä. Suurin saamani kala oli 9,2-kiloinen hauki. Harmi vain, ettei kymmenen kilon raja mennyt rikki.”


Artikkeli on julkaistu Rakennuslehdessä 1.9.2017

Teksti ja kuvat: Arto Rautiainen