Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi monen muun EU-maan tapaan. KEKRI-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa testattiin ympäristöministeriön laatimaa luonnosta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä tarkastelemalla erityyppisiä todenmukaisia rakennuskohteita. Näistä laskettiin variaatioita erilaisilla runkomateriaaleilla, talotekniikka-ratkaisuilla sekä lämmitysratkaisuilla.
Tulokseksi saatiin, että energiantuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto ovat laskennassa merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ja vaikuttavat käytönaikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeen. Rakennusmateriaaleillakin on vaikutusta laskennan tuloksiin, mutta ei siinä määrin kuin yleisesti oletetaan. Myös erilaisilla runkoratkaisuilla on yllättävän pieni ero keskenään.
Hankkeen toisessa vaiheessa syksyllä 2020 kartoitetaan tarkemmin vähähiilisyyden arviointimenetelmään sisältyviä epävarmuustekijöitä, luotettavuutta käytännössä ja soveltuvuutta osaksi sääntelyä.
Vuonna 2021 hankkeessa tarkastellaan hiilijalanjäljen raja-arvojen eli päästökattojen asettamista käyttötarkoitusluokittain. Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa laskentatulosten vaihteluväliä ja kustannusoptimaalisia ratkaisuja.
Rakennusteollisuus RT:n vetämän hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa toimivat konsultteina Ecobio Oy ja Vesitaito Oy.
Raportit ja aineistot
KEKRI-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti: Rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut
Tiedotteita:
- Rakennuksen laskennallinen hiilijalanjälki voi vaihdella huomattavasti käytettyjen laskentaoletusten mukaan (17.9.2020)
- Rakennusteollisuus RT selvittää vähähiilisyyden arvioinnin kehitystarpeita (28.4.2020)
- KEKRI-hanke selvittää laaja-alaisesti kestävän rakentamisen arviointia (1.10.2018)
Katso myös