Milloin jätteistä on pidettävä kirjanpitoa?

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä, jos kysymyksessä on

1) toiminta, jossa syntyy vähintään 100 tonnia jätettä vuodessa
2) toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä
3) jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely
4) muu kuin 1–3 kohdassa tarkoitettu toiminta, joka on ympäristöluvanvaraista
5) jätelaissa tarkoitettu jätteen kuljettaminen, välittäminen ja keräys.

Kirjanpidon on oltava aikajärjestyksessä ja se on mahdollisuuksien mukaan laadittava toimipaikoittain. Kirjanpitoon merkitään jätteen määrä, jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta. Vaarallisesta jätteestä merkitään pääasialliset vaaraominaisuudet sekä toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa.

Ominaisjätemäärä on ilmoitettava jätteiden kokonaismääränä ja toiminnalle tyypillisten jätteiden määränä suhteessa muuttujaan, joka mahdollisimman hyvin kuvaa toiminnan laajuutta. Tällaisia muuttujia ovat toimialasta riippuen henkilötyövuosien määrä, liikevaihto, tuotannon määrä, hoitovuorokaudet, yöpymisten määrä ja liiketilan pinta-ala.

Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta.

Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että toiminta täyttää sille jätelaissa ja sen nojalla säädetyt ja määrätyt vaatimukset ja jotta valvontaviranomaiselle voidaan antaa tarpeelliset tiedot toiminnan valvomiseksi.

Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava, että jätehuollosta vastaavat henkilöt perehdytetään toiminnan seurantaan ja tarkkailuun ja heille annetaan siitä riittävät tiedot. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä sellaisten puutteiden poistamiseen, jotka seurannan ja tarkkailun perusteella havaitaan.