Korona - kysymyksiä ja vastauksia

Askarruttaako korona? Kysy meiltä, etsimme vastauksen omista riveistämme tai suoraan viranomaisilta. Vastauksiin voit luottaa, mutta jos jokin kohta epäilyttää, laitathan palautetta. Palvelu on vain INFRA ry:n jäsenyrittäjille.

Lue huolellisesti koronaan liittyvät INFRAn ohjeistukset ja aiemmat kysymykset vastauksineen alta, sekä konsultoi tarpeen vaatiessa työterveyshuoltoasi. Jos et näistä saa tarvitsemaasi vastausta, kysy palautelomakkeella, niin etsitään vastaus. Kiitos!

KESÄKUU 2020

K: Työntekijämme lapsi menee koronatestiin. Jos testi on negatiivinen, työntekijä palaa töihin, mutta on todennäköisesti pois töistä kolme päivää, kun testituloksia odotellaan. Mitä työntekijälle maksetaan kolmelta poissaolopäivältä? Jos lapsen testi on positiivinen, työntekijä asetetaan ilmeisesti karanteeniin?

V: Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön eristykseen tai karanteeniin, jolloin Kela maksaa hänelle tartuntatautipäivärahaa. Työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle. Jos työntekijä on terve, hänen tulisi tulla työhön. Mikäli työnantaja määrää työntekijän pysymään kotona terveenä, työntekijälle maksetaan palkkaa.

Lapsen perheenjäsenet voivat olla altistuneita, mutta ilman positiivista koronatestiä ei karanteenia voida heille määrätä. Lääkäristä riippuen saatetaan koko perhe testata samalla kertaa. Jos lapsella todetaan tartunta, työntekijällä on oikeus hoitaa sairasta lasta kotona enintään neljä päivää. Työntekijälle maksetaan silloin sairausajan palkkaa. Peruste osoitetaan joko lääkärintodistuksella tai omalla ilmoituksella, jos näin on työnantajan kanssa sovittu.

TOUKOKUU 2020

K: Yrityksessämme on kaksi yli 70-vuotiasta työntekijää. Ovat olleet nyt korona karanteerissa, mutta haluaisivat takaisin työhön. Uskallanko ottaa? En löytänyt selkeää ohjetta asiasta.

V: Kysymykseen ei voi antaa yhtä yleispätevää ohjetta. Suositus on, että yli 70-vuotiaat välttäisivät sosiaalisia kontakteja, mutta heitä ei voi siihen pakottaa. Ikä on yksinään koronassa riskitekijä, vaikka henkilö olisi hyväkuntoinenkin. Töihin paluun tulisi joka tapauksessa tapahtua työterveyshuollon riskinarvioinnin kautta.

K: Mikä arvio on tartuntariskin todennäköisyydestä nyt kun liikkumista avataan? Onko parin viikon sisään tartuntariski kohoamassa?

V: Tartuntariski riippuu tapausmäärien kehittymisestä. Juuri nyt (toukokuun 2020 lopussa) uusien tapausten määrät ovat laskussa joten riski pienenee. Jos lasku jatkuu, jatkuu myös tartuntariskin pienenemisen. Koulujen avaaminen ei näytä muuttaneen mitään, eli laskeva trendi jatkui.

K: Minkälaisia testausvaihtoehtoja koronatartuntojen varalta on tarjolla, ja kuinka kauan tulosten varmistuminen kestää? Minkälaisilla oireilla testiin kannattaa mennä?

V: Akuutin infektion kohdalla testaus on molekyylibiologinen eli PCR, jolla osoitetaan viruksen perimäainesta näytteessä. Useimmiten analysoidaan nenänielusta otettua näytettä, mutta myös nielu- ja sylkinäytteitä on tutkittu. Tällainen näyte otetaan jos henkilöllä on hengitystieoireita (kuume, yskä, nuha, kurkkukipu) tai joskus myös silloin kun on muita oireita kuten ripulia. Testi kertoo, johtuvatko oireet koronavirusinfektiosta.

Esimerkiksi Terveystalo ilmoittaa, että testi valmistuu noin parin arkipäivän kuluessa, Pihlajalinnan mukaan ”muutamassa päivässä”.

Vasta-ainetesteillä todetaan jo sairastettu koronavirusinfektio. Vasta-aineita alkaa muodostua noin viikko infektio-oireiden ilmaantumisen jälkeen. Näitä testejä tehdään siis jo parantuneille potilaille ja myös satunnaisotoksella valituille henkilöille seurantamielessä, eli sen selvittämiseksi, kuinka iso joukko suomalaisia on kohdannut joko oireisesti tai oireettomasti viruksen. Vasta-ainetestit eivät sovellu akuutin infektion toteamiseen.

Toukokuussa THL ilmoittaa, että se ei suosittele vasta-ainetestien käyttöä yksittäisen henkilön sairastetun COVID-19-taudin osoittamiseksi.

K: Millaisilla oireilla kannattaa mennä koronatestiin? 

V: Oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. Hallituksen linja on ollut, että testiin tulee päästä ja on syytä mennä lievilläkin oireilla.