| INFRA ry | Pohjoinen

Vaalassa Suomi-filmin taikaa?

Vaalassa investoidaan ennätysvauhdilla. Valtion liki 40 miljoonan euron vankilahanke ja kunnan noin 8 miljoonan euron hyvinvointikeskus ovat saaneet myös yksityiset investoinnit liikkeelle.

Teksti: Sari Okko, Kuvat: Miira Raiskila, Vaalan kunta

Kunnan liittymä- ja infratyöt käynnistyvät uuden Vaalan vankilan tontilla kesällä. Valmista tulee 2023–2024. 

”Vankila on yli kymmenen vuoden edunvalvonnan tulosta. Vaikka se on valtion hanke, se tuo tullessaan mukavaa pöhinää, kuten uusia työpaikkoja ja lukuisia paikallisten yrittäjien investointeja palvelujen kehittämiseksi”, kunnanjohtaja Miira Raiskila (kuvasssa) sanoo.

Yksityisetkin investoinnit elävät uutta kukoistustaan: vuoden sisään Vaalassa on myönnetty yli 200 rakennuslupaa ja yrityksiä on perustettu jo neljän vuoden ajan enemmän kuin niitä on menetetty. Vastaavia aikoja elettiin viimeksi 1990-luvun alkupuolella. Kasvun mahdollistaa ketterä kaavoitus. 

Painopisteenä tuulivoima

Euroissa mitattuna suurimpia varmistuneita investointeja on 24 tuulivoimalan tuulipuisto. Myös useita muita tuulipuistoja on sekä kaavoitettuna odottamassa hallinto-oikeuden käsittelyä että kaavoituksen alla.

”Olemme arvioineet, että 10–20 prosenttia investointikustannuksista jää kunnan alueelle. Kun tähän lisätään kunnan saamat kiinteistöverot ja maanomistajien vuokratulot, taloudellinen merkitys on todella huomattava”, Raiskila toteaa.

”Jo rakennusaikana tuulivoiman vaikutukset alueen muullekin elinkeinoelämälle ovat merkittävät. Tuulivoima on yksi kunnan pitkän tähtäimen strategisista painopisteistä, ja se istuu myös vesivoimastaan tunnetun kuntamme imagoon.”

Viimeinen ei sammuta valoja

Arviolta kahdeksan miljoonan hyvinvointikeskus rakentuu kunnan omana investointina leasing-rahoituksella. Muutoin kunnan omat investoinnit ovat Raiskilan mukaan varsin maltillisia keskittyen kiinteistömassan ja tieverkon korjausvelan hillitsemiseen. Omien investointien summa on noin miljoona euroa vuodessa. 

”Pelkästään varmistuneiden suurempien julkisen ja yksityisen sektorin inventointien myötä Vaalaan rakennetaan noin 60 000 eurolla per asukas. Lisäksi mukaan voidaan laskea lukuisat pienemmät investoinnit, joista kertyy yhteensä useampi miljoona vuosittain.”

Raiskila toivoo, että hyvä rakentamispöhinä pistäisi myös väkiluvun kasvuun. ”Väkiluku ei ole kuitenkaan ainoa elinvoiman mittari. Meillä ei todellakaan ole sellaista fiilistä, että viimeinen sammuttaa valot”, Raiskila tuumii.

Suomi-filmin taikaa 365

Elinvoima kasvaa siellä, mihin on helppo tulla. Logististen yhteyksien kannalta Vaalan sanotaan olevan sopivan kaukana kaikesta, mutta myös sopivan lähellä kaikkea.

Kunnossa oleva tiestö ja muu kuntainfra, kuten koko kunnan kattava valokuituverkko, painavat yritysten sijoittumispäätöksissä.

”Kun Vaalasta puhutaan, on pakko puhua myös ainutlaatuisesta luonnostamme. Vaala on kuin juhannusyö Suomi-filmissä 365 päivää vuodessa”, Raiskila hymyilee.

”Meillä on hyvän meiningin imago, mikä näkyy kaikessa toiminnassamme. Odotamme uusilta valtuutetuilta samaa joukkuehenkeä ja hyviä uusia strategisia päätöksiä kunnan kasvun ja elinvoiman puolesta.”

Vaala 2020

  • Asukasluku: 2738
  • Nettoinvestoinnit: kunta 535 840 M€
  • Vuosikate: 842 005 €
  • Tulos: 291 523 €
  • Taseen ylijäämä: 1 801 531 €
  • Taseen loppusumma: 23 915 297 €
  • Veroprosentti: 21,5 %
  • Lainamäärä: 3 157 € / asukas
  • Työttömyys: 17,7 %
  • Pääelinkeinot: maa-, metsä- ja kalatalous, luomutuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa

Slogan: Vaala – luonnollinen valinta

Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.