| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto

Lestijärven tuulinen lottovoitto

Manner-Suomen toiseksi pienin kunta Lestijärvi yllättää. Vaikka kunnanjohtaja Esko Ahonen puhuu leikkisästi lottovoitosta, kyse on sinnikkäästä työstä. Kasvun moottori on nyt tuulivoima.


Teksti:
Sari Okko Kuva: Adobe Stock

Kaikki alkoi syksyisenä sunnuntaina 2012, kun Lestijärven kunnanjohtaja sai sähköpostia tuulivoimahankkeista tunnetulta Aki Simunaniemeltä: Kiinnostaisiko Lestijärveä tuulivoima?

”Vastasin, että kyllä kiinnostaa”, Ahonen kertoo. Siitä se sitten lähti. Paperit allekirjoitettiin lokakuussa ja mahdollisia maanvuokraajia lähdettiin kartoittamaan. Kaavoitussopimus syntyi maaliskuussa 2013.

Tuulesta tuli tulevaisuuden tekijä

Lestijärvellä oli jo aiemmin kartoitettu kunnan luonnonvaroja. Selväksi kävi, ettei valtavista pohjavesivaroista, soravaroista tai metsävaroista olisi kasvun ja elinvoiman moottoreiksi.

”Vettä voimme myydä vain asukkaille, pohjavesien päällä olevat soravarat eivät ole käytettävissä ja metsäpinta-alasta Metsähallitus omistaa puolet. Ja vaikka kesällä väkiluku moninkertaistuu, emme ole mökkipitäjä, emme matkailukunta”, Ahonen kuvailee.

Jäljelle jäi tuulivoima. Lestijärvi todettiin maantieteellisesti hyväksi tuulivoima-alueeksi, joten oma tulevaisuuden tekijä oli löytynyt.

Tuulivoima näkyy ja tuntuu

Vuosia kestäneen lupa- ja kaavoitustyön sekä valituskierteen aikana teknologia kehittyi. Alkuperäisen 95 voimalan sijaan päädyttiin 72 voimalaan. Rakentaminen varmistui, kun hankekehittäjänä toiminut YIT myi voimalahankkeen helmikuussa 2021 ruotsalaiselle uusiutuvaan energiaan erikoistuneelle OX2:lle.

Investoinnin arvo on noin puoli miljardia euroa. Ilman valtion tukea rakennettavan tuulipuiston rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden sisällä ja liittää se valtakunnan verkkoon 2023–2024. Vuosittainen energiantuotanto on 1,4 terawattituntia, mikä vastaa noin kahta prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Ahonen palaa lottovoittoon: ”Tuulipuisto tuottaa kunnalle kiinteistöveroa vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa eli noin 3500 euroa jokaista kuntalaista kohden. Kun mukaan lasketaan maanomistajien saamat noin 500 000–600 000 euron vuokratulot, tuulivoima ei voi olla näkymättä.”

Hyvää kunnalle ja naapureille

Tuuli tuo tullessaan hyvää koko seutukunnalle. Voimaloiden työllistävä vaikutus on noin 1400 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 350–400 työntekijää vuositasolla. Tämä taas tarkoittaa vanhojen asuntojen peruskorjaamista ja uusien rakentamista niin Lestijärvelle kuin naapurikuntiin.

”Ilman tuulivoimaa emme olisi uskaltaneet lähteä toteuttamaan viiden miljoonan euron hirsikouluamme. Tuulivoiman myötä noin 2,3 miljoonan euron verotulot yli tuplaantuvat, minkä avulla saamme pääomia kunnan kehittämiseksi, infran rakentamiseksi ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi”, Ahonen iloitsee.

Tuhkimotarinasta halutaan jakaa hyvää myös kuntalaisille. Ahonen on ehdottanut, että Lestijärvestä tehdään Suomen toinen Kauniainen pudottamalla tuloverotus 21 prosentista 16–17 prosenttiin.

”Yhden prosenttiyksikön pudotus tarkoittaisi kunnan verotulokertymässä vuositasolla 90 000 euroa ja neljän prosenttiyksikön pudotus 360 000 euroa. Nämä summat eivät kunnan taloutta hetkauta.”

Slogan: Lestijärvi – voimaa luonnosta

Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.