| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto, Pohjoinen

Kempeleen lumipalloefekti

Kempeleessä riittää säpinää. Rakennushankkeita valmistuu, uusia yrityksiä syntyy vauhdilla ja väliluku kasvaa parin prosentin vuositahdilla. Miten tähän on tultu?


Teksti:
Sari Okko, Kuva: Visit Kempele

”Kempele vetää puoleensa kuten monet muutkin isojen kaupunkien kehyskunnat. Meillä on isommat tontit, edullisemmat asuinkustannukset ja ihmisläheinen mentaliteetti”, elinkeinojohtaja Miia Marjanen (kuvassa) sanoo.

Oulun kupeessa sijaitseva Kempele tunnetaan yrittäjämyönteisenä ja eteenpäin menevänä kuntana. Tästä kertoo se, että kuntaan on syntynyt vuodessa 116 uutta yritystä. Lisäksi Kempeleeseen muuttaa jo toiminnassa olevia yrityksiä.

”Viimeisen viiden vuoden ajan olemme olleet yrityksiä vastaanottavassa asemassa. Kun työpaikkaomavaraisuus kasvaa, myös väliluku kasvaa. Meillä on menossa positiivinen lumipalloefekti.”

Rakentaminen vauhdissa

Elinkeinojohtajana Marjasen tehtävänä on vahvistaa yritysyhteistyötä ja saada kuntaan yritysinvestointeja. Investointien yhteenlaskettu euromäärä ei ole tiedossa, mutta yhteistyö on kunnan elinehto.

”Rakentamistahti on kokoomme nähden kova: rakennushankkeita valmistuu vuodessa yli 200. Uusia tiloja yrityksille rakennetaan parhaillaan etenkin Zatelliitin, Vihiluodon ja Hakamaan yritysalueille.”

Kunnan perustyöt on tehty hyvin: maata on hankittu ja yrityksille kaavoitettu tontteja. Kempelettä pidetään joustavana ja ketteränä kuntana, jossa yritykset eivät törmää hitaaseen koneistoon vaan toimivaan yhteistyöhön.

”Investointitahti tuottaa myös omat haasteensa: ehdimmekö kaavoittaa riittävästi, rakentaa teitä sekä tuottaa asukkaille sopivassa suhteessa palveluja?”, Marjanen pohtii.

Kempele luottaa kasvuun

Tulevaisuusinvestointeja edustaa esimerkiksi kunnan kaikkien aikojen suurin investointi: yli 40 miljoonan euron arvoinen Kirkonkylän yhtenäiskoulu. 

”Investointeja ei voi jättää tekemättä, sillä rakentaminen tuo kuntaan toimeliaisuutta. Jos ei kasva, tulee ongelmia. Lyhyellä aikavälillä investoinnit parantavat palveluja ja lisäävät kunnan elinvoimaa. Pitkällä aikavälillä ne mahdollistavat kunnan kasvun.”

Koronavuosi 2020 pääsi yllättämään, ja Kempele kuittasi positiivisen tuloksen. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 1,15 miljoonaa euroa. Verotuotot kasvoivat neljä prosenttia 71 miljoonasta 74,7 miljoonaan euroon. Kiitos koronatoimien, myös valtionosuus kasvoi 24,6 miljoonasta 33,1 miljoonaan euroon.

Kasvukunta pysyy liikkeessä 

Yritysystävällisyyden sekä sujuvan kaavoitus- ja lupaprosessin ohella kunnan valtteja on keskeinen sijainti moottoritien ja lentokentäntien välimaastossa sekä junaradan varrella. Kempeleen keskustasta Oulun keskustaan on vartin automatka. Kempeleen rajalta on matkaa Oulun lentokentälle nelisen kilometriä.

Kempele on muuttovoittoinen kunta, jossa muuttoliikekin on suurta. Viime vuonna kuntaan muutti noin 1500 asukasta ja matkaa jatkoi noin 1200. Kempeleestä pendelöi Ouluun reilut 4500 ja Oulusta Kempeleeseen noin 3000 ihmistä päivässä.

”Kasvukunnassa pysyvää on vain muutos”, Marjanen kuittaa. 

Kempele 2020 

  • Asukasluku: 18 791 (kasvu noin 2,5 %)
  • Nettoinvestoinnit: 8,2 M€
  • Vuosikate: 7 150 000 €
  • Tulos: 1 154 000 €
  • Taseen loppusumma: 139 621 000 €
  • Veroprosentti: 20,5 %
  • Lainamäärä: 3450 € / asukas
  • Työllisyysaste: 77 %
  • Työttömyys: 7,8 %
  • Pääelinkeinot: rakentaminen, vähittäiskauppa, teollisuus

Slogan: Hyvä kasvaa Kempeleessä

Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.