| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto

Järjestöt: Suomen pitää ajaa EU:ssa myös tiestön asiaa

Eilen julkaistuun Liikenne 12 -suunnitelmaan on jäänyt valuvikoja, jotka vaarantavat jatkossa EU-rahoituksen saamisen Suomen tieverkon ja esimerkiksi Nelostien kehittämiseen. Suunnitelman tekstimuotoilut pitää pikimmiten korjata, vaativat liikennealan vaikuttajajärjestöt.

”Liikenne 12 -suunnitelmaan jäi muotoiluja, joiden mukaan Suomi hyväksyy sen, että EU:n väylärahoitusta kohdennetaan jatkossa lähinnä raidehankkeille”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö hämmästelee.

”Suomelle haitalliset muotoilut pitää korjata. Suomen kaltaisen, tieliikenteestä riippuvaisen maan pitää lisäksi nostaa tämä aihe esille, kun rahoituksen tukikriteereistä päätetään Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelman (CEF) sisällä. Tavoitteemme tulee olla, että rahoitusta saa yhä myös hyvin perustelluille tiehankkeille.”

Epäedulliset muotoilut tulevat esiin Nelostietä koskevissa kirjauksissa. ”Näyttää kuin ilmoittaisimme, että vt 4 on jo riittävässä kunnossa ja tyydymme siihen, että sen kehittämiseen ei CEF-rahaa heru. Tie on kuitenkin hyväksytty osaksi EU:n TEN-T-ydinverkkoa. Sen mukaisesti se tulee rakentaa TEN-T-tasoon 2030 mennessä. Tie täyttää TEN-T-kriteerit nyt vain 40-prosenttisesti”, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen muistuttaa.

Joukko liikennealan vaikuttajajärjestöjä vetoaa sen puolesta, että Suomi ei Liikenne 12 -kirjauksilla sulje pois mahdollisuuttaan edistää CEF-rahoituskriteerien kehittämistä niin, että myös tiehankkeille voisi yhä hakea EU-rahaa. Esimerkiksi vt 4:n rakentamiskustannuksista jopa 10–20 prosenttia voitaisiin kattaa EU-rahalla, järjestöt arvioivat.

Valtatie 4 on merkittävin valtatie kuljetusten kannalta

Valtatie 4 on valtakunnallinen I tason pääväylä. Suomelle se on valtateistä merkittävin niin kuljetusten arvolla kuin tonnikilometreillä mitattuna. Se on tärkeä reitti vienti- ja tuontikuljetuksille sekä linja-autoliikenteelle. Osana TEN-T-ydinverkkoa tie katsotaan strategiseksi osaksi koko Euroopan liikenneverkkoa.

”Tien haaste on, että Vaajakoski–Tornio-välillä on paljon alle 80 km/h nopeusrajoituksia. Jaksot tarkoittavat raskaan liikenteen kiihdytyksiä. Päästöt vähenisivät rakentamalla tie mahdollisuuksien mukaan nelikaistaiseksi ja korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymillä. Tämä lisäisi myös turvallisuutta. Taajamien ulkopuolella liikenneonnettomuudet ovat yleensä kohtaamisonnettomuuksia, ja nelikaistaistamisella niistä päästäisiin eroon”, SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

Kansallinen priorisointi ja rahoitustaso on saatava kestävälle pohjalle

Liikenne 12 -suunnitelma sisältää valtion väylärahoitusohjelman 12 seuraavalle vuodelle ja visioi Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2050 asti. Tavoitteena on lisätä EU-rahoituksen hakemisen kunnianhimoa ja samalla varmistaa riittävä kansallinen rahoituspohja yli hallituskausien.

”EU-rahoituksen hakeminen on hyvin hankalaa, jos Suomi ei pysty tarjoamaan näkymää hankkeidensa priorisointiin ja kirjaa kansallisiin suunnitelmiin jo nyt, ettei TEN-T-velvoitteita edes yritetä täyttää vuoteen 2030 mennessä”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood vetää yhteen.

”Suomen tulee tietää mitä haluaa eurooppalaiselta liikenneverkkopolitiikalta vaikuttaakseen rahoituskriteereihin ja saadakseen EU-rahoitusta valtion hankkeisiin”, Wood jatkaa.

Riittävä kansallinen rahoitus edellyttää, että liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kohdennettaisiin keskimäärin yhtä prosenttia BKT:stä vastaava määräraha vuosittain. Tämäkään ei nyt toteudu Liikenne 12 -suunnitelmassa, ja heikkoutena on erityisesti tieverkon rahoitus, järjestöt toteavat.

LISÄTIETOA:
- Paavo Syrjö, varatoimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry; 040 560 1803; paavo.syrjo@rakennusteollisuus.fi
- Nina Raitanen, toimitusjohtaja, Suomen tieyhdistys; 040 744 2996; nina.raitanen@tieyhdistys.fi
- Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry; 040 502 8181; iiro.lehtonen@skal.fi
- Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari; 050 478 3990; paivi.wood@chamber.fi

Huoleen Liikenne 12 -suunnitelman kirjauksista ja Suomen EU-tason liikennevaikuttamisen linjauksista yhtyvät lisäksi toimitusjohtaja Markku Uitto, Teknisen kaupan liitto; elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK; toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten liitto; pj Kai Andersson, Suomen Taksiliitto; toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus; toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Autoliitto; edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo, Kaupan liitto; toiminnanjohtaja Timo Piilonen, SF-Caravan; toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjät; toimitusjohtaja Markku Henttinen, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY; toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan keskusliitto; toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto; logistiikkapäällikkö Alina Koskela, Metsäteollisuus, sekä Auto- ja tieforum ATF ja liikennealan järjestöjen yhteinen Brysselin EU-edunvalvoja FinMobility.