| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Infran modernisointi vie tieliikenteen uudelle tasolle – lue kolme esimerkkiä miten

Toimivaan liikenneverkkoon kuuluu monta osaa: tiet, radat, vesiväylät ja satamat sekä lentokentät. Etenkin tieverkko on tärkeä jokaiselle suomalaiselle. Nostamalla sen strategisesti tärkeät yhteysvälit uudelle tasolle saavutetaan suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Suomessa liikennekeskustelun keskipisteessä on ollut viime vuosina raideliikenteen kehittäminen. Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää, että yhä useampi matka ja kuljetus siirtyy raiteille. Juna palvelee erinomaisesti esimerkiksi suurten kasvukeskusten välisenä liikennemuotona ja teollisuuden suurten volyymien kuljetuksissa.

Keskustelun kiertyessä vahvasti yhden asian ympärille voi iso kuva kuitenkin hämärtyä. Harvaan asuttu ja teollisuusviennistä elävä Suomi on tulevaisuudessakin hyvin riippuvainen myös toimivista tieyhteyksistä. Suomessa kuljetetuista tavaratonneista 90 prosenttia ja tonnikilometreistä lähes 70 prosenttia kulkee teitä pitkin. Näitä prosenttiosuuksia on vaikea merkittävästi pienentää maassa, jossa asutus ja tuotanto on hajautunut laajalle.

Tieliikenteen kehittämisen tarve korostuu erityisesti muutamilla strategisesti tärkeillä pääväyläverkon yhteysväleillä. Niillä kulkee runsaasti rahtia, ja tyypillisesti ne palvelevat samanaikaisesti myös asiointi- ja työssäkäyntiliikennettä sekä kotimaanmatkailua.

Tällaisia strategisesti tärkeitä yhteysvälejä ovat esimerkiksi valtatiet 3, 4, 5 ja 6 Helsingistä Vaasaan, Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun sekä valtatie 8 Turusta Ouluun.

Listasimme kolme syytä, miksi tieverkon tärkeiden yhteysvälien modernisointi kannattaa.

1. Moderni tie mahdollistaa päästövähennykset

Pelkkä tieliikenteen vähentäminen ei ole patenttiratkaisu liikennepäästöjen pienentämiseen, eikä välttämättä edes mahdollista, sillä ihmisen tarve liikkua ja saada tavara liikkeelle ei katoa. Sen sijaan voimme tehdä tiellä liikkumisesta vähäpäästöistä. Keinoja ovat infran rakentaminen sähkölataukseen sekä vedyn ja biokaasun jakeluun, teiden ja siltojen korjaaminen kestämään suurempia yksittäisiä kuljetusmassoja sekä nelikaistaisuuden lisääminen siellä, missä raskaan ja muun liikenteen sekoittuminen aiheuttaa ruuhkia ja jatkuvaa nopeuden vaihtelua.

2. Toimiva tiestö tuo turvaa

Kun runsaan raskaan liikenteen seassa liikkuvat myös asukkaat, työmatkalaiset ja lomailijat, onnettomuusriski kasvaa. Yleisimpiä tieliikenneonnettomuuksia Suomessa ovat tieltä suistumiset ja kohtaamisonnettomuudet, joista jälkimmäiset ovat erityisesti kaksikaistaisten teiden ongelma. Paitsi henkilövahinkoja, ne voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja. Onnettomuuksia vähennetään rakentamalla tärkeiden yhteysvälien avainosuudet nelikaistaisiksi sekä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymillä. Näin saavutettu sujuvuus vähentää myös tieliikenteen päästöjä ja parantaa kuljetusten täsmällisyyttä.

3. Kasvu syntyy kumipyörillä

Monet valtatiet palvelevat vahvasti kaupan ja alkutuotannon kuljetustarpeita sekä vientialojen kilpailukykyä. Teollisuudelle ne ovat osa toimitusketjua raaka-aineista jatkojalostukseen ja aina valmiiksi tuotteiksi asti. Esimerkiksi metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden toimitusketjut käyttävät laajasti tieverkkoa. Yhdessä ne tuottavat Suomelle yli 40 miljardin euron vientitulot vuodessa ja edustavat 67:ää prosenttia koko tavaraviennistä. Sujuvasti palveleva pääväyläverkko on tärkeä myös työvoiman liikkuvuudelle sekä kotimaan matkailulle ja mahdollistaa koko Suomen kukoistuksen.

Case-esimerkki: Nelostie

Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on yksi Suomen merkittävimmistä tavaravirtojen väylistä. Se on valtakunnallinen pääväylä ja erittäin tärkeä sekä tiellä kuljetetun tavaran arvolla että tonnikilometreillä mitattuna. Tietä käyttävät kaikki toimialat.

Esimerkiksi Suomessa tuotetut ja kehitellyt puupohjaiset biokemikaalit voivat korvata tulevaisuudessa tutut, fossiilipohjaiset materiaalit lukuisissa tuotteissa, kunhan saamme viennille tien auki. Metsäteollisuuden Nelostien vaikutusalueelle suunnittelemat investoinnit vaativat sujuvat yhteydet.

Osana TEN-T-ydinverkkoa vt 4 katsotaan myös strategiseksi osaksi koko Euroopan liikenneverkkoa. Se tulisi rakentaa TEN-T-tasoon vuoteen 2030 mennessä. Nyt tie täyttää TEN-T-kriteerit noin 40-prosenttisesti.

Faktaa nelostiestä

  • Pituus on 1 295 kilometriä – Suomen pisin valtatie
  • Moottori- tai moottoriliikennetietä reilut 250 kilometriä
  • Raskaan liikenteen ajoneuvojen päivittäinen määrä mittauspisteissä Vantaalta Rovaniemelle vaihtelee 3200:sta 500:aan
  • Tiestä 50 kilometrin säteellä on 4 000 yli 10 henkeä työllistävää teollisuuden, kaivostoiminnan, rakentamisen ja logistiikan toimipistettä
  • Tien varren maakuntien osuus Suomen tavaraviennistä on lähes puolet