| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto, Kaakkois-Suomi

Imatra uudistui melkein överisti

Imatra on viime vuosina keventänyt kovalla kädellä hallintoaan ja siirtänyt myös kunnan rakentamispalveluita ja kaavoitusta markkinoille. Kaavoista jo noin joka toinen kehkeytyy kaupallisen toimijan työpöydällä. Uusi toimintamalli lisäsi kaupungin kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin, kaupunginjohtaja arvioi.


Teksti:
Anu Ginström Kuvat: Imatra.kuvat.fi

Kun Infra-lehti kyseli Imatran tilanteesta neljä vuotta sitten (lue lehtijuttu tai tiivis nettiversio),  kaupungilla oli käynnissä mittava katu- ja vesihuoltoverkoston inventointi. Tavoitteena oli järjestelmällisesti lyhentää korjausvelkaa.

Jatkoiko korjausvelka kutistumistaan?

”Kyllä ja ei. Vähän kiusallinen kysymys, kun tilanteet muuttuvat niin nopeasti!”, kaupunginjohtaja Kai Roslakka muotoilee.

”Verkoston kunnon inventointi on jatkunut. Kerätyn tiedon ansiosta olemme pystyneet kohdentamaan paremmin määrärahoja, eikä korjausvelkaongelma ole enää pahentunut. Saatamme olla lähtötilanteeseen nähden aavistuksen paremmassakin tilanteessa.”

Suomen nykyaikaisin palveluverkko

Infran korjausvelkaa ei ole vielä nitistetty, koska neljä vuotta sitten käynnissä oli myös jotain, mikä ei vanhasta lehtijutusta ilmennyt.

”Yhden lukukauden aikana useamman koulun toimintaa oli jouduttu siirtämään korvaaviin tiloihin sisäilmaongelmien takia. Jutun kirjoittamisen aikoihin olimme juuri päättäneet luopua yhdeksästä koulusta ja keskittää opetuksen kolmeen isompaan koulukeskukseen.”

Vuoksenniskan koulukeskus sai uudisrakennuksen, ja samalla sen vanha puoli saneerattiin. Mansikkalaan avautui uusi, Suomen suurin puukoulu. Koskelle valmistuu uusi koulukeskus vielä tänä keväänä.

”Uusien koulujen rakentaminen ja vanhojen purkaminen on vienyt resursseja niin, että emme ole voineet viedä neljän vuoden takaista investointiohjelmaa silloisessa muodossaan eteenpäin. Toisaalta palveluverkkomme on nyt Suomen nykyaikaisin. Meidän kouluissamme ei ole sisäilmaongelmia.”

”Tämä ei ole huono aika tehdä investointeja”

Velkamäärä taseessa kasvoi jonkin verran isojen investointien myötä. ”Mutta korkotilanne on sellainen, että tämä ei ole huono aika tehdä investointeja.”

Velan ottamisen kynnys madaltuu myös, kun kustannukset voidaan jakaa tasaisesti pitkälle aikavälille, ja rakentava kumppani sitoutuu kulkemaan pitkän matkan kaupungin rinnalla. Näin tehtiin Mansikkalan koulun kohdalla, joka toteutettiin elinkaarimallilla.

”YIT vastaa rakennuksen kunnosta elinkaarisopimuksen mukaisesti niin, että se on 20 vuoden kuluttua 85-prosenttisesti samassa kunnossa kuin nyt. Tämä oli ensimmäinen elinkaarihankkeemme, joten olemme joutuneet opettelemaan paljon uutta.”

Investoinnit myös jatkuvat. Jäteveden puhdistamon ympäristölupa on loppuvaiheessa ja suunnittelu-urakka käynnissä.

Puhdistamo pystytään mitoittamaan hieman alkuperäistä pienemmäksi, kun toteutusta edelsi viemäriverkkojen kuntokartoitus ja korjaaminen niin, että jäteveden määrää saatiin ensin pienemmäksi. 

Hallinto keveni hurjasti

Viime vuodet Imatran hallinnossa on heilunut juustohöylä. Ylin johto väheni. Muutakin hallintoa on kevennetty kaupunginjohtajan sanoin ”poikkeuksellisen voimakkaasti” ja niin, että "meni melkein överiksi”.

Lähivuosina otetaan ehkä jo pari askelta toiseenkin suuntaan, mutta kokonaisuutena kevennyskuuri näyttää johtaneen toivottuun lopputulokseen.

Eniten omaa tekemistä kevennettiin teknisissä palveluissa. Tekninen tuotanto yhtiöitettiin, ja omaa tuotantoa on siirretty kysyntähuippujen osalta markkinoille. Yhtiöittämisen jälkeen organisaatio on puolittunut entisestä.

Markkinoilta on kuitenkin yhä vaikeampi löytää esimerkiksi talvikunnossapidon tuottajia. Syyksi on tunnistettu kaupungin tarjoamien sopimusten pituus; ne eivät rohkaise kone- ja laiteinvestointeihin. Sopimusaikojen pidentäminen onkin harkinnassa.

Myös omaa kaavoitusta höylättiin. ”Jätimme itsellemme kaavoituksen kokonaiskoordinaation, mutta noin puolet kaavoista ostamme suoraan markkinoilta kaupallisilta toimijoilta. Malli on toiminut hyvin: olemme saaneet kaavoitukseen nopeampaa reagointia ja nopeammin ratkaisuja aikaan”, Kai Roslakka kuvaa.

Uudistusten keskellä panostettiin viestintään. ”Palkkasimme viestintäjohtajan, ja koko viestintä rakennettiin uusiksi. Toimimme proaktiivisesti, kerromme asiat etukäteen niin kuin ne ovat. Isojen muutosten keskellä kiehuntaa on, mutta tällä tavalla olemme pystyneet hallitsemaan tilannetta.”

Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.