| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto

"Työmaakopista ei johdeta, vaan työmaalla"

Syksyllä 2021 rakennusmestari AMK Emmi Suuronen nosti valkoisen kypäränsä hetkeksi sivuun, ja kutreille laskettiin kruunu. Kreaten infratyömailla jöötä pitää Miss Suomen I perintöprinsessa, josta on kasvamassa kovan luokan infra-ammattilainen.

Teksti: Anu Ginström

Emmi Suuronen, 27, lyö myyttejä murskaksi.

Pärjätäkseen rakennusalalla ei tarvitse olla ladon oven levyinen voimanpesä.

Johtotehtäviin eteneminen ei aina edellytä 20 vuoden rupeamaa vaatimattomammissa hommissa.

Sukukalleuksiakaan ei tarvita – terävä pää ja halu kehittyä riittävät mainiosti.

Tähän asti Suurosen ura-askeleet ovat edenneet niin sutjakasti kuin huutavasta työvoimapulasta kärsivällä rakennusalalla vain voi.

”Aloin ensin suorittaa suunnitteluassistentin tutkintoa, joka on teknisen suunnittelun perustutkinto. Suoraan koulun penkiltä minut napattiin vuonna 2013 työelämään Destialle, tarjouslaskennan pariin. Tässä kohdassa raha ratkaisi, ja työ vaatemyyjänä sai jäädä”, Suuronen kertoo.

Isojen infrahankkeiden tarjouslaskennassa avustaminen imaisi mukaansa, ja Suuronen päätti lähteä opiskelemaan alaa työn ohessa Saimaan ammattikorkeakouluun (nykyinen LAB-ammattikorkeakoulu).

Rakennusmestarin koulutus vei Suurosen Kreatelle keväällä 2018. Ura on edennyt työnjohtotehtäviin, ja osaaminen täydentynyt täydennyskoulutuksissa.

Kimolan kasvatti 

Jokainen ammattirakentaja muistaa ensimmäisen työmaansa. Suuroselle se oli Kimolan kanavan kunnostus Heinolan ja Kouvolan puolivälissä.

Kanava on Suomen suurimpia: samaa korkeutta Saimaan kanavassa olevan Mälkiän sulun kanssa.

Kunnostuksessa vanha nippunosturi purettiin ja tilalle rakennettiin 12 metriä korkea venesulku, veneiden hissi. Kanavaan jätettiin paikallisten toiveesta 70 metriä pitkä kalliotunneli, jota levennettiin, korotettiin ja lujitettiin. 

20,8 miljoonaa euroa maksanut hanke alkoi kesällä 2018 ja kesti pari vuotta. 

”Sain olla mestarin oikeana kätenä ja nähdä ja oppia, miten isoa projektia viedään läpi. Periaatteessa hyppäsin toimiston puolelta oikeisiin töihin. Kanava oli erittäin hyvä projekti, koska siinä tuli kattavasti käytyä koko infra-ala läpi: oli massiivisia maarakennustöitä, betonitöitä, louhintaa, kalliorakentamista – se oli kattava paketti kaikkea, mitä infrassa tehdään. Käytännön kokemus tuli vielä vanhemmilta mestareilta mukaan.” 

Kun suhdanteet kääntyvät, tosiosaaja erottuu

Suuronen käy seikkaperäisesti läpi rakennusmestarin palkan muodostumista. 

”Alkuvaiheilla rakennusmestarin palkka on 3000 euron pinnassa. Sen jälkeen siihen vaikuttavat uran pituus, erilaiset pätevyydet, vastuun määrä ja karttunut kokemus.” 

Tuoreet tilastot kertovat, että viime aikoina palkat ovat nousseet Suomessa eniten rakennusalalla.

Suuronen kehottaa silti laittamaan jäitä kypärään: kun kokemusta ei vielä ole, ei kannata rakentaa pilvilinnoja. 

”Rakentamisen perusteethan ovat siinä, että rakennetaan ensin hyvä perusta. Nyt alalla on kysyntää, mutta kun suhdanteet kääntyvät, tosiosaajat erottuvat viimeistään silloin.”

Huumori kuuluu vahvasti rakennusalaan

Mitkä tekijät Suurosta viehättävät rakennusalassa? 

”Mie rakastan alan yrittäjähenkisyyttä, jota on isoissakin yrityksissä! Kun töitä on, niitä myös tehdään – hyvällä porukalla ja hyvällä meiningillä”, hän aloittaa. 

”Huumori kuuluu vahvasti rakennusalaan. Työmaakopista töitä ei johdeta, vaan työmaalla. Siellä pysytään tilanteen tasalla ja asioiden päällä.” 

”Rakastan myös ongelmanratkaisua ja pienen paineen alla työskentelyä. Syksyn sateet, ulkoilmatyö – sekin kuuluu tähän alaan ja sopii minulle.” 

Suuronen paljastaa, että lapsuuden urahaaveissa hän näki itsensä kiireisenä naisena, jolla on paljon kansioita molemmissa kainaloissa ja kahvimuki kädessä. 

”Tykkään suunnitella, aikatauluttaa ja organisoida. En olisi silti itse ikinä arvannut, että löydän intohimon rakennusalalla työnjohtajana. Enemmänkin se oli sitä, että rakastin paineen alla työskentelyä ja koin, että minulla on organisointikykyä, ja halusin tehdä työtä, jossa näitä ominaisuuksia tarvitaan.”  

"Hei miten sie tän tekisit?"

Rakennusmestarin tai työnjohtajan ei onneksi tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Riittää kun tietää, mistä tiedon saa.

"Ja kokeneelle työntekijälle voi hyvin sanoa, että hei miten sie tän tekisit. Jos ei jotain tiedä, niin aina löytyy niitä vanhempia ja kokeneempia mestareita.” 

Pääsääntöisesti työtä tehdään virka-aikana, mutta yrittäjähenkisyys näkyy tässäkin: tarvittaessa tehdään pidempää päivää. 

”Ei raksaa voi jättää levälleen, jos on kesken esimerkiksi työmaa-aidan laitto tai muu sellainen osuus, joka vaikuttaa myös kolmansiin osapuoliin. Joustavuutta pitää olla – virka-ajat kuuluvat toimistolle, eivät työmaille.”