| INFRA ry | Keskusliitto

Infra- ja metsäalan toimijat julkistivat selvityksen työssäoppimisesta konealan yrityksissä

Oppimassa ohjaamossa -selvitys: Työssäoppiminen on keskeinen tapa varmistaa valmistuvien ammattilaisten osaaminen. Se tulee kuitenkin kohtuuttoman kalliiksi työssäoppimispaikkoja tarjoaville konepalvelualan pk-yrittäjille.

Maarakennuskoneen- tai metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleville karttuu suuri määrä tietoa ja taitoa heidän työssäoppimisaikanaan konealan yrityksissä.

Selvityksen mukaan kokemukset työssäoppimisesta ovat olleet pääosin myönteisiä niin oppilaitoksissa, yrityksissä kuin alalle valmistuneiden ammattilaisten keskuudessa. Tuoreet ammattilaiset kertovat työssäoppimisjakson olleen keskeinen vaihe käytännön työn oppimisen kannalta.

Onko oikein, että työssäoppimisen kustannukset ja riskit kantaa yrittäjä? Kuva: Tapani Karonen

Työssäoppijan ohjaaminen vie yhden työpäivän viikossa

Selvitys osoittaa, että työssäoppimiseen koneyrityksissä liittyy myös paljon haasteita.

Koska yksittäinen koneenkuljettaja vastaa koko tuotantoprosessista, pienissä yrityksissä kalliiden koneiden antaminen työssäoppijoiden ajettavaksi tarkoittaa tuotannon hidastumista, keskeytyksiä ja merkittäviä tuotannon menetyksiä.

Työssäoppimispaikkoja tarjonneet yritykset kertovat myös, että tuki oppilaitoksilta on vähäistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista yritysten edustajista ei muista oppilaitoksen edustajan käyneen ohjaamassa opiskelijaa työmaalla kertaakaan.

Alan työpaikat ovat hajallaan ja etäisyydet oppilaitoksiin saattavat venähtää satoihin kilometreihin. Työssäoppijan ohjaaminen jääkin pääosin yrityksessä nimetyn vastuullisen työpaikkaohjaajan tehtäväksi. Kyselytutkimus osoittaa, että ohjaaja käyttää keskimäärin yhden työpäivän viikosta työssäoppijan ohjaamiseen.

Työsarkaa joka taholle

Raportin perusteella alan toimijoita kannustetaan alan vetovoiman parantamiseen ja työssäoppimisen pohjana olevaan koulutussopimukseen perehtymiseen.
Oppilaitosten tulisi vaihtaa aktiivisesti työssäoppimisjaksoihin liittyviä parhaita käytäntöjä sekä pohtia työssäoppimisjakson ajoittamista niin, että opiskelija olisi valmiimpi käytännön töihin.

Poliittisessa päätöksenteossa tulisi miettiä, miten julkiset toimijat, kuten kunnat ja valtio voisivat omissa hankinnoissaan huomioida työmailla tapahtuvan työssäoppimisen, ja olisiko käytöstä poistetun koulutuskorvausmallin uudelleenarvioiminen paikallaan erityistoimialoilla.

Selvityksen tilaajat totesivat yhteisesti, että selvitys on hyvä lähtökohta aloittaa keskustelu työssäoppimisprosessin järkevöittämiseksi konealan yrityksissä.

INFRA oli mukana yhtenä toimijana Oppimassa ohjaamossa -koulutussopimukseen perustuva työelämässä oppiminen koneyrityksissä -selvityksessä. Selvityksen tulokset julkistettiin 4.3.

Oppimassa ohjaamossa -selvitys >

Taustaa toteutetuista selvityksistä:
Selvityksen aineisto on koottu kahdella kyselytutkimuksella sekä laadullisin haastatteluin. Aineistoon kuuluu kyselytutkimus, johon vastasi 95 alan nuorta ammattilaista ja yrittäjien parissa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi 190 koneyrittäjää. Lisäksi osana selvitystä on haastateltu 20:tä maarakennuskone- ja metsäkonealan yrittäjää, kymmentä opettajaa ammatillisista oppilaitoksista, sekä viittä metsäkonealan loppuasiakasta. Kyselytutkimusten aineisto on kerätty marras-joulukuussa 2019 ja haastattelut toteutettu lokakuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä. Keskustelupaperi on osa INFRA ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsä Groupin, Metsähallituksen, Rakennusliiton, Stora Enson, Teollisuusliiton sekä UPM:n rahoittamaa tutkimushanketta, jonka on toteuttanut Aula Research.