| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Kuntavaalit tulevat – ääni investoinneille ja toimiville markkinoille?

Kuntavaaleihin on vielä aikaa, mutta niistä kannatta silti kiinnostua jo nyt. Vaalit nimittäin voitetaan jo syksyn ja talven aikana tehtävällä ennakkotyöllä. Kysyimme tutkijoilta ja politiikan vaikuttajilta, miten tärkeitä infra-alan teemoja saataisiin paremmin mukaan vaalikeskusteluun.

Teksti: Hanna Moilanen

Millaiset keskustelun aiheet jyräävät ensi kevään kuntavaaleissa? Puhutaanko edelleen koronasta vai mahtuuko esiin muitakin asioita?

Tutkijat arvioivat koronan vaikuttavan vaaleihin vähintään välillisesti. Mitä huonompaan jamaan kuntatalous painuu, sitä varmemmin talousasiat tulevat olemaan keskeinen keskustelun aihe.

”Kun puhutaan taloudesta, puhutaan aina myös palveluista, joissa raha liikkuu. Kunnasta riippuen se voi tarkoittaa esimerkiksi kouluverkon tai terveyspalvelujen supistamista”, erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi.

Toisaalta keskustelua voidaan käydä siitä, miten hyvin omassa kunnassa on onnistuttu koronan hoidossa yritysten, varhaiskasvatuksen, opetuksen tai kuntalaisten terveyden näkökulmasta.

Ruusuja ja risuja hallitukselle

Sosiaali- ja terveyspalvelut nousevat vaalikeskusteluun perinteiseen tapaan. Sote-uudistusta viedään eteenpäin, vaikka se uutisoinnissa on jäänytkin koronan varjoon.

”Esitys voi olla pitkällä, jo hyväksytty tai perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Se varmasti tulee puolueiden kautta keskusteluun”, tutkijatohtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Myös paikalliset teemat nousevat perinteisesti esiin. Jos kuntalaiset kokevat saavansa huonoja palveluja, siitä keskustellaan.

”Suomessa käydään yli kolmetsadat eri vaalit ensi keväänä, ja niissä jokaisessa voi olla vähän erilaiset teemat”, Muukkonen muistuttaa.

Jussi Kekkonen Miltton Groupista ennustaa vaalien muodostuvan yleispoliittisiksi vaaleiksi, joita värittävät kansallisen politiikan kysymykset ja valtakunnan tasolla käytävä keskustelu. Miltton on viestintään, johtamiseen ja vaikuttamiseen erikoistunut konsulttitalo.

”Nämä voivat olla välivaalit, joissa kansa kokee, että annetaan ruusuja tai risuja hallitukselle.”

Ehdokasasettelu ratkaisee vaalit

Kuka sitten voittaa kevään kuntavaaleissa?

Tästä haastatellut asiantuntijat ovat täysin yksimielisiä. Vaalit ratkaistaan syksyn ja alkutalven aikana, kun puolueet etsivät ehdokkaita omalle listalleen. Se voittaa, jolla on määrällisesti eniten ja laadullisesti parhaat ehdokkaat.

”Kuntavaaleissa voi olla muutamista äänistä kiinni, kuka pääsee valtuustoon. Jos puolue saa vielä yhden ehdokkaan, jota äänestää kourallinen sukulaisia, sillä voi olla merkitystä”, Karimäki muistuttaa.

Nykyisin puolueisiin ei kuuluta kovin aktiivisesti, eli oman jäsenistön joukosta on vaikeaa saada listaa täyteen. Ehdokkaita täytyy etsiä ja houkutella myös oman puolueen ulkopuolelta.

”Koronatilanne voi aiheuttaa haasteita ehdokashankintaan sekä yhteishengen ja innostuksen luomiseen. Joukkotapahtumia ja kokoontumisia on rajoitettu, ja ihmiset arkailevat niihin lähtemistä”, Karimäki pohtii.

Ehdokkaiden viimeinen asettamispäivä on 9.3.2021, eli aikaa sopivien ehdokkaiden etsimiseen on vielä mukavasti.

”Nyt kannattaa harkita ehdokkaaksi lähtemistä. Valtuustossa päätetään merkittävistä asioista. Päätösvalta voi välillä tuntua pieneltä, mutta päättäjänä pääsee kuitenkin kuntakoneistoon sisälle ja vaikuttamaan asioihin”, itsekin vaaleihin ehdokkaaksi lähtevä Muukkonen rohkaisee.

Elvytyksen tarve nostaa infra-asiat esiin

Infra-alan näkökulmasta tärkeä teema on kuntien teknisen puolen töiden järjestely. Miten paljon kunnissa halutaan tehdä itse ja paljonko urakoita ostetaan ulkoa? Perustavatko kunnat liikelaitoksia tai yhtiöitä, jotka pahimmassa tapauksessa alkavat kilpailla yrittäjien kanssa samoista urakoista?

Julkisiin hankintoihin liittyvät asiat mielletään kuitenkin usein vaikeiksi ja vähän paperinmakuisiksi. Onko niistä mahdollista muotoilla vaaliteemoja, jotka nousisivat vaalikeskusteluun?

Talousviisaat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että taloudellisesti vaikeina aikoina infran rakentaminen on hyvä tapa elvyttää kansantaloutta. Jussi Kekkosen mukaan infrakysymykset voivat nousta kevään vaaleissa esiin tavallista vahvemmin, koska koronan tiimoilta puhutaan muutenkin elvytyksen tärkeydestä.

”Kuntien hankintaosaamisenkin pitäisi olla mitä suuremmassa määrin keskeisenä kysymyksenä mukana vaaleissa. Siinä miten kunnat hankkivat palveluja yksityiseltä sektorilta on valtavasti parantamisen varaa”, Kekkonen sanoo.

Julkisissa hankinnoissa on Kekkosen mukaan kyse kuntalaisten ja veronmaksajien intresseistä eli siitä, miten käytettävissä olevalla rahalla saadaan tehokkaasti niitä palveluja, joita tarvitaan ja silloin kun tarvitaan.

”Peräänkuulutan kykyä ajatella toisin. Kunnissa tulisi nähdä laajempi kumppanuus yksityissektorin kanssa nykyistä suurempana voimavarana.”

Infran huomaa kun se ei toimi

Matti Muukkonen arvioi, että infrasta ja kuntahankinnoista ei pysty leipomaan varsinaista vaaliteemaa. Liikenneyhteydet tai pyöräilyn edistäminen saattavat kuitenkin nousta teemoina esille.

”Jos ruuhkamaksulainsäädäntö etenee, se varmasti herättää keskustelua. Ainakin alun perin ajatus oli, että kunnat voisivat itse päättää, ottavatko ruuhkamaksut käyttöön”, Muukkonen pohtii.

Myöskään Karimäki ei näe realistisena, että hankinta-asiat nousisivat vahvemmin kuntavaalien agendalle. Hän pitää infrakysymyksiä vähän kaksipiippuisena aiheena. Silloin kun jokin toimii hyvin, ihmiset harvemmin kiinnittävät asiaan huomiota, ja siitä on vaikea tehdä vaaliteemaa. Keskustelun teemat löytyvät asioista, joiden ei koeta toimivan niin hyvin.

”Äänestäjä tai kuntalainen havahtuu infra-asioihin lähinnä silloin, kun ne eivät toimi. Jos jossain kunnassa on infraan liittyviä ongelmia, ne varmasti nousevat keskusteluun. Asian käsittely negatiivisen kautta ei välttämättä ole alan toimijoiden näkökulmasta paras tapa käsitellä asiaa”, Karimäki miettii.

Palvelualoite avaisi mahdollisuuksia yrityksille

Miten kunnissa syntyisi enemmän keskustelua teknisen alan palveluista ja niiden ostamisesta yrittäjiltä? Useammassa kunnassa kunnanjohtajana toiminut Matti Muukkonen nostaa esiin palvelualoitteen yhtenä keinona edistää keskustelua.

”Kuka tahansa voi palvelualoitteen kautta kyseenalaistaa kunnan toimintamallin jonkun palvelun tuottamisessa”, Muukkonen muistuttaa.

Kun haaste on heitetty, kunnanhallitus päättää, lähdetäänkö asiaa selvittämään tarkemmin ja viemään eteenpäin. Tämä kuitenkin edellyttää, että palvelualoite on määritelty kunnan hallintosäännössä yhtenä toimintatapana.

”Palvelualoitteessa tosin vaatii aikamoista paneutumista ja resursseja, että voi esittää vaihtoehtoista mallia. Eikä ole takeita asian etenemisestä kuntakoneistossa.”

Lisäksi Muukkonen toivoo, että kunnissa tehtäisiin määrittelypäätökset kuntalaisille tarjottavien palvelujen määrästä ja laadusta.

”Silloin voitaisiin talousarviokäsittelyn yhteydessä keskustella tarkemmin siitä, mitä laatutason nostaminen maksaa tai miten paljon säästötoimet heikentävät palvelun laatua. Tähän saisi hyviä työkaluja 2000-luvun suosituista manageripeleistä”, Muukkonen vinkkaa.

 

Luulisi kuntaa kiinnostavan: 
vähemmällä rahalla enemmän!

 
 

INFRA ry:ssä kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin vaaliteemojen hiomisella. 
       ”Kunnat ja kuntakonsernit ovat suurin yksittäinen taho, joka ostaa infra-alan työtä yrittäjiltä. Siksi ei ole samantekevää, miten asioita kunnissa linjataan ja päätetään”, toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa. 
       Ensimmäinen INFRAn vaalitavoite on tuttu jo aiemmilta vuosilta. Kuntien teknisen puolen palveluja halutaan siirrettäväksi yhä enemmän markkinoille yritysten tehtäväksi. 
       ”Kuntalaiset saavat tehokkaampaa ja tarpeeseen kohdistettua palvelua. Kunta voi ostaa vain sen, mitä tarvitsee eikä maksa turhasta”, Syrjö perustelee. 
       Sama urakoitsija voi tehdä töitä usealle kunnalle. Näin koneiden osto- ja huoltohinnasta jää murto-osa kunnan maksettavaksi verrattuna siihen, että joka kunnassa olisi omat koneet ja niihin palkatut työntekijät. ”Urakoitsijat kannattaa ottaa mukaan miettimään, miten kunta saa ostettua palvelut tehokkaammin markkinoilta. Vähemmällä rahalla saataisiin tehtyä enemmän kuin aiemmin.”

Tasapuolisia ja syrjimättömiä hankintoja 
Hankintaosaaminen vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Jos kunnalla ei ole riittäviä resursseja, osaamista ja tietoa, se tilaa pahimmillaan väärää palvelua, väärään kohteeseen ja väärältä toimijalta, eikä veronmaksaja saa vastinetta maksamilleen veroille. 
       ”Tärkeää olisi varmistaa, että hankintakriteerit ovat tasapuoliset ja syrjimättömät, jotta mahdollisimman moni yritys voi osallistua tarjouskilpailuun”, Syrjö sanoo. 
       Jos urakat ovat esimerkiksi liian suuria tai jos tarjouspyynnössä vaaditaan juuri tietynlaisia referenssejä ja osaamista, se voi tarkoittaa, että vai yksi tai kaksi yritystä pystyy jättämään tarjouksen. 
       ”Silloin ei voi odottaa, että kunta saisi kilpailukykyisiä tarjouksia. Myös kunnan kannalta on parempi, että useammat yrittäjät pystyvät näyttämään kyntensä.” 
       Hyvin suunnitelluilla hankinnoilla kunta pystyy luomaan markkinaa ja kirittämään toimijoita alueellaan. Se voi myös sparrata yrityksiä kehittymään painottamalla esimerkiksi digitalisaatiota ja ilmastonäkökulmaa hankinnan kriteereissä. ”Osaava hankkija on urakoitsijan paras kaveri. Tilaaja tietää mitä tilaa ja urakoitsija sitoutuu toimittamaan sen.”

Vauhtia investointeihin EU-rahalla 
Kolmas INFRAn vaalitavoite on kuntien investointi- ja korjaussuunnitelmien eteneminen vähintään aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, vaikka kuntatalous notkahtikin koronan takia. 
       ”Julkisen sektorin kannattaa investoida nimenomaan taloudellisesti heikompina aikoina. Se luo työtä, tuo verotuloja ja elvyttää taloutta”, Syrjö sanoo. 
       Hyvän pohjan investointisuunnitelmille luo kunnan infraomaisuuden inventoiminen. Kun tiedetään, missä vaikkapa kevyen liikenteen väylät tai viemärit kulkevat, paljonko niitä on ja missä kunnossa ne ovat, on helppoa tehdä vuosittaiset korjaus- ja ylläpitosuunnitelmat. 
       ”Näin päästään suunnitelmalliseen korjaamiseen ja investointeihin sekä vältetään suuri osa kalliista hätätöistä.” 
       Kuntien kannattaa suunnata katse myös EU:n suuntaan. Ison elvytyspaketin lisäksi myös EU:n perusrahoituksesta on mahdollisuuksia hakea tukea paikallisiin infrakohteisiin. 
       ”Väitän, että kunnat ja kaupungit eivät ole parhaita hakemaan tukirahaa. Jos sitä lähdettäisiin selvittämään ja hakemaan systemaattisemmin, saataisiin enemmän investointimahdollisuuksia alueille.”

 

Lisätietoa elvyttävän rakentamisen EU-tuista saa esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:stä tai Keskuskauppakamarista.