| INFRA ry

Opot, infra on yhtä pötköä!

”Jos maisemasta poistettaisiin talot, jäljelle jäisi infra. Rakennukset ovat pystyä, infra on pötköä”, opinto-ohjaajien tutustumisaamupäivää isännöinyt Janne Suntio kiteytti. Työvoimapulassa tuskitteleva infra-ala kävi tutuksi lokakuussa Tampereella.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo
Kuvat: Janne Suntio

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry:n Janne Suntio ottaa vastaan vieraita Tampereen Torni-hotellin aulassa. Puheensorina täyttää aamiaisravintolan, kun paikalle ilmoittautuneet 34 opinto-ohjaajaa tankkaavat energiaa aamupäivän ohjelmaa varten.

Tamperelaisten rakennusalan oppilaitosten ja alan järjestöjen yhteinen viesti opinto-ohjaajille on, että infra-ala työllistää nyt hyvin ja kärsii osaajapulasta. Todella isoja rakennushankkeita on alkamassa ja suunnitteilla esimerkiksi Pirkanmaalla.

Projektipäällikkö Antti Knuutila Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittämisfoorumista muistuttaa, että Tampereen raitiotien ja pääkaupunkiseudun Kehäradan ja Länsimetron kaltaiset infrahankkeet kertovat kaupunkialueiden kovasta kasvusta. Hyvä infrastruktuuri on kaupunkirakenteen selkäranka, joka takaa kulkureitit kaupunkien sisällä ja niiden välillä sekä toimivan työmatkaliikenteen.

Opinto-ohjaajat tutustuivat Tampereella rakennusalaan aidossa ympäristössä. Kaupunkien infran rakennus- ja korjaushankkeissa tarvitaan osaajia Pirkanmaalla ja koko Suomessa.

Ihmisen ja liito-oravan ehdoilla

Raitiotietyömaa levittäytyy valkokankaalle, kun Tampereen ammattikorkeakoulusta loppuvuonna 2017 valmistuva Santeri Heinonkoski aloittaa esityksensä opoille. Heinonkoski tuntee aiheen juurta jaksain, sillä hän on jo ehtinyt työllistyä Raitiotieallianssin projekti-insinööriksi.

Esitys käy läpi ratikkareittiä kohta kohdalta. Turvallisuutta parannetaan risteyksissä, joissa on tapahtunut onnettomuuksia. Liito-oravien mahdollisuudet hyppiä metsän keskelle rakennettavan rataosuuden yli on otettu huomioon. Havainne- ja valokuvat kertovat, että vaunut ja pysäkit ovat esteettömiä ja katukiveyksen asennus Hämeenkadulle on käsityötä.

Sami Jaakkola työskentelee Heinonkosken tapaan VR Trackillä. Jaakkola vastaa raitiotiehankkeen mittauksista.

Hän havainnollistaa, miten digitaaliset välineet ja tietomallinnus mullistavat kaivukoneenkuljettajien työtä ja maastomittauksia.

”Mittaaminen oli aiemmin sitä, että suunnittelijat tekivät suunnitelmat ja mittaushenkilö merkitsi ne rakentamista varten maastoon. Nykyään työtä helpottaa mallipohjainen rakentaminen, jossa kolmiulotteiset suunnitelmat siirretään etänä suoraan toimistolta kaivukoneen näytölle koneohjausjärjestelmään.”

Kaivukoneet tietoverkossa

Jaakkola kirjautuu karttapohjaiseen projektinhallintajärjestelmään. Google Mapsin päälle rakennetusta järjestelmästä nähdään, että koneenkuljettaja kaivaa parhaillaan ratapohjia kohteessa. Järjestelmä kertoo sijainnin lisäksi muun muassa, mitä välipohjakerroksia paikalla on tehty ja mikä on kulloinkin maan korkeus.

Samalla kun kuljettaja kaivaa, hän ottaa työstään tarkkeet eli mittauspisteet. Niiden avulla toimistolla voidaan varmentaa, että lopputulos vastaa 3D-suunnitelmaa. Materiaalia säästyy, eikä turhaa työtä tehdä.

Mallipohjaisen rakentamisen myötä maarakennuskoneenkuljettajan työ on muuttunut oleellisesti. Koneohjausjärjestelmä neuvoo kuljettajaa kaivamaan suunnitelmien mukaan juuri oikeasta kohdasta. Tietomallien avulla työn jälki on yhdenmukaista, vaikka tekijöitä on useita. Mittaushenkilöt käyvät pääasiassa vain tarkistamassa, että koneiden työn jälki ja koneohjausjärjestelmät ovat kunnossa.


Santeri Heinonkoski (vas.) ja Sami Jaakkola esittelevät narukarttaa, johon kaupunkilaiset saivat ratikkapäivänä vetää langalla toivomansa ratikkareitin Tampereen kartan päälle. 

Helpot digitaaliset työkalut

Opoja askarruttaa, miten helppoa käyttäjien on oppia uudet järjestelmät.

Sami Jaakkola kertoo esimerkin työmaalta. Kuljettaja kertoi tehneensä kaivukonehommia vuodesta 1976, eikä ollut aiemmin käyttänyt koneohjattua konetta, mutta hänestä oli vain hienoa, että tulee jotain uutta.

Jaakkola näytti, miten kone käynnistyy, ja kuski oppi käytön saman tien.

LIKEn Antti Knuutila lisää, että koneohjausjärjestelmää on käyty esittelemässä opiskelijoille pelillisen simulaattorin avulla, ja nuoret ovat oppineet järjestelmän käyttöä todella helposti.

Hankkeella käytössä oleva projektinhallintajärjestelmä toimii maastossa Android-puhelimilla ja -tableteilla. Kun vastaan tulee yllätyksiä tai muuten dokumentoitavia asioita, työntekijä välittää niistä tiedon järjestelmään. Historiatieto ja dokumentaatio jää luontevasti koko hankkeen käyttöön.

Jaakkola näyttää esimerkkinä työmaalta otetun kuvan, joka muun tallennetun tiedon tapaan on kaikkien käytettävissä. Kun seuraava työntekijä tulee maastoon samaan kohtaan, hän saa koneelta tiedot, mitä paikalla on aiemmin tapahtunut.

”Tätä meidän ei tarvitse enää edes opettaa. Opiskelijat osaavat käyttää kännyköitä”, koulutuspäällikkö Mika Uronen ammattiopisto Tredusta huomauttaa.

Viekö kone ihmisen työt?

Milloin koneenkuljettajaa ei sitten enää tarvita? VR Trackin Jaakkolan mukaan se on vielä kaukana jo turvallisuudenkin takia. Reitillä voi olla esimerkiksi maanalaisia rakenteita, joita ei välttämättä näy kartoissa.

”Tietomallinnuksella luotu tietovaranto on käytettävissä projektin koko elinkaaren ajan. Tieto on tallessa vielä 30 vuodenkin päästä, kun tehdään korjausrakentamista”, Antti Knuutila muistuttaa vielä.

Hänen mukaansa tietomallipohjainen rakentaminen näkyy nyt vahvasti opinnäytetöissä. Tietomallinnusopetusta tarjotaan tutkintokoulutusten lisäksi täydennyskoulutuksissa.  

Sami Jaakkola pohtii, että usein ajatellaan liian helposti, että ensin koulu, sitten työelämä. Nykyään myös työelämässä saa opiskella jatkuvasti pysyäkseen kärryillä alan kehityksessä. Esimerkiksi infrapuolella mallipohjaista rakentamista kehitetään juuri nyt kovaa vauhtia, ja Suomi on kehityksessä edelläkävijöitä. 

Santeri Heinonkoski lisää, että nyt valmistuvat opiskelijat pääsevät luomaan ihan uutta standardia.

Aleksi Jokela ja Sohvi Hyvärinen tietävät, että infrassa pääsee jo opiskeluaikana tekemään isoja juttuja.

Tekniikan opiskelijat: ”Hurjan siisti ala!”

Opinto-ohjaajilla oli tutustumispäivän aikana tilaisuus haastatella vielä kahta rakennustekniikan opiskelijaa. Sohvi Hyvärinen opiskelee toista ja Aleksi Jokela neljättä vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa.

”Tällä alalla pääsee vaikuttamaan isoihin asioihin. Voi päättää koko kaupungin liikenteen tai asumisen tulevaisuudesta tai vaikka torjua ilmastonmuutosta. Skaala on ihan uskomaton”, Jokela mainitsee.

”Niin, ja vaihtoehtoja on monia, voi suunnitella kaikenlaista lähtien vaikka kesämökistä aina kauppakeskuksiin tai raitioteihin asti. TTY:ltä ei valmistu vain yhteen tiettyyn ammattiin, vaan saa niin laaja-alaisen koulutuksen ja vahvan asiantuntijapohjan, että voi tehdä melkein mitä vain”, Hyvärinen lisää.

Molemmat muistuttavat, että infra-alalla on Tampereella tarjolla monenlaista koulutusta paitsi TTY:llä, myös TAMKilla ja Tredussa.

Jokelan ammatinvalinta oli selvä jo yläasteella. Hyvärinen teki valinnan sattuman kautta ja innostui alasta vasta sisään päästyään tajuttuaan, miten hyvän valinnan oli tehnyt.

”Tämä on ihan erilainen maailma, kuin mitä olin ikinä kuvitellut.”

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä palveluntuottajat YIT Rakennus, VR Track ja Pöyry Finland. Allianssin yhteisissä tiloissa, niin sanotussa Big Roomissa työskentelee 65 henkilöä. Rakennustöissä ahkeroi päivittäin 200–300 ammattilaista.

Lue koko juttu Infra-lehdestä 4/2017!

Allianssihankkeen Big Roomissa suunnitellaan ja johdetaan hanketta sekä koordinoidaan rakentamista yhdessä useamman yrityksen voimin. Katso videolta, mitä siellä tapahtuu!

Raitiotieallianssin mittaustyöjohtaja Teppo Viinikka aloitti tänä syksynä insinööriopinnot työn ohessa. Koneohjausjärjestelmät kiinnostavat. Katso Tepon tuumailuja videolta.