| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Hallitukselta karvasta kalkkia väylärahoista huolta kantaneille

Viime metreille asti RT ja INFRA vaativat liikenteen menoleikkausten perumista kehysriihessä, mutta toisin kävi. Perusväylänpidon rahoitus saatiin säilytettyä aiemmin suunnitellulla tasolla, mutta kustannusten kasvu syö budjetoidun rahan ostovoimaa.


”Tiistain kehysriihessä nähtiin yksi kaikkien aikojen nopeimmista takinkäännöistä suomalaisessa päätöksenteossa. Miltei uunituore liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä tavoitellut Liikenne 12 -suunnitelma heitettiin käytännössa kokonaan romukoppaan ”, INFRAn toimitusjohtaja INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

Eduskunta hyväksyi Liikenne 12 -suunnitelman vasta viime vuonna. Sen tarkoituksena on mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetusten kasvu ja alueiden kehittyminen. Kuljetusten kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja hallittavuutta halutaan parantaa, matka-aikoja lyhentää sekä sujuvuutta ja turvallisuutta lisätä.

Liikenne 12 luotiin ennen kaikkea tuomaan pitkäjänteistä näkymää tuleviin väyläinvestointeihin. Nyt hallitus päätti kuitenkin leikata liikennerahoja yhteensä 127 miljoonalla eurolla. Leikkaukset kohdistuvat näillä näkymin juuri investointeihin.

Syrjön mukaan valtiontaloudessa kaivattaisiin nyt entistäkin enemmän investointien erottamista käyttötaloudesta, jotta liikennerahoituksen vuoristorata viimein päättyisi.

Kuoppainen on kesätie

Perusväylänpidon rahoitus ei kehysriihessä teoriassa supistunut. Käytännössä kustannusten kasvun takia budjetoidun rahan ostovoima heikkenee kuitenkin selvästi.

”Polttoaineiden, energian ja materiaalien hinnat ovat kaikki nousukierteessä. Liikenne 12 -suunnitelmassa tätä taklaamaan oli sovittu noin 2,5 prosentin vuosittaisesta tasonkorotuksesta perusväylänpidon määrärahoihin vuodesta 2025 lukien. Tämänkin kohtalo jää nyt tulevien hallitusten päätösten varaan”, Paavo Syrjö sanoo.

Kevyen polttoöljyn eli löpön kova hinta on jo ajanut väylien kunnosta huolehtivia yrityksiä ahdinkoon. Sijaintinsa ja harvan asutuksensa takia Suomi on täysin riippuvainen väylistään.

Huoltovarmuuden, ihmisten ja tavaroiden turvallisen liikkumisen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi RT ja INFRA ovat vaatineet löpön veron alentamista EU-minimiin määräajaksi (lue aiempi tiedote).

Yksi näkyvimpiä perusväylänpidon osa-alueista on kesäisin teiden päällystäminen. Väylävirasto on arvioinut, että teitä päällystetään ensi kesänä 2 300 kilometrin matkalta (lue Ylen juttu). Huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa viraston arvion mukaan jopa 500 kilometrillä.

Mikäli bitumin hinta pysyy korkealla tai jatkaa nousuaan, INFRAn arvion mukaan luvut synkkenevät vielä. Korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista päällystystasoa. Väylien korjausvelka kipuaa nyt kohti kolmen miljardin euron haamurajaa.

”Kuoppainen on kulkijan kesätie, ja siinä voivat olla iskarit lujilla. Ajoneuvojen varaosamaahantuojille ja korjaamoille hallitus toi kissanpäivät”, Syrjö arvelee.


FAKTA
Perusväylänpidolla turvataan kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Siihen kuuluu maanteiden, rautateiden ja vesiväylien päivittäinen kunnossapito, ylläpito, parantaminen ja liikenteen palvelut.