| LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Remonttipalvelut kotitalousvähennyksen korotuksen ulkopuolelle – tärkeä työllisyyden ja tasavertaisuuden edistämiskeino jää käyttämättä

Valtiovarainministeriön kaavaileman budjettiehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan kahdeksi vuodeksi kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös öljylämmityksen korvaamiseen kannustetaan korottamalla kotitalousvähennystä vuosille 2022–2027. Harmittavasti ehdotuksesta puuttuu edelleen tärkeä harmaan talouden torjuntaväline sekä työllisyyden ja tasavertaisuuden edistämiskeino, remonttipalveluihin kannustaminen.


Huolto- ja korjaustoimet työllistävät myös kasvukeskusten ulkopuolella
 

Hallituksen budjettiesitys jättää remonttipalveluiden kotitalousvähennyksen ennalleen.

 ”Tämä on harmillinen linjaus, sillä juuri asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustöitä kannattaisi tukea; kasvukeskuksissa rakennus- ja remonttimarkkina on melko vilkas, mutta tilanne on täysin toisenlainen muualla Suomessa. Nimenomaan paikalliset, pienet yritykset tekevät kotitalouksille huoltoja ja korjauksia, joten remonttipalveluiden merkitys työllisyyden lisäämisessä, ja siten osaltaan hallituksen tavoitetoimissa nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, on valtakunnallisesti merkittävä”, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen, joka vastaa Rakennusteollisuus RT:ssä korjausrakentamisesta. 

Korona-aika on nostanut esiin myös kaksipaikkaisuuden, kun ihmiset ovat asuneet ja työskennelleet enemmän vapaa-ajan asunnoiltaan käsin. Näiden kiinteistöjen ympärivuotisen käytettävyyden parantaminen – ja useassa tapauksessa elinkaaren jatkaminen – edellyttävät nykyistä enemmän perusparannustöitä ja säännöllisempää huoltoa, tähän kotitalousvähennyksen korotus olisi oiva alku. 

Tehokas harmaan talouden torjuntakeino käyttöön 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus remonttipalveluissa olisi valtiolle tehokas keino pienentää harmaasta taloudesta johtuvia kustannuksia ja verovajetta. 

”Korona-aika aktivoi kuluttajia remontoimaan mökkejään ja kotejaan. Moni näistä on toteutettu omatoimisesti – tai ehkä pimeästi –, eivätkä ne silloin ole työllistäneet paikallisia, velvoitteistaan huolehtivia urakoitsijoita. Kotitalousvähennyksen korotus kannustaisi kiinteistön omistajia teettämään ammattilaisilla tarpeellisia talotekniikkaan ja rakenteisiin liittyviä huoltotöitä ja korjauksia.” 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen tukema korjausmarkkinan kasvu kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä, mikä puolestaan kasvattaisi verokertymää. Se myös lisäisi remonttipalvelujen tarjontaa kotitalouksille ja helpottaisi oikean ammattilaisen löytymistä. 

Tasavertainen kohtelu asumismuodosta riippumatta 

Rakennusteollisuus RT ja LVI-TU pitävät erityisen tärkeänä kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotusta 5 000 euroon ja laajentamista koskemaan taloyhtiön muitakin remontteja, ei vain lämmitystapamuutoksia. Asukkaan kannustin huolehtia omaisuudestaan ei pitäisi olla kiinni asumismuodosta. 

”Nykytilanne hidastaa taloyhtiön korjaustoimia ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden. Muutoksella edistettäisiin tehokkaasti kotitalouksien tasavertaisuutta, koronan aiheuttaman korjaustulpan aukeamista sekä maamme kiinteistökannan energiatehokkuutta”, Hokkanen sanoo. 

Korjaus- ja energiaremontit avainasemassa päästöjen alentamisessa 

Tuore IPCC-raportti vahvistaa korjausrakentamisen merkitystä vihreässä siirtymässä kohti hiilineutraalimpaa hyvinvointiyhteiskuntaa. ARA:n Energia-avustus sekä öljylämmityksen korvaamisen edistäminen kotitalousvähennyksellä on hyvä alku.  

”Mutta se ei riitä, mikäli haluamme saavuttaa hallituksen asettamat ilmastotavoitteet. Todellinen täsmäase rakennetusta ympäristöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen on kotitalousvähennyksen korottaminen ja ulottaminen myös taloyhtiöiden korjauksiin”, Mika Hokkanen toteaa. 

Katso myös

Lisätietoja

  • Mika Hokkanen
  • toimitusjohtaja
  • mika.hokkanen(@)lvi-tu.fi

  • puh. 050 448 1411