| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Rakentajan koronapäiväkirja ja muita hyviä vinkkejä viruksen vastaiseen taisteluun

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin laajennus on ollut YIT:lle pitkä ja massiivinen rakennushanke. Se on käynnistynyt jo vuonna 2015 ja valmista tulee tämän vuoden aikana. Onni koronan tuomassa onnettomuudessa oli se, että työmaan kulttuuri ja käytännöt olivat hioutuneet erinomaiselle mallille viiden ensimmäisen työvuoden aikana. Siitä huolimatta moni asia oli muutoksen edessä, kun korona rantautui Suomeen vuosi sitten.


Laajennushankkeen projektipäällikkö Glenn Kevin ei mieti pitkään puhuttaessa siitä, mikä koronan myötä työmaalla muuttui.

”Arki on muuttunut viimeisen vuoden aikana aivan täysin. Kun totuus koronasta alkoi vuosi sitten maaliskuussa valjeta, jo huhtikuun aikana työmaatoimisto jaettiin osiin. 20 hengen työnjohtoporukka siirtyi työskentelemään noin viiden hengen ryhmissä ja nimenomaan siten, että kukaan ei välillä siirry ryhmästä toiseen. Tässä oli totuttelemista, kun viiden yhteisen vuoden aikana monet yhteiset rutiinit olivat hioutuneet tiettyyn, hyväksi havaittuun malliin”, Kevin kertoo.

Pienessä ryhmässä työskentely takaa sen, että yksi sairastunut ei altista koko työnjohtoa virukselle, vaan ainoastaan loput viiden hengen porukasta marssitetaan tarpeen tullen karanteeniin. Lisäksi jokaiselle työnjohdon edustajalle on jo etukäteen määritelty varahenkilö – sen etsiminen lennossa, tartunnan osuessa kohdalle, olisi hankalaa.

Lähikontakteja vältetään monenlaisin keinoin

Koska lentoaseman työmaalla on parhaimmillaan työskennellyt jopa 400 henkilöä, ovat esimerkiksi konttori- ja sosiaalitilat laajuudeltaan sen mukaiset. Normaalisti tiloja olisi jo ryhdytty purkamaan, kun työntekijämäärä on tässä vaiheessa hanketta typistynyt 80:een, mutta suurelle henkilömäärälle mitoitetut tilat on päätetty poikkeusolojen vuoksi valtaosin säilyttää. Jos työntekijöiden määrä olisi edelleen korkeampi, tiloja olisi rakennettu lisää.

Nykyisissä olosuhteissa esimerkiksi saniteettitiloissa riittää varmasti väljyyttä. Taukotilojen kohdalla tilanne on sama, mutta niiden käyttöä pyritään siitä huolimatta välttämään mahdollisuuksien mukaan. Työnjohdon kullekin viiden hengen ryhmälle on kokonaan omat konttoritilansa, joka edesauttaa entisestään sitä, että lähikontaktit pystytään minimoimaan.

Hyvästä tilanteesta hän osoittaa kiitoksensa ennen kaikkea hankkeen tilaajalle, eli Finavialle, joka on tukenut koronaturvallisten olosuhteiden ylläpitämistä monin tavoin. Hän kertoo myös, että hanketta toteutetaan yhteistoiminnallisena projektijohtourakkana, joka muistuttaa jonkin verran allianssimallia. Senkin myötä tilaajalla on merkittävä rooli siinä, että kaikki keinot viruksen leviämisen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön.

”Kun on käsidesi- ja maskipakkoa, tehostettua siivousta ja muuta normaalitilanteeseen verrattuna ylimääräistä, niin toki niistä kustannuksia syntyy. Meillä on kiitollinen tilanne, kun Finavia on ottanut tilanteen vakavasti ja tekee omalta osaltaan kaikkensa, että työmaa pysyy turvallisena”, Kevin toteaa.

”Varotoimenpiteistä syntyneet kulut ovat kuitenkin minimaalisen pieniä koko työmaan sulkemisen kustannuksiin verrattuna, jos korona pääsisi leviämään”, hän jatkaa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman suuret laajennukset, kuten parhaillaan loppusuoralla oleva Pohjoinen laajennus, ovat edenneet aikataulussa koronaviruspandemiasta huolimatta.

Koronapäiväkirja koko ajan mukana

Koska lähikontakteilta ei kuitenkaan pysty rakennustyössä kokonaan välttymään, niistä pidetään kirjaa. Koronapäiväkirja, eli pieni muistivihko kulkee jokaisen toimihenkilön taskussa ja siihen merkataan kaikki päivän aikana tapahtuneet kohtaamiset. Koronapäiväkirjan pitämisestä on ohjeistettu myös työntekijöitä ja alihankkijoita.

”Lähikontaktien kirjaaminen vie hyvin vähän aikaa, kun sitä tekee sitä säännöllisesti työpäivän mittaan. Koronapäiväkirjasta on aivan korvaamaton apu siinä vaiheessa, kun tartunta on osunut kohdalle ja kontakteja aletaan kartoittaa altistumisketjun selvittämiseksi ja katkaisemiseksi. Muutoin olisi äärimmäisen vaikeaa muistaa kaikkia kohtaamiaan ihmisiä esimerkiksi edellisen kolmen päivän ajalta.”

Tähän mennessä lentokentän työmaalla on todettu kuusi koronatartuntaa. Juuri muun muassa koronpäiväkirjan avulla altistumisketjut saatiin jokaisen kohdalla katkaistua välittömästi ja oikeat ihmiset voitiin ohjata karanteeniin. Kuuden tartunnan seurauksena karanteenissa on ollut koko hankkeen aikana yhteensä vain 30 henkilöä, jatkotartuntoja on todettu ainoastaan yksi.

Kevin harmittelee ulkomaalaisten työntekijöiden leimaamista koronan levittäjinä. Hänen mukaansa YIT:n työmaiden tiedot eivät tätä ennakkoluuloa tue. Lentokentänkin työnmaan tapauksissa yhtä lukuun ottamatta kaikki tartunnat ovat olleet suomalaisilla ja omasta perhepiiristä saatuja.

Siisteys ei ole vain siivoojan vastuulla

Glenn Kevinin kokemuksen mukaan työmaan siisteydessä ja sen ylläpidossa ei voi tehdä poikkeusolojen yllättäessä ihmeitä, jos yleinen suhtautuminen asiaan on ollut alun perinkin vastuuton. Lentokentän työmaalla käytettyjä käsipyyhkeitä ei ole löytynyt roskakorin vierestä ennen koronaakaan.

”Kaiken kaikkiaan työmaakulttuuri, myös siisteyteen liittyen, luodaan heti ensimmäisestä päivästä alkaen pääurakoitsijan ja työnjohdon jämäkällä esimerkillä. Jos silloin valitaan välinpitämätön linja, ei se muuksi muutu edes koronan yllättäessä. Kaikki on kiinni asenteesta.”

Jokaisen työntekijän ryhdikkäästä otteesta huolimatta siivousta on tehostettu: kaksi työntekijää siivoaa täyspäiväisesti konttori-, saniteetti- ja taukotiloja. Siivouksesta on laadittu oma erillinen toimintaohje yhteistyössä palvelua tuottavan urakoitsijan kanssa.

Maskille vaihtoehtona on vain työmaan portti

Maskipakko on lentokentällä, kuten kaikilla muillakin YIT:n työmailla ehdoton. Maskin käyttöä vastustavalle henkilölle ainoa suunta on ulospäin aukeava työmaan portti, ja asiasta ei jousteta. Jokaisella hankkeessa mukana olevalla yrityksellä on velvollisuus hankkia maskit omalle henkilökunnalleen, mutta jos maski joltakulta puuttuu, niin työnjohdon takataskuista löytyy toki varamaskeja.

Maskien käyttöä suositellaan vahvasti myös omalla ajalla, vähintään tauoilla ja työmatkoilla. Kenenkään vapaa-aikaan pääurakoitsija ei kuitenkaan voi maskipakkoa ulottaa, mutta lähtökohtaisesti suositus on otettu asiallisesti vastaan. Kevinin mukaan maskin käyttöön on totuttu yllättävän hyvin, vaikka se alussa tuntuikin monelle hankalalta.

”Työmaan yleinen kulttuuri ja positiivinen ryhmäpaine ratkaisevat paljon. Hyvällä asenteella varustettu porukka pitää yhtä tässäkin asiassa.”

Tämäkin uutuuttaan kiiltävä matkustajasilta otetaan käyttöön kuluvan vuoden aikana.

Vain mielikuvitus on rajana hyvien käytäntöjen kehittämisessä

Glenn Kevin luettelee liudan koronan myötä muuttuneita asioita. Esimerkiksi kaikki kokoukset on siirretty Teamsiin, kuten niin ikään luovutukset ja viranomaiskatselmuksetkin. Kuvallinen dokumentaatio laaditaan yksityiskohtaisesti, jotta tarkastaja saa työmaasta todellisen kokonaiskuvan ruudun välityksellä.

”Tietysti tällainen virtuaalisesti toteutettu luovutus vaatii työnjohdolta paljon enemmän työtä kuin perinteinen. Otamme kohteesta paljon valokuvia ja videonpätkiä, jotka lähetetään eteenpäin tarkastettavaksi. Tässäkin kohtaa on toki etua siitä, että kaikki osapuolet ovat tunteneet toisensa jo pitkään ja luottamus pelaa.”

Myös aliurakoitsijan viikoittain toimittama työmaailmoitus, johon on sisällytetty erityinen koronaosio, on yksi uusi toimintatapa, jolla haasteita pyritään taklaamaan jo etukäteen. Sillä kartoitetaan koronan vaikutuksia kaikilla aliurakoivan yrityksen työmailla.

”Jos yrityksen muilla työmailla on ongelmia, niin kyllähän ne ennen pitkää heijastuvat meillekin. Työmaailmoituksia seuraamalla pystymme varautumaan esimerkiksi mahdollisiin viivästyksiin materiaalitoimituksissa”, Kevin kertoo.

Työnjohdolta aliurakoitsijoiden suuntaan toimitetaan säännöllisesti ajantasaisia ohjepaketteja muun muassa siitä, miten tartuntatapauksessa toimitaan tai miten uudet viranomaismääräykset vaikuttavat arkeen. Poikkeusaika näkyy myös työajoissa. Työntekijät saapuvat työmaalle porrastetusti, ensimmäiset jo aamukuudesta alkaen. Niin ikään tauot ajoitetaan siten, ettei ylimääräisiä lähikontakteja pääse syntymään.

Lisäksi Kevin kertoo WhatsApp-ryhmästä, jonka avulla pieni ydinporukka voi kommunikoida ja sopia toimenpiteistä nopeasti, jos tartuntatapaus käy ilmi esimerkiksi viikonloppuna tai yöllä. Hän uskoo, että osa uusista käytännöistä jää toki elämään poikkeusajan jälkeen, vähintään virtuaaliset kokoukset ja työmaakierrokset.

”Koronasta on todella vaikeaa löytää mitään hyviä puolia, mutta jos jotain, niin ainakin se pakottaa ajattelemaan monia asioita ihan uudella tavalla. Monet uudet toimintatavat ovat tähän mennessä jalkautuneet rakennusalalle hitaasti. Poikkeusajasta toivon jäävän muistoksi sen, että myös rakentajien on hyvä ajatella niin sanotusti out of the box. Mielikuvitusta kannattaa käyttää jatkossakin, kun käytäntöjä halutaan parantaa ja tehostaa.”