| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Rakennustyömaiden koronan torjunta on räätälöintiä

Rakennustyömaa on kuin pieni kylä ja epidemian torjuntatoimien pitää olla sen mukaisia. Kolme isoa rakennusyritystä aloitti yhteistyön viranomaisten kanssa heti epidemian alettua, jotta rakennustyömaiden erityispiirteet otettaisiin toimissa huomioon. Työmaille soveltuvat tehokkaammat torjuntatoimenpiteet antavat kuitenkin edelleen odottaa itseään.


Rakennusyhtiö Skanska koki Suomessa shokkialun koronaepidemian kanssa heti vuoden 2020 huhtikuussa, kun yrityksen työmaalla todettiin useampi tartunta ja seulontatesteissä löytyi oireettomia koronapositiivisia. Siinä vaiheessa viranomaisohjeita ei laajasti vielä ollut, eikä työnantajan näkökulmasta tärkeisiin kysymyksiin löytynyt vastauksia.

”Meillä oli onneksi heti valmiina omat koronaturvallisuuden suunnitelmat siitä, miten työmaiden tulee varautua. Hygienian parantamista ja muiden toimenpiteiden jalkauttamista ja viestimistä oli ehditty jo harjoitella”, kertoo Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.

Ohjeissa varauduttiin myös tilanteeseen, jossa työmaita pitää sulkea kokonaan tai osittain. Asiaa helpotti, että ohjeita saatiin myös konsernin eri maiden yksiköistä.

”Skanska Group otti yhteyttä heti alussa ja muun muassa matkustuskiellot saatiin nopeasti voimaan. Joka maassa toimii omat koronaryhmät, joiden välillä tieto liikkuu vilkkaasti. Suomeen sellainen perustettiin viime vuoden helmikuussa, ja mukana on myös yrityksen johtoryhmä”, jatkaa Skanskan HSE-johtaja Antti Leino.

Koronaepidemian torjunta on työllistänyt myös NCC:n työkykypäällikkö Taina Tuhkasta ja riskienhallintojohtaja Ilkka Forsellia tiuhaan viimeisen runsaan vuoden aikana.

”Torjuntatoimet alkoivat työmailla heti kun epidemia alkoi levitä Suomessa”, he kertovat. Oma ohjeistus ilmestyi NCC:n nettisivuille heti alkukeväällä 2020 kaikkien urakoitsijoiden käyttöön. Työmailla esillä olevia ohjeita on myös käännetty pitkin matkaa eri kielille. Tästä Tuhkanen haluaa antaa kunniana NCC:n viestinnälle.  Epidemiaa koskevat julisteet aukeavat helposti QR-koodilla ja niitä on helppo käyttää myös vieraskielisten. 

Käytäntö on rakennustyömailla selvä maskien suhteen, niiden käyttöön on vahva suositus. Toimihenkilöt käyttävät aina työmaalla ja toimistotiloissa liikkuessaan maskia. 

Rakennusala on saanut julkisuudessa kuraa niskaan, kun epidemia on päässyt työmailla leviämään. Helsinki GSE:n maaliskuun 2021 tilastojen perusteella suurin riski joutua koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon oli rakennusten viimeistelytyöntekijöillä.  

Tuhkasen ja Forsellin mielestä työmaihin sisältyy erityispiirteitä, jonka vuoksi niitä pitää tarkastella kokonaisuutena. Koko ajan muutoksessa oleva, erilaisia työvaiheita käsittävä työmaa vaihtuvine työntekijöineen muistuttaa pikemminkin pientä kylää kuin perinteistä työpaikkaa rajattuine tiloineen.  Ja tämä pitäisi myös viranomaisten huomioida epidemian torjuntatoimissa.

Myös Skanskassa on kaivattu viranomaisten taholta parempaa ymmärrystä rakennustyömaiden erityisvaatimuksista, heti ensimmäisestä työmaalla todetusta tartunnasta lähtien.

Viranomaisyhteistyö ontuen liikkeelle

”HUS:in työmaalla Helsingissä todettiin huhtikuussa 2020 ensimmäiset tartunnat, iso työmaa oli jo työntekijöiden testaamisen kannalta haastava. Toivoimme, että viranomaiset olisivat antaneet ohjeita tai vähintäänkin suositelleet joukkotestauksia ja -karanteeneja. Suosituksia tai toimintamalleja ei kuitenkaan saatu ja piti luottaa omiin toimenpiteisiin, joilla estetään epidemian leviäminen ja varmistetaan kaikkien terveys ja turvallisuus”, Helena Pekkanen kertoo.

Puutteiden korjaamiseksi kolme isoa rakennusyritystä lähestyi viime vuoden keväällä pääkaupunkiseudun tartuntatautiyksiköiden ja HUS:n infektioyksikön asiantuntijoita, jotta saataisiin aikaan yhteisiä, nopeita ja tehokkaita toimintamalleja rakennustyömaan altistuneiden jäljittämiseksi ja viranomaiskaranteenin määräämiseksi.

Skanskassa, NCC:ssä ja YIT:ssä kaikissa työskentelee epidemian ehkäisytoimien parissa omia terveydenhuollon ammattilaisia, joten lähtökohdat käytännön yhteistyölle olivat erinomaiset.  NCC:n työkykypäällikkö Taina Tuhkanen on aikaisemmin työskennellyt johtavana työterveyshoitajana ja on koulutukseltaan terveystieteen maisteri. Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen työskenteli aiemmin hänkin johtavana työterveyshoitajana, samoin kuin  YIT:n puolelta ryhmään kuuluva työhyvinvointipäällikkö Salla Hälikkä.

”Epidemiatilanteen vaikeuduttua nopeasti tämän vuoden tammikuussa pidimme palaverin Helsingin, Espoon ja Vantaan sotejohtajien kanssa, kun apua ja tukea joukkotestaamisten aloittamiseen ei tuntunut saavan mistään”, Tuhkanen kertoo.

Rakennusyritykset esittivät toiveen muun muassa siitä, että työmaille saataisiin käyttöön walk in -tyylisiä testausasemia ja -busseja joukkotestaamisia varten. Monissa muissa maissa ne on jo todettu tehokkaiksi ja sujuviksi ratkaisuiksi joukkotestaamiseen ja erinomaisesti työmaaolosuhteisiin sopiviksi.

”Kun yhdelle NCC:n työmaalle saatiin Helsingin tartuntatautiyksikön porukat paikalle, pystyttiin kahdessa tunnissa testaamaan noin sata työntekijää”, Tuhkanen kertoo esimerkin tämän tyylisen joukkotestaaminen tehokkuudesta.

Viranomaisyhteistyö ei ole kuitenkaan tuottanut yritysten toivomia tehokkaita tapoja joukkotestaamisille pääkaupunkiseudulla. Parhaiten viranomaisyhteistyö on toiminut, kun sitä on tehty suoraan kuntien tartuntatautiyksiköiden kanssa. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on Helsingin esimerkin tavoin perustanut oman torjuntatiimin rakennusalaa varten.

Myös RT on käynyt jatkuvaa vuoropuhelua eri viranomaistahojen kanssa ja on mukana alaa koskevissa yhteistyöryhmissä. Tavoitteena on löytää koko alaa palvelevia ratkaisuja epidemian tehokkaaseen torjumiseen.

Viruksen leviämisen estäminen on sitä, että mietitään miten työntekijät kohtaavat toisiaan. Moni työvaihe voidaan tehdä yhden henkilön toimesta. 

Ulkomailta tulevien testaamisessa suurin haaste

Ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden nopea testiin saaminen on tällä hetkellä suurin haaste työmaiden epidemian torjunnassa, sanovat Taina Tuhkanen ja Helena Pekkanen. Tällaisilla työntekijöillä ei ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta tai pankkitunnusta, mikä tekee testiin pääsystä erityisen hankalaa. Työmailla tehtävillä joukkotestauksilla asia olisi helpompi hoitaa, mutta niitä ei siis ole saatu riittävästi aikaan.

”Henkilö pitäisi pystyä identifioimaan, jotta nopea päästy testiin olisi mahdollista. Ulkomailta tulevien työtekijöiden kohdalla tunnistautumiseen on ehdotettu veronumeron käyttöä, mutta asia on vielä kesken, Ilkka Forsell kertoo tulevista suunnitelmista.

”Suomessa pitää testiin olla aina lähete, jonka saa erilaisista digitaalisista palveluista, kuten Omakannasta ja Koronabotista, tai työterveyshuollosta, jos testaus sisältyy työterveyshuoltosopimukseen. Jos työntekijän työterveyshuolto ei kata sairaanhoitoa, eikä henkilöllä ole vahvaa tunnistautumista vaativiin palveluihin henkilö- tai pankkitunnuksia, niin käytännössä moni ei tiedä, miten pääsee testiin, vaikka olisi oireinenkin. Onkin vaikea ymmärtää, miksi meillä ei vielä epidemian tässä vaiheessa ole walk in -tyylistä testausmahdollisuutta”, kuvaa Helena Pekkanen testaamisen haasteita, ja pitää tilannetta epidemian hallinnan kannalta huolestuttavana.

Taina Tuhkasen mukaan myös muille kuin ulkomailta saapuneille työntekijöille voi tulla erityisiä haasteita, sillä myös kotikunta vaikuttaa testiin pääsemiseen.

”Vaikka henkilö pystyisi tunnistautumaan Suomessa, mutta tämän kotikunta on vaikkapa Virossa, tulee siitä lisähaasteita. Ja oli meillä komennusmiehiä ihan Pohjois-Suomesta, joiden olisi pitänyt matkustaa kotikuntiinsa testausta varten. Viranomainen teki lopulta näille lähetteet tänne etelään, kun asiaa aikamme selvitettiin", Tuhkanen kuvaa erästä hämmentävää tilannetta.

”Jokainen tapaus pitää käsitellä erikseen kaupunkien tartuntatautiyksiköiden kanssa, mutta nyt ne eivät onneksi ole enää niin kuormitettuja, kun tartuntatilanne on vähän helpottanut”, Helena Pekkanen jatkaa.

Rakennustyömailla on totuttu tekemään riskien arviointeja ja niitä tehdään myös maskien käytön kohdalla.

Riskit arvioidaan tapauskohtaisesti

Suurta huolta julkisuudessa ovat herättänee myös rakennustyöntekijät, joita on nähty kaupoissa ja kahviloissa asioimassa ilman maskeja.

Käytäntö on rakennustyömailla selvä maskien suhteen, niiden käyttöön on vahva suositus. Toimihenkilöt käyttävät aina työmaalla ja toimistotiloissa liikkuessaan maskia. Rakennustyöntekijöiden kohdalla sekä NCC:ssä ja Skanskassa sovelletaan riskien arviointia.

”Työpisteille ja tauoille siirrytään aina maskit päässä. Jos maskien käyttö työpisteellä aiheuttaa esimerkiksi suojalasien huurtumista, ja suojaetäisyydet ja muut varotoimet voidaan siellä pitää, niin silloin työvaihe voidaan tehdä ilman maskeja”, Ilkka Forssell kertoo.

”Kaikki paukut tulee epidemian torjunnassa laittaa ennaltaehkäisyyn. Otetaan riskienarviointi perustaksi. Silloin pitää tunnistaa riskitilanteet työmaalla ja suunnitella työmaakohtaisesti joka työmaalle oma koronaturvallisuuden suunnitelmansa, Antti Leino jatkaa.

Ennaltaehkäisy tärkeintä

Työmailla on tehty todella paljon käytännön ratkaisuja sen eteen, ettei altistuta koronalle. Kontaktien vähentäminen, käsihygienia, siivouksen tehostaminen, taukojen jaksotukset sekä erilaiset lukujärjestykset ryhmien liikkumisille ovat tulleet työmaille tutuiksi koronavuoden aikana.

”Työtekijöiden käytössä olevia tiloja on kasvatettu siellä missä se on ollut mahdollista, rakennettu väliseiniä, tehty pituutta lisää tai korotettu parakkeihin kolmas kerros”, Forsell kuvaa toimia. Avoimista tiloista on siirrytty takaisin koppikonttoriin ja työmaainsinöörikin voi tehdä paljon etätöissä. Kaiken kaikkiaan ihmisten määrää työmailla on epidemian vuoksi vähennetty.

”Ennaltaehkäisy oli ihan ensimmäisiä toimia työmailla. Toimistokoppien ovet on suljettu, enää ei niihin tulla ja mennä kuten ennen. Viruksen leviämisen estäminen on sitä, että mietitään miten ihmiset kohtaavat. Jaetaan porukat ryhmiin, jotka eivät kohtaa keskenään. Kuljetaan rakennuksen eri päistä omiin tiloihin, Teams-kokouksia pidetään naapurihuoneen porukan kanssa”, Tuhkanen kuvaa.

Työntekijät pyritään työmailla myös listaamaan tosi tarkasti, jotta tarvittaessa on helppo myöhemmin jäljittää ketkä ovat olleet tekemisissä keskenään. Yhdellä NCC:n työmaalla sosiaalitiloihin pääsee vain pyöröportista, joka aukeaa vain sähköisellä kulkuluvalla, joka samalla rekisteröi kävijät.

Kekseliäisyys apuna

”Työmaat ovat muutenkin tottuneet päivittäin ratkomaan vastaan tulevia rakentamisen haasteita, koronan ehkäistytoimet ovat vain yksi ratkottava asia lisää. Ajatuksia ei vaihdeta vain työmaan sisällä, vaan sitä tehdään eri työmaiden välillä koko Suomi-tason Teams-kokouksissa. Työmaat avaavat omia kokemuksiaan ja jakavat niitä muiden työmaiden kanssa”, Tuhkanen kertoo.

”Yksi suosituimpia on NCC:ssä ollut Tainan korona-aamukahvit Teamsillä, joita järjestetään kaikille työmaille noin joka toinen viikko”, Forsell mainostaa. 

”Koronaan liittyvissä webinaareissa on asiantuntijoiden lisäksi esiintynyt työmaita, jotka ovat kertoneet toisilleen hyviä käytännön vinkkejä. Niitä on kulkenut myös sähköposteissa valtavat määrät”, Skanskan Helena Pekkanen puolestaan kertoo.

”Meidän velvollisuus on toimia kaikin mahdollisin tavoin jotta voidaan suojella henkilöstön terveyttä. Tässä koronan tapauksessa tartuntojen torjunta ja epidemian leviämisen ehkäisy on tämä velvollisuus, eikä siinä silloin paljon muuta kannata ajatella”, summaa Taina Tuhkanen viimeisen runsaan vuoden ajalta kaikkien yhteistä ajatusta.