| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

RT kiittää hallitusta Paraisten kriittisen siltayhteyden turvaamisesta, mutta peräänkuuluttaa määrärahoja EU:n korjausrakentamisen strategian toteuttamiseen

Rakennusteollisuus RT:n edustajiston kevätkokouksessa otettiin tyytyväisenä vastaan tuoreet tiedot hallituksen kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esityksessä hallitus kohdentaa rahaa moniin suomalaisen elinkeinoelämän, rakennusalan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiin infrahankkeisiin sekä rakennusalan kehityshankkeisiin.

Hessundinsalmen silta. Kuva Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 128 miljoonan euron valtuutta hyvin huonoon kuntoon päässeiden Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimiseen. Lisäksi rahaa kohdennetaan digirataan, Laurila-Tornio-Haaparanta-yhteysvälin sähköistämiseen, Kouvola-Kotka/Hamina-radan parantamiseen sekä niin sanotun Itäradan edistämiseen hankeyhtiön pääomittamisella.

”Paraisten sillat ovat äärimmäisen tärkeitä niin suomalaisen rakennusteollisuuden, huoltovarmuuden kuin matkailun ja alueen asukkaidenkin arjen sujuvuuden kannalta. Paraisilla sijaitsee rakennustuoteteollisuuden keskittymä, jossa tuotetaan muun muassa yli puolet koko Suomen sementistä ”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoi järjestön edustajiston kevätkokouksessa.

”Päätös siltojen korjaamisesta tuli aivan viime hetkellä. Ilman toimivia ja turvallisia siltoja moni suuri työmaa Suomessa olisi vaarassa pysähtyä muutamassa päivässä, jos liikenne jouduttaisiin keskeyttämään. Tätä painavaa viestiä olemme vieneet ministeri Harakan suuntaan jo kuukausien ajan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.”

Randellin mukaan panostukset infrarakentamiseen lisäävät tutkitusti työvoiman ja rahdin liikkuvuutta, mikä kohentaa sekä työllisyyttä että yritysten ja koko Suomen kilpailukykyä.

”Investoinnit uusiin infrahankkeisiin tekevät maastamme entistä houkuttelevamman investointiympäristön. Samalla panostukset raiteisiin kirittävät maamme ilmastotavoitteita ja vivuttavat tehokkaasti kasvua ja muita investointeja,” Randell jatkaa.

Ilmastotavoitteet edellyttävät korjausrakentamisen kaksinkertaistamista

Lisätalousarvion myötä käynnistetään myös Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaiset uudistukset ja investoinnit. Rakennusteollisuus RT pitää tärkeänä ohjelmaan sisältyvää kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja kehitysrahoitusta, jonka avulla vauhditetaan alan uudistumista ja ilmastotoimia.

Tällä hetkellä rakennusalan yritysvetoisten innovaatioiden edistämiseen ei ole olemassa riittävää kohdennettua julkista rahoitusta toisin kuin monille muille aloille. Kohdentamalla uuden ohjelman resurssit oikein, voidaan tilanteeseen saada muutosta. Rakennusteollisuudessa ollaan tyytyväisiä siihen, että hallitus on selvästi ymmärtänyt kiinteistö- ja rakentamisalan investointien merkityksen Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

”Rakennusteollisuus RT on sitoutunut laatimaan yhteistyössä alan muiden toimijoiden, valtion ja kuntien kanssa kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelman. Tämän tavoitteena on vastata etenkin ilmastonmuutoksen ja digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä synnyttää alalle uutta liiketoimintaa ja edistää myös tuotteiden vientiä. Tulosten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta ja kannusteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja -investointeihin”, Randell kertoo.

”Olemme esittäneet ympäristöministeriölle muun muassa vähähiilisen betonirakentamisen ohjelmaa ja yrityslähtöisiä tutkimus- kehitysinvestointeja, joilla on mahdollista kutistaa merkittävästi rakentamisen aiheuttamia päästöjä”, Randell jatkaa.

Vaikka lisätalousarvioesityksessä löytyy useita positiivisia päätöksiä ilmastotavoitteiden kannalta, yksi kokonaisuus jää valitettavaan katveeseen. Rakennusteollisuudessa odotettiin hallitukselta päätöksiä ja rahoitusta Euroopan komission rakennusten perusparannusstrategian (Renovation Wave) tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Korjausrakentamisaloitteen tavoitteena on vähentää rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla sekä niiden energiankulutusta 14 prosentilla ja lämmityksen ja jäähdytyksen energiankulutusta 18 prosentilla koko EU:n tasolla.

”Olemassa olevan rakennuskannan energiaremonteilla ja perusparantamisella on merkittävä vaikutus Suomen ja koko Euroopan ilmastopäästöihin. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa korjausrakentamisen määrän seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä asia tulee ennemmin tai myöhemmin päätettäväksi myös Suomen hallituksen pöydälle. Näihin tavoitteisiin ei ylletä pelkästään öljylämmityksen korvaamiseen tähtäävillä hyvillä päätöksillä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimia ja kannustimia rakennuskannan nykyistä paljon nopeampaan korjaamiseen ja uudistamiseen.”

”Samalla voidaan kehittää ja ottaa käyttöön uusimpia digitaalisia ratkaisuja ja teknologioita, joiden avulla rakennusten käytettävyyttä voidaan parantaa ja niiden elinkaarta pidentää. Näille ratkaisuille on myös kova kansainvälinen kysyntä ja vientipotentiaali”, Randell toteaa. 

Lisätietoja:

  • Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822 
    sähköposti: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi