| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Puolueiden varapuheenjohtajilta selvä viesti kunnille: Nyt tarvitaan rohkeita investointeja rakennettuun ympäristöön ja lisää kumppanuutta paikallisten yritysten kanssa

KIRA-foorumin suuri kuntavaalipaneeli keräsi ensimmäistä kertaa vaalikevään aikana yhteen viiden suurimman puolueen varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajat linjasivat näkemyksiään kiinteistö- ja rakentamisalan merkityksestä kevään kuntavaaleissa sekä tulevalla valtuustokaudella. Puoluekannasta riippumatta panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kunnat kasvavat ja luovat elinvoimaa vain investoimalla rohkeasti rakennettuun ympäristöön.

KIRA-foorumin kuntavaalipaneeliin osallistuivat viiden suurimman puolueen varapuheenjohtajat, kuvassa vasemmalta oikealle: Fatim Diarra, Juho Eerola, Petri Honkonen, Anna-Kaisa Ikonen ja Matias Mäkynen. Tilaisuuden juonsi Teemu Vehmaskoski.

Kuntien talouden tiukentuessa ja sote-päätösten siirtyessä pois kunnista kuntapäättäjän vaikuttamisen areena muuttuu. Kiinteistö- ja rakentamisalan merkitys kunnan päätöksenteossa kasvaa entisestään. Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä kaavoituksen kautta vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa; parhaimmillaan liikkeelle saadaan investointeja, joilla vankistetaan kauaskantoisesti kunnan verotulopohjaa.

”Rakennetun ympäristön investointien kautta syntyvät työpaikat ovat hyvin merkittäviä talouden kannalta. Nyt on oikea aika investoida rakennettuun ympäristöön. Velkarahaa saa edullisesti ja se kannattaa laittaa investointeihin, jotka muutenkin olisi pakko tehdä. Myös valtiolta kaivataan enemmän avustuksia”, SDP:n vaasalainen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen toteaa.

Rakennetussa ympäristössä on kiinni 83 prosenttia kansallisvarallisuudestamme. Rakennukset ja infrastruktuuri ovat myös kuntien suurin varallisuuserä. Sen arvon ylläpitämiseen kannattaa panostaa, sillä ihmiset viettävät rakennetussa ympäristössä 99 prosenttia ajastaan. Tästä huolimatta rakennetun ympäristön korjausvaje jatkaa kasvuaan. Kuntien palvelurakennuksiin kohdistuu yhteensä 9 miljardin korjausvelka ja 16 miljardin korjausvaje.

”Kiinteistöt ovat yksi kuntien suurimmista omaisuuseristä ja on tärkeää, että niitä kehitetään suunnitelmallisesti. Kunnalla on oltava suunnitelma siitä, miten kehittää omaisuuttaan. Rakennetun ympäristön ylläpito vaatii strategista ja suunnitelmallista lähestymistapaa. Olennaista on, että kunnan omaisuudesta pidetään hyvää huolta”, sanoo kokoomuksen tamperelainen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen.

Kaupungit ovat kasvaneet viime vuosikymmenellä ulospäin. Kun on tarvittu lisää asuntoja, on kaavoitettu pääasiassa neitseellisille maille ja avattu täysin uusia asuinalueita. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi on yhä tärkeämpää, että kaupungit kasvavat sisäänpäin.

”Suhtaudun oikein positiivisesti täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentaminen olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varrelle tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää kaupunkia. Uusien asuntojen myötä alueille muuttaa uusia asukkaita ja sinne syntyy uusia palveluja. Kun tehdään fiksusti ja suunnitelmallisesti, saadaan enemmän ihmisiä alueelle kestävästi. Kuokka maahan siis”, toteaa vihreiden helsinkiläinen varapuheenjohtaja Fatim Diarra.

Asuntopolitiikasta puhuttaessa keskustelu kääntyy usein asumisen kustannuksiin. Riittävä asuntotarjonta on yksi merkittävämmistä asumiskustannuksia määrittävistä tekijöistä. Lisäksi RAKLIn ja Kiinteistöliiton vastajulkaistun selvityksen mukaan kaavamääräykset voivat nostaa asuntorakentamisen hintaa jopa kolmanneksella.

”On kuntapäättäjien vastuulla, millaisia edellytyksiä kaavoituksella luodaan. Rakentajat kohtaavat kaavoituksessa ongelmia, jotka tulevan nimenomaan kunnan kaavoituksesta, eivät välttämättä lainsäädännöstä. Kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta olisi hyvä, että kaavoitusprosessissa tulisi esittää arviot kaavavaatimusten todennäköisistä kustannusvaikutuksista. Kaavoitukseen tarvitaan myös lisää sujuvuutta ja enemmän kumppanuuskaavoitusta”, sanoo keskustan saarijärveläinen varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Vaikka kunnat ovat suurten uudistumis- ja muutostarpeiden keskellä, niiden ei tarvitse selvitä yksin. Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat ovat kuntien kumppaneita, joilla on tarjota tämän päivän ratkaisuja niin kiinteistöjen kuin katujen ja kuntatekniikankin rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Näkemys kumppanuuskaavoituksen hyödyistä ja mahdollisuuksista yhdisti vahvasti kaikkia panelisteja.

”Seutukunnallisen yhteistyön lisäksi kuntien kannattaisi ennakkoluulottomasti hakea kumppaneita yksityiseltä puolelta. Kunnan ei tarvitse tai kannatakaan tehdä kaikkea itse ja yksin. Hankinta- ja kilpailuosaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kilpailutuksissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia paikallisia yrittäjiä,” toteaa perussuomalaisten kotkalainen varapuheenjohtaja Juho Eerola.

Katso tallenne paneelikeskustelusta 

Lisätietoja:

  • Aleksi Randell, KIRA-foorumin puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja, puh. 0400 500 822
  • Anu Ginström, viestintäpäällikkö, Rakennusteollisuus RT, puh. 050 330 8131 

Viisitoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muodostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRA-foorumin. Yhteisö kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA-järjestöt jäsenyhteisöineen edustavat Suomen rakennettua ympäristöä rakennustuotteista ja kiinteistöistä infrastruktuuriin sekä innovoinnista ylläpitoon. Ala vastaa 15 % bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 % kaikista työllisistä.