| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Opi parhailta -rakennushankeseminaarissa rautaisannos rakennusalan yhteistyökokemuksia

Jo viime keväälle suunniteltu Opi parhailta -rakennushankeseminaari pidettiin helmikuun 16. päivänä Teamsin välityksellä. Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi -projektin järjestämään seminaariin osallistui 72 henkilöä, kukin omien työpisteittensä näyttöpäätteiden takana. Etätilaisuuden juontajana toimi aluepäällikkö Kimmo Anttonen.


Tilaisuuden tarkoituksena oli nostaa esille esimerkkejä hyvistä käytännöistä rakennushankkeiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa sekä viranomaisyhteistyössä sekä myös jakaa kokemuksia yhteistyöstä. 

Itä-Suomen rakennusurakoitsijoiden, tilaajien, suunnittelijoiden, konsulttien sekä viranomaisten verkkokohtaaminen nähtiin hyvin tärkeänä vuoropuheluna kokemusten jakamisessa ja rakennusalan käytäntöjen kehittämisessä. Etätilaisuus onnistui niin sisällöllisen antinsa kuin teknisen toteutuksensa puolesta.

Aamupäivän aikana kuultiin viidentoista henkilön puheenvuorot. 

Suomen parasta yhteistyötä rakentamassa

Tilaisuuden aluksi saatiin seurata Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtajan Petri Pyyn, Rakennusliike Lapti Oy:n työpäällikkö Pentti Leskisen sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palotarkastajan Hannu Korhosen KYS Uusi Sydän 2025 -rakennusprojektia käsitteleviä esitelmiä.

Osuudessaan kiinteistöjohtaja Petri Pyy kertoi vuonna 2016 käynnistyneestä noin 60 000 bruttoneliömetriä käsittävästä, monivuotisesta keskussairaalahankkeesta ja siitä, kuinka yhteistyön alustaksi päädyttiin valitsemaan allianssimalli.

Petri Pyy korosti, että KYSin rakennushanke oli ennen kaikkea tilaajan ja käyttäjien lähtökohdista kumpuava talotekniikkakohde, joka onnistuakseen edellytti kaikilta hankkeeseen osallistuvilta vahvan sitoutumisen yhteisiin toimintatapoihin ja avaintavoitteisiin. Hankkeen osapuolet suunnittelijoista toteuttajiin kiinnitettiin projektiyhteistyöhön varhaisessa vaiheessa, pian sen jälkeen kun hankesuunnitelma saatiin hyväksyttyä.

Hankkeen pääurakoitsijana toimivan Rakennusliike Lapti Oy:n työpäällikkö Pentti Leskinen piti rakennushankkeen valintaa onnistuneena, vaikkakin myönsi, että allianssimallin käyttöönotto vaati hieman ennakkoharjoittelua.

”Jo alku näytti lupaavalta. Palautekeskustelut olivat erittäin tärkeässä roolissa ja sitoutuminen oli ihan eri luokkaa totuttuun verrattuna”, Leskinen sanoi ja korosti hankkeessa nokkamiesten osuutta.

Myös viranomaisyhteistyö oli saumatonta. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palotarkastaja Hannu Korhonen antoi ymmärtää, että tiivis allianssiyhteistyö loi pohjan sujuville lupaprosesseille sekä käyttöönotto- ja palotarkastuksille.

KYS Uusi Sydän 2025 allianssi voitti Rakennuslehden järjestämän Vuoden Työmaa 2019 -kilpailun. Laadullisten onnistumisten lisäksi raatiin teki vaikutuksen työmaan hyvä yhteishenki sekä tilaajan ja käyttäjien tyytyväisyys yhteistyöhön ja tiedottamiseen. 

Sujuvaa viranomaisyhteistyötä

Tilaisuuden toisessa esitelmäkoosteessa Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen ja va. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen sekä Rakennusliike Lapti Oy:n rakennuttajapäällikkö Erno Ruotsalainen ja työmaapäällikkö Ville Pirskanen tutustuttivat seminaariväen Kuopion Portin rakennushankkeeseen.

Pauli Sonninen kertoi kohteen liki kymmenen vuotta kestäneestä asemakaavatyöstä ja sen eri vaiheista. Hän totesi yhteistyön eri toimijoiden kanssa olleen koko ajan hyvin sujuvaa.

Lapti Oy:n Erno Ruotsalainen totesi, että monia ulottuvuuksia sisältäneessä Kuopion Portin rakennushankkeessa, jo heti sen alkuvaiheessa, etsittiin määrätietoisesti hedelmällistä tapaa viranomaisyhteistyöhön ja siinä myös onnistuttiin. Oikeat asenteet, kommunikaatio, toisten kunnioitus ja kärsivällisyys olivat arvoja, jotka veivät hanketta eteenpäin hyvässä hengessä.

Hankejohtaja Antti Niskanen näki, että äärimmäisen haastavassa kohteessa yhteistyö kyettiin hoitamaan edistävästi ja ratkaisukeskeisesti.

Työmaapäällikkö Ville Pirskanen kertoi, että rakentamisen aikaan ilmassa oli runsaasti avoimia asioita, mutta kuukausittaisten sovituspalaverien, tiedottamisen ja laaja-alaisen yhteistyön kautta saatiin ratkaisut kaikkiin kysymyksiin. 

Tehoa rakentamiseen

Kuopion Tilapalvelujen rakennuttaja Marko Väätäinen, NCC Suomi Oy:n hankekehitysjohtaja Marko Onttinen ja A-Insinöörit Oy:n yksikönjohtaja Esa Suomalainen kertoivat Kuopion Museon hankkeesta.

Esa Suomalainen heitti ilmaan kysymyksen: ”Voiko hankemuodon valinnalla parantaa rakennustyömaata?” Hän kertoi, että Kuopion Museon hankkeessa käytiin perinpohjainen keskustelu, jonka päätteeksi hankemuodoksi valikoitui hybridiallianssi, jossa heti alkuvaiheessa kaikki avaintoimijat otettiin mukaan tiiviisti mukaan hankkeeseen. Allianssin muodostivat tilaaja ja palveluntuottaja. Väätäinen totesi uskovansa, että toteutusmuodon valinta on hankkeen tärkeimpiä päätöksiä.

Marko Onttinen piti hybridiallianssia hyvänä valintana. Onttinen tähdensi, että kun urakoitsija on mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hankekokonaisuuteen saadaan merkittävästi uutta lisäarvoa.

Tilapalvelujen Marko Väätäinen sanoi, että kulttuurihistoriallisen rakennuksen ja uutta arkkitehtuuria käsittävän rakennuksen yhteensovittaminen Kuopion Museohankkeessa onnistui erinomaisesti. Alussa asetetut allianssin aikataulu-, kustannus- ja laatutavoitteet saavutettiin kaikilla mittareilla. Väätäinen arvioi, että tähän päästiin osaksi siksi, että hankkeeseen oli onnistuttu löytämään yhteistyökykyiset henkilöt, joilla oli kohdistaa hankkeeseen riittävät resurssit. 

Monipuoliset urakkamuodot ja tarjoajien kelpoisuusvaatimukset

Hankkeiden toteutusmuodon valintaa käsittelevän esitelmänsä aluksi rakennuttajapäällikkö Panu Kangasniemi esitteli Kuopion Tilapalvelujen toimintaa.

Esitelmän aikana seminaariyleisö saattoi huomata, kuinka moniulotteinen ja haasteellinen ”pelikenttä” on edessä, kun hankkeen urakkamuodosta päätetään.

Urakoitsijavalinnoissa Kangasniemi piti tärkeänä yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta. Hän toi esille myös markkinavuoropuhelun yhdeksi avoimuutta lisääväksi tekijäksi. 

”Hyvä ja aktiivinen hankinta on sekä tilaajien että tarjoajien etu”

Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen piti seminaarin viimeisen, tarjoajien kelpoisuusvaatimuksia luotaavan esityksen.

Reinikainen korosti, että hankintamenettelyn täytyy täyttää kaikilta osin lain kirjaimen ja olla kautta linjan syrjimätön ja tasapuolinen. ”Nämä luovat puitteet myös hyvälle yhteistyölle.” 

Onnistunut seminaari

Tiiviin aamupäivän aikana Opi parhailta rakennushankeseminaariin tietokoneruutujensa kautta kokoontuneet henkilöt saivat rautaisannoksen kokemusperäistä tietoa esitelmistä, jotka vaativissa hankkeissa työskentelevät rakennusalan ammattilaiset olivat laatineet.

Seminaarin lopuksi Talonrakennusteollisuuden Kimmo Anttonen tiivisti päätöspuheenvuoroonsa tilaisuudessa tärkeiksi nousseita asioita. 

”Rakennusteollisuus on Suomessa keskeinen teollisuuden ala, mutta myös äärimmäisen haavoittuva. Siksi tarvitsemme yhdessä tekemisen meininkiä”, Anttonen totesi.

Yhden positiivisen ongelman itäsuomalaisessa rakennusalassa Kimmo Anttonen löysi: ”Meillä on täällä hyvä kilpailu.”

Toinen seminaarissa esille noussut huoli liittyi rakennusalan tulevaisuuteen ja tekijöihin. ”Kuka rakentaa meidän tulevaisuuden talot?” Anttonen kysyi. Seminaarin osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että rakennusala tarvitsee nuoria tekijöitä ja osaamista yhteistoiminnallisuuteen.

Pohdittiin, olisiko uusien hankemuotojen käyttöönotto yksi ratkaisu kiinnostuksen lisäämisessä rakennusalaa kohtaan ja nuorien houkuttelemisessa alalle. 

Myös markkinavuoropuhelu ja markkinakartoitukset sekä hankinnan keskeytykset koettiin tärkeiksi. Markkinavuoropuhelun uskottiin lisäävän avoimuutta alalla ja täsmentävän tarjouskilpailumenettelyjä. 

Anttonen nosti esille tulevaisuuden myös ympäristönäkökulmasta:

”Turvallisuuden ohella hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on rakennusalan suurin haaste. Se onnistuu vain yhteistyötä tekemällä.” 

Lopuksi Kimmo Anttonen esitti kiitoksensa seminaarissa esityksensä pitäneille sekä runsaslukuiselle seminaariyleisölle.

”Välitetään niistä ihmisistä, jotka toimivat yhteiskunnassamme rakennusalan ja rakentajien ympärillä.”


Katso myös: