| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Olemassa olevassa rakennuskannassa suurin potentiaali rakennetun ympäristön vähähiilisyyden edistämiseen

Rakennusteollisuus RT julkaisi kesäkuussa 2020 yhdessä sidosryhmiensä kanssa laaditun tiekartan kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä. Se toteutettiin osana hallitusohjelman mukaisia toimialakohtaisia vähähiilisyyden tiekarttoja. Suurin potentiaali liittyy olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Vähäpäästöisen energian vapauttaminen muuhun käyttöön on kiinteistö- ja rakennussektorin hiilikädenojennus energiaintensiivisille toimialoille.

Rakennetulla ympäristöllä on hyvin laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Kiinteästä pääomakannastamme 83 prosenttia muodostuu rakennuksista ja infrastruktuurista. Kiinteistö- ja rakennusala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme ja työllistää yli 500 000 ihmistä.

Merkittäviä ovat myös rakennetun ympäristön ja rakentamisen energiankäyttö ja ilmastovaikutukset. Rakennettu ympäristö vie suomalaisten kuluttamasta energiasta yli kolmanneksen ja vastaa noin kolmanneksesta Suomen kulutuksen ilmastopäästöistä. Tällä hetkellä suurin osa sektorin päästöistä syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Rakennettu ympäristö on teollisuuden ohella yksi merkittävimpiä CO2-päästöjen tuottajia ja sen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kiistaton.

Rakennusteollisuuden tiekarttatyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomen tasolla rakentamisen ja rakennetun ympäristön vuotuinen hiilijalanjälki, päästövähennyskeinot ja niiden edellytykset ja luotiin skenaariot tulevaisuuteen vuoteen 2050 saakka. Tavoitteena oli tunnistaa suurimmat päästövähennysten osa-alueet, vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset epävarmuudet.

Panostukset merkittävimmin ja nopeimmin vaikuttaviin toimiin

Rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä 66 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tunnistettujen teknologiaharppausten avulla voidaan tuolloin päästä jopa 80 prosentin vähennykseen. Vuoteen 2050 on mahdollisuus saavuttaa lähes hiilineutraalius ja vähentää päästöjä 95 prosentilla.

Rakennetussa ympäristössä peräti 76 prosenttia päästöistä syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentämisessä muun muassa energiaremonttien ja lämmitysmuotojen uusimisen avulla onkin merkittävin päästövähennyspotentiaali.

Infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä. Työmaatoimintojen päästöjen vähentämisessä sähköistämisellä ja biopolttoaineisiin siirtymisellä on tärkeä rooli.

Valtaosa (90 prosenttia) päästöistä ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa, joten nyt tapahtuvan suunnittelun ja rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle rakennetun ympäristön elinkaareen. Eniten vaikutusvaltaa näissä päätöksissä ja valinnoissa on julkisella tilaajalla. 

Rakentamisvaiheen osalta rakennusmateriaalien, kuten sementin ja teräksen valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys. Eri materiaalien väliset erot päästöissä ovat kuitenkin vain promilleluokkaa rakennustasolla arvioituna.

Suurimpien päästövähennysten aikaansaaminen edellyttää määrätietoisia toimia kaikilta osapuolilta, myös julkiselta sektorilta. Valtion tulee uudistaa alan vähähiilisyyssääntelyä johdonmukaisesti ja siten, että vaatimukset ovat toteutettavissa. Kuntien tulee ottaa huomioon maankäyttöratkaisuissaan paitsi rakennusten ja rakenteiden sijoittelusta syntyvät liikenteen päästövaikutukset myös rakennettavuuteen liittyvät rakentamisen lisäpäästövaikutukset.

Julkisten toimijoiden tulee hankinnoissaan painottaa vähähiilisyyttä materiaali- ja teknologianeutraalisti sekä mahdollisimman ennustettavasti.

Katso myös

Lähde

Lisätietoja

  • Pekka Vuorinen
  • ympäristö- ja energiajohtaja
  • pekka.vuorinen(@)
    rakennusteollisuus.fi

  • puh. 050 469 2021, 09 129 9303