| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Kunnat kasvavat katsomalla kauas ja käyttämällä kumppaneita

Rakennusteollisuus RT:n keskiviikkona 26. toukokuuta järjestämässä kuntavaalikeskustelussa kuultiin kärkipoliitikkojen puheenvuoroja liikenneinvestointien ja julkisten rakennusten korjaamisen tärkeydestä.


Webinaarina toteutetun paneelin osallistujat saivat kertoa oman puolueensa ajatuksia siitä, miten kunnat kasvavat kestävästi ja miten tarvittavat uudistukset saadaan etenemään sujuvasti. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kasvu edellyttää kuntien ja yritysten yhteistyötä sekä rohkeutta ja kykyä katsoa kauas.

Investoimalla vetovoimaa

Mukana paneelissa oli kuusi kansanedustajaa. Heistä neljä johtaa puolueensa eduskuntaryhmää. SDP:n eduskuntaryhmää luotsaava Antti Lindtman nosti esiin erityisesti raideliikenneinvestointien merkityksen. Jo päätös investoida sujuvaan liikkumiseen antaa kunnan kasvulle vauhtia. 

"Sillä hetkellä, kun päätös tehdään, se ryhtyy välittömästi tuottamaan verotuloja. Raiteet nostavat vakuusarvoja ja siten parantavat yksityisen sektorin investointikykyä", Lindtman sanoi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmää johtava Kai Mykkänen totesi isojen liikenneinvestointien olevan yksi keskeisimmistä tavoista, joilla kunnat ja valtio voivat yhdessä mahdollistaa kasvua. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö piti tärkeänä investointeja paitsi raideliikenteeseen myös muuhun kestävään liikkumiseen.

Liikkumista sujuvoittavien investointien lisäksi päättäjät nostivat esiin korjausvelan hoitamisen tärkeyden. Tuoreimman rakennetun omaisuuden tilaa tarkastelevan ROTI-raportin mukaan kunnallisissa palvelurakennuksissa on 9 miljardin korjausvelka ja peräti 16 miljardin korjausvaje. Puheenvuoroissa kannettiin huolta muun muassa päiväkotien ja koulujen kunnosta. 

"Pidemmän päälle päiväkoteihin ja kouluihin tehtävä investoinnit palvelevat sitä, että meillä on jatkossakin veronmaksajia", sanoi keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska, joka osallistui paneeliin samana päivänä ministeriksi nimitetyn ryhmänjohtajan Antti Kurvisen sijasta. 

Ovaska toivoi kunnalta rakennusten korjaamiseen ja ylläpitämiseen samanlaista pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta kuin mitä liikenneinvestoinneissa on. 

Perussuomalaiset vastustavat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan ”kerskainvestointeja”, mutta haluavat panostaa koulujen ja päiväkotien korjaamisen lisäksi myös tiestöön, jotta liikkuminen on sujuvaa. 

RKP:n eduskuntaryhmän vetäjä Anders Adlercreutz pohti investointien merkitystä kunnan vetovoimalle. Verotulot eivät lisäänny ilman asuinalueita, joihin ihmiset haluavat muuttaa. Niiden lisäksi vetovoima edellyttää sujuvia liikenneyhteyksiä ja yritysklustereiden syntymisen edistämistä. 

Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä vähintäänkin kaksinkertaisena takaisin. Kuntavaalikeskustelussa katsottiinkin investointien hyötyä pitkällä tähtäimellä.

Lindtman toivoi, ettei keskustelussa asetettaisi liikenneinvestointeja vastakkain palveluinvestointien kanssa. Liikenneinvestoinnit tuovat tuloa ja veronmaksajia. Niillä rahoitetaan jatkossa palveluiden rakentamista.

Sujuva kaavoitus on yhteinen etu

Kunnan kasvu ja rakennetun ympäristön uudistaminen edellyttävät sujuvaa kaavoitusta. Mitä nopeammin investoinnit etenevät rakennusvaiheeseen, sitä nopeammin ne ovat parantamassa kuntalaisten arkea. Se on myös kuntapäättäjien tiedossa.  

Lindtman ja Adlercreutz mainitsivat, että vuorovaikutusta lisäämällä ja kuntalaisia osallistamalla voidaan usein vähentää kaavoista tehtäviä valituksia ja sitä kautta nopeuttaa kaavoituksen etenemistä.  

Mykkänen esitti toiveita maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistukselle.

"Kannan huolta siitä, ettei uudistuksessa ole välttämättä etenemässä kaavatasojen yksinkertaistaminen. Jos kaavoitukseen tulee vielä enemmän ohjausasiakirjatasoja, niin niistä jokainen syö resursseja kaupungeissa."

Mykkänen peräänkuulutti byrokratian purkamistalkoita ja uutta kaupunkikaavatasoa, jolla voitaisiin tarvittaessa tietyissä tilanteissa hoitaa samanaikaisesti yleis- ja asemakaavataso. Sen lisäksi Mykkänen toivoi lakiuudistuksen tuovan rakennuttajille riittävän selkeän oikeuden tehdä kaavaehdotuksia kunnan käsiteltäviksi.

Lindtman peräsi riittävän kokoisia kaavoja, joilla mahdollistetaan rakentamisen volyymi. Hän puhui myös yhteistyön hyödyntämisestä kaavoituksessa. Vantaalla on Lindtmanin mukaan erittäin hyviä kokemuksia kumppanuuskaavoituksesta, jossa kunta tekee jo kaavoitusvaiheessa yhteistyötä rakennuttajan kanssa. Hän pitää laajoja kumppanuuksia tärkeinä.

Hankkeissa tarvitaan yhteistyötä

Kasvu- ja korjausinvestointien toteuttaminen sekä kuntien omaisuuden ylläpito sujuvat paremmin yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Se tuli selväksi monessa puheenvuorossa.

Tamperelainen Ovaska kertoi, että hänen kotikaupungissaan on rutkasti kokemusta onnistuneista kumppanuushankkeista. Niitä ovat esimerkiksi ratikkahanke ja rantatunneli. Ovaskan mukaan hyvät kokemukset vahvistavat, että kaupungin ja yritysten toimiessa yhteistyössä saadaan paras osaaminen käyttöön.  

"Allianssimallit ovat olleet ihan lyömättömiä ja toimineet erittäin hyvin", Ovaska totesi. 

Myös ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää kuntien ja yksityisten yritysten yhteistyötä, totesi vihreiden Hyrkkö. 

"Meidän kannattaa entistä pontevammin ammentaa siitä osaamisesta mitä yrityksissä on energiatehokkuuteen, rakentamisen laatuun ja rakennusten kestävään ylläpitämiseen liittyen", Hyrkkö sanoi. 

Adlercreutz esitti, että kumppani voisi olla mukana hankkeen alkuvaiheessa niin kaavoituksessa kuin kunnallisissa rakennushankkeissakin.

"Kun otetaan rakentaja mukaan heti alussa, voidaan varmistaa, että se mitä kaavoitetaan, on sitä mitä halutaan rakentaa – mitä markkinat tarvitsee ja toivoo."

Myös Mykkänen toivoi rakennuttajia mukaan suunnitteluvaiheessa. Kunnan rooli on katsoa, miten hanke vaikuttaa esimerkiksi koulujen

"Mitä tulee rakennusten sisältöihin, niin luotan siinä markkinatalouteen. Rappukäytävien ja muiden säätely pitäisi olla kaupallisella kumppanilla", Mykkänen totesi.

Paneelin tallenne 


Lue lisää RT:n kuntavaaliteemoista: rtkunta.fi