| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Helsinki lisää vetovoimaansa investoimalla, ei kitsastelemalla

Uusien kotien rakentamisen ja investointien tärkeys nousivat esille Rakennusteollisuus RT:n järjestämässä Helsingin pormestaripaneelissa 26. toukokuuta. Mukana olivat pormestariehdokkaat Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.).


Helsinki aikoo investoida suuriin kaupunkikehityshankkeisiin ja on asettanut kovan asuntotuotantotavoitteen vastatakseen nykyisten ja tulevien helsinkiläisten tarpeisiin. Kaupungistumisen megatrendi kasvattaa Helsingin väestöä pitkällä aikavälillä, vaikka koronakausi on tehnyt loven kehitykseen.

Lähivuosien ykköstavoitteet

Razmyar ja Vartiainen nimesivät tulevan valtuustokauden rakennetun ympäristön tärkeimmäksi hankkeeksi asuntotuotannon Malmin lentokenttäalueelle.  

"Malmilla on valtava uusien asuntojen määrän ja vaurauden lupaus. Siellä on mahdollisuus käyttää uusimpia ja parhaimpia rakentamisen, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ideoita", Vartiainen kuvaili. 

Sinnemäki puolestaan nimesi tärkeimmäksi hankkeeksi asuntotuotantotavoitteen täyttymisen. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma määrittelee, että Helsinkiin tulee valmistua vuosittain 8 000 uutta asuntoa vuodesta 2023 alkaen.  

"Mikään muu ei voi korvata riittävää rakentamista", tiivisti Sinnemäki.

Rakentamalla riittävästi tehdään samalla elinvoimaista, taloudellisesti menestyvää kaupunkia niin asukkaille kuin yrityksillekin.

"Yritysten erityinen menestystekijä on riittävä työvoima. Rekrytointi on helpompaa, jos Helsinkiin töihin tuleva löytää itselleen sopivan kodin", Sinnemäki sanoi.

Vartiainen visioi, että Helsingin kaupunkiympäristön kehittämisen tulee olla laadullisesti ja määrällisesti erittäin kunnianhimoista.

"Tällä ohjelmakaudella merkittäviä uudistusalueita ovat Malminkartano, Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä. Niihin pitää rakentaa."

Vartiainen loi katsetta myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen toivoen sen tuovan uusia mahdollisuuksia kaupunkien kasvun edistämiseen.

Investointeja ei pidä nähdä säästökohteina

Sinnemäki korosti rohkean investoimisen merkitystä. Helsinki tarvitsee muun muassa raideinvestointeja, katurakentamista, päiväkoteja. Kaupungin reipas uskallus tuo mukanaan myös yksityisiä investointeja. 

"Emme pääse asuntotuotantotavoitteeseen, jos kitsastelemme investoinneissa ja jos investoinnit nähdään säästökohteina tässä tilanteessa, kun kaupungin talous on kärsinyt pandemiasta."

Razmyar varoitti, ettei 2000-luvun alkupuolen virhettä saa toistaa – rakentamisen vauhtia ei saa hidastaa.

"Jos emme rakenna riittävästi, maksamme siitä hintaa myöhemmin. Pidän tärkeänä, että edelleen rakennetaan ja rakennetaan tiiviisti raiteiden äärelle."

Pormestarin paikkaa tavoittelevat pohtivat myös asuntotuotannon moninaisuutta. Vartiaisen mukaan 8 000 asunnon vuosittaiseen tavoitteeseen päästään antamalla vapaarahoitteisen tuotannon osuuden kasvaa.

"Sehän olisi eräänlaista paluuta historialliseen keskiarvoon. Jos halutaan nopeutta ja tehoa talouteen, niin yleensä markkinatalous hoitaa sen hyvin."

Sinnemäki toivoi, ettei asuntorakentamista nähtäisi yleishyödyllisen ja kovan rahan kaksintaisteluna. Molemmilla on oma tärkeä roolinsa kokonaistavoitteen saavuttamisessa.

Kaavapöydältä käyttäjille

Pormestariehdokkailta kysyttiin, miten he sujuvoittaisivat hankkeiden etenemistä ilahduttamaan loppukäyttäjiä eli helsinkiläisiä ja kaikkia kaupungissa työskenteleviä, opiskelevia, yrittäviä ja vierailevia.

"Koko ketjun on edettävä sujuvasti tonteista ja kaavoituksesta rakennusten valmistumiseen", Vartiainen vastasi.

Sinnemäki myönsi sujuvuudessa olevan parantamisen varaa.

"Olemme Helsingissä onnistuneet lisäämään kaavoituksen ja rakentamisen määrää aika määrätietoisesti, mutta meidän prosessimme ovat todella pitkäkestoisia. Niin kaupunkilaiset kuin ammattilaiset hyötyisivät niiden sujuvoittamisesta. Sujuvoittaminen helpottaisi myös asuntotuotantotavoitteeseen pääsemistä."

Miljardiluokan hankkeet voivat pahimmillaan viivästyä vuosia yksittäisen valituksen vuoksi. Pormestariehdokkaat kääntelivät viisasten kiveä etsien tapaa, jolla hankkeiden eteneminen varmistetaan tinkimättä demokratiasta ja avoimuudesta.

Razmyar piti vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa tärkeänä.

"Kaikenlainen vuorovaikutus ja keskustelu tulee käynnistää mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta ihmiset todella ymmärtävät, mikä on seuraava vaihe. Osallistamisen vaikutus voi olla merkittävää. Siihen täytyy laittaa panoksia."

Erityisesti asuntotuotannossa on luotava kaavavarantoa riittävästi, Sinnemäki sanoi.

"Kokonaistavoitteen saavuttaminen on silloin mahdollista, vaikka yksittäinen hankeen toteuttaminen hidastuisi. Yhden hankkeen hidastuessa voidaan rakentaa muuta."

Sinnemäki nosti esiin myös hallinto-oikeuksien riittävän resursoinnin merkityksen kaavavalitusten käsittelyn nopeassa etenemisessä. Hallinto-oikeuksien resursointi ei ole kaupungin käsissä, joten Sinnemäki lähetti terveisiä hallitukselle.

Äärimmäisen tärkeät kumppanuudet

Kolmikko oli yhtä mieltä siitä, ettei kasvua saada aikaiseksi ilman kumppaneita.

"Kumppanuudet yksityisen sektorin kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä. Pidän siitä, että kokeillaan erilaisia tapoja, tehdään monella tapaa", Sinnemäki kuvaili. 

Vartiainen pohti, että parhaimmillaan politiikka koordinoi hankkeita ja pitää huolta niiden valmistumisen rytmittämisestä. Tästä esimerkkeinä ovat aluerakentamiskohteet, kuten Kalasatama, Länsisatama, Kuninkaantammi ja Malmi.

Paneelin tallenne 

Pormestariehdokkaat tulevat paneeliin mukaan kohdassa 32'45.


Lue lisää RT:n kuntavaaliteemoista: rtkunta.fi