| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Koronasyksy ei ole lamaannuttanut rakennusalaa – ensi vuosi kysymysmerkki

Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon syksyn suhdannekatsaus kertoo, ettei toimeliaisuus ole olennaisesti heikentynyt koronaviruksen poikkeusajasta ja rajoituksista huolimatta. Ensi vuoden näkymät ovat sumuisen epäselkeät, koska kukaan ei tiedä, millaiseksi Itä-Suomen, koko maan sekä maailman terveys- ja taloustilanne kehittyy. Suuria pelkoja ei tulevan vuoden talon- ja infrarakentamisen suhdannenäkymistä kuitenkaan ilmene, vaikka niiden arvioidaan laskevan kuluneen vuoden varsin hyvästä tasosta.

Rakentamisen vähenemiseen kuitenkin varaudutaan, vaikka olemassa oleva työkanta takaa toimeliaisuutta alkuvuodeksi. Tämä koskee niin uudis- kuin korjausrakentamistakin. Rakennustyömaat ovat säilyneet tähän asti hyvin koronatartunnoilta. 

Loppuvuodelle 2021 ja etenkin vuodesta 2022 epäillään yhä epävarmempaa ja mahdollisesti huonontuvia näkymiä. Kannattavuuden arvioidaan heikentyvän kysynnän laskevan trendin, tuotannon ylikapasiteetin ja kiristyvän kilpailun vuoksi. Tuotannontekijöistä ei ennakoida syntyvän ongelmia Itä-Suomessa. Etenkin rakennustuotteissa toimitusajat ovat lyhenemässä edellisvuosien korkeasuhdanteen aiheuttamista viiveistä. 

Suurimmat toiveet rakentajat asettavat julkishallinnon uudis-, korjaus- ja infrarakentamiseen. Niiden toivotaan korvaavan hiljenevää asuntotuotantoa ja tasoittavan suhdannelaskua. Julkishallinnon tilaajia ja rakennuttajia yllytetään rakentamaan kunnan ja valtiontalouden heikentymisestä ja velkaantumisesta huolimatta talouden elvyttämiseksi, koska rakentaminen on siihen mitä parhain keino. Rakentamisen kustannuksetkin ovat laskemassa. 

Suhdannekatsauksessa tiedusteltiin myös infrarakentajien näkemyksiä nykytilanteesta ja ensi vuodesta. Ne eivät eronneet merkittävästi talonrakennusalan suhdannearvioista. 

Rakennusteollisuuden suhdannebarometrissa on eroja rakennusurakoiden tilaajien/rakennuttajien, talonrakentajien sekä rakennustuoteteollisuuden kesken. Eroja on myös maakuntien välillä ja niiden sisällä. Toimeliaisuus näyttää edelleen keskittyvän Itä-Suomessa ja muuallakin maassa maakuntakeskuksiin korona-ajasta huolimatta. 

Itä-Suomessa näyttää rakentamisen suurin aktiivisuus jatkuvan Pohjois-Savossa ja erityisesti Kuopiossa, missä kaupungin mittavat rakentamisinvestoinnit ovat yhä kasvussa. Joensuun seudulla on edellisvuosien suuri asuntorakentamisen boomi taittunut, mutta näkymä ei enteile jyrkkää laskua vaan enemmänkin rakentamisen volyymin loivahkoa normalisoitumista. Esimerkiksi kunnallista rakentamista on yhä kohtalaisesti.

Tilaajat/rakennuttajat optimistisimpia 

Rakennusteollisuus ry:n kokoamissa Itä-Suomen suhdannebarometrin vastauksissa merkittävää on, että tilaajat/rakennuttajat sekä talonrakentajat antavat kuluneelle vuodelle kokonaisarvosana hyvä, rakennustuoteteollisuuden tyytyessä tyydyttävään arvosanaan. Vuoteen 2021 suhtautuvat optimistisimmin tilaajat/rakennuttajat, jotka uskovat jopa hankemäärän kasvuun korjausrakentamista lukuun ottamatta. Sen arvioidaan vähenevän nykyisestä tasosta. 

Sen sijaan talonrakentajat näkevät korjausrakentamisen kasvavan ja olevan ensi vuoden valonpilkku asunto- ja toimitilarakentamisen vähentyessä. Rakentamisen kannattavuuden he arvioivat heikkenevän kilpailun kiristyessä. 

Rakennustuoteteollisuus on korjausrakentamisessa tilaajien/rakennuttajien supistumisnäkemyksen kannalla. Asunto- ja toimitilarakentamisessa sekä yleensäkin hankemäärissä tuoteteollisuuden suhdannenäkemys on pessimistisempi kuin talonrakentajilla.  

Tilaajien/rakennuttajien optimismi voi antaa viitteitä, ettei hankemäärä putoaisi merkittävästi vuonna 2021, mikäli julkisen sektorin ja yritysten, varsinkin investoijien ja sijoittajien, talous ei sakkaa radikaalisti. Siihen vaikuttaa koronapandemian ja maailmantalouden kehitys. Mahdollisuuksia tuo, ettei korkotason ennakoida nousevan pitkään aikaan ja kansantalouden rahamäärä on entistä suurempi sekä mahdollisesti yhä kasvava mm. Euroopan Unionin elvytystoimien ja velanoton vuoksi. 

Rakentamisen lajeissa vaihtelua 

Rakentamisen määrää vuoden 2020 alkupuoliskolla kuvaavat ja sitä aiempiin vuosiin vertaavat kehityskäyrät kertovat pääosin laskevista tai ennallaan pysyvistä trendeistä. Kaikkien rakennusten aloitukset samoin kuin luvat ovat Itä-Suomessa 2010-luvun jälkipuoliskon tasolla, yhteensä noin 3,5 milj. kuutiometrissä. Merkittäviä eroja on kuitenkin rakentamisen lajeissa. 

Parhaimmalta näyttää julkisen palvelurakentamisen tilasto, jossa rakennuslupien ja rakentamisaloitusten käyrä on nousussa. Teollisuus- ja varastorakentamisen vuosia laskenut trendi näyttää pysähtyneen tänä vuonna. Sen sijaan liike- ja toimistorakentaminen laahaa yhä kaukana 2010-luvun alun huipputasosta, jopa alle kolmasosassa. 

Asuinrakennusten kokonaismäärä on lähtenyt Itä-Suomessa laskuun parin-kolmen vuoden takaisista miljoonan kuutiometrin huippuvuosista ja on tänä vuonna noin 700 000 m3. Uusien asuntojen lukumäärä laskee runsaaseen 2000:een huippuvuosien 3 000:stä. Rakennuslupien väheneminen on vielä jyrkempää, mikä voi enteillä rakentamisen jatkuvaa supistumista lähivuosina. 

Suurinta viime vuosien väheneminen on kerrostalojen rakentamisessa. Niiden aloitukset ovat putoamassa noin 1 300:een, kun kolme vuotta sitten määrä oli yli 2 200 johtuen mm. Joensuun suuresta lähes tuhannen opiskelija-asunnon projektista. Rivitalojen aloitukset, runsaat 500, vähenevät myös merkittävästi. Sen sijaan omakotitalojen aloitukset, noin 500, pysyvät suunnilleen 2010-luvun keskitasolla. Se on kuitenkin murto-osa 2000-luvun puolivälin noin 2000 omakotitaloaloituksen huipputasosta. 

Rakentamisen työllisyysvaikutus on pysynyt viime vuosina tasaisena Itä-Suomessa, 17 500 – 18 000 henkilössä, mikä ei poikkea olennaisesti pidemmänkään ajan lukemista.

Lisätietoja

  • Kimmo Anttonen
  • Itä-Suomen aluepäällikkö
  • kimmo.anttonen(@)rakennusteollisuus.fi

  • puh. 050 449 3479, 09 1299 437