| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Infrarakentajien tilauskannat sulivat nopeasti, mutta kuopassa kytee uuden kasvun mahdollisuus

Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesällä 2020 alle puoleen vuoden takaisesta. Näkymät ovat heikoimmat sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Tiukka tilanne voidaan kuitenkin kääntää Suomelle mahdollisuudeksi. Jouduttamalla välttämättömiä ja jo suunniteltuja julkisia infrahankkeita voimme pehmentää merkittävästi koronakriisin taloudelle aiheuttamaa iskua.

Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesän 2020 aikana. Se lyheni alle neljään kuukauteen, kun se vuosi sitten oli 8,25 kuukautta. Tätä huonompi tilanne oli viimeksi finanssikriisin jälkeen.

Infratyön tilaajat raportoivat lisäksi urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden kasvusta ja tarjoushintojen laskusta. Syksyn 2020 haasteeksi tilaajat nostavat etenkin kuntien säästötoimenpiteet ja hankkeiden aikataulumuutokset.

Tiedot ilmenevät MANK ry:n tuoreesta suhdannejulkistuksesta. MANK edustaa maarakennusalan tilaajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita ja kouluttajia sekä infran keskeisiä käyttäjiä Suomessa.

Urakoinnin tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa parannusta, sillä myös infrahankkeiden suunnittelu vähenee. Suunnittelutoimistoja edustavan SKOL ry:n aiemman suhdannekatsauksen mukaan suunnittelijoiden uudet tilaukset vähenivät 7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna huhti–kesäkuussa 2020. Vuosi sitten vastaavalla jaksolla tilaukset kasvoivat 24 prosenttia.

Nyt on oikea hetki kiilata investointilamaa

”Uudet tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että rakennusalalla on käynnissä nopea suhdannekäänne huonompaan. Tämä on haaste Suomelle, sillä ala on meillä erittäin merkittävä työllistäjä ja investointien kohde. Joka viides suomalainen työllistyy alan piirissä ja investoinneista lähes 60 prosenttia liittyy rakentamiseen”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialasta vastaava johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Syrjön mukaan infraan kohdistettu elvytys toimii todistetusti. Infrainvestoinnit työllistävät ja saavat nopeasti liikkeelle myös asunto- ja muuta rakentamista sekä lisäävät taloudellista aktiivisuutta. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus rakentamiseen sijoitetuista euroista on 40–45 prosenttia, millä on myös suuri alueellinen merkitys.

”Vasta kansainvälisten markkinoiden elpyminen nostaa vientivetoisen taloutemme kasvu-uralle. Tämä voi viedä aikaa, joten työpaikkojen pelastamisella on kiire. Välttämättömiä infrahankkeita on käynnistysvalmiina eri puolilla maata. Etenkin kunnissa valtion vastaantulo rahoituksen varmistajana onkin nyt perustellumpaa kuin koskaan. Pienikin elvyttävä ele ehkäisee uhkaavaa investointilamaa.”

Elpymisrahasto tuo mahdollisuuksia Suomelle

EU:n jäsenmaat laativat paraikaa kansallisia investointisuunnitelmiaan EU:n elpymisrahoituksen käytöstä. Suunnitelmien keskiössä on etenkin kestävän kasvun edistäminen. Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on tämänhetkisen arvion mukaan noin 3 miljardia euroa.

”Suomen on nyt erittäin tärkeää pitää mukana investointisuunnitelmassaan raideinvestoinnit ja teollisuuden kilpailukykyä parantavat väylähankkeet sekä varmistaa kuntien kyky pitää kiinni investoinneistaan”, Syrjö muistuttaa.

”Infraan kohdennettu elvytysraha parantaa kilpailukykyä, kutistaa ilmastopäästöt ja kasvattaa työllisyyttä. Tällä yhtälöllä Suomi ei voi kuin voittaa.”

Liite: MANK ry:n Infrasuhdanteet-katsaus

LISÄTIETOJA
Varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803
Viestintäpäällikkö Anu Ginström, puh. 050 330 8131

 

INFRA ry on infrarakentamiseen keskittyvien yritysten toimiala- ja työnantajaliitto Rakennusteollisuus RT:ssä. INFRAn noin 1 600 jäsenyritystä rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, terminaaleja ja elintärkeitä kuntateknisiä verkostoja. Jäsenet tuottavat valtaosan Suomen infrapalveluista.