| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Rakennusteollisuus tähtää tosissaan vähähiilisyyteen 2020-luvulla - haasteita tulee uudesta lainsäädännöstä ja markkinoilta

Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenyritykset ottavat tosissaan vastaan haasteen parantaa rakentamisen vähähiilisyyttä ja ympäristövastuullisuutta. Siihen tähdäten RT laatii ensi vuoden mittaan Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan Ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Siinä selvitetään keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen uudis- ja korjausrakentamisessa ja myös rakennusten pitkän elinkaaren aikana. Konsulttina toimii Gaia Consulting Oy.


Keskeisimpiä keinoja ovat rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Rakennuskannan korjaaminen oikeaoppisesti edistää vähähiilisyyttä jopa uudisrakentamista enemmän. 

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorisen mukaan koko rakennusalan osallistuminen ympäristövastuutalkoisiin on erittäin perusteltua, koska Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes liittyy rakentamiseen ja erityisesti rakennusten käyttöön. Liikenteen ja matkailun osuus Suomen hiilijalanjäljestä jää reiluun viidennekseen eli selvästi rakentamista pienemmäksi. Yksittäistä rakennusta tarkasteltaessa rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöjen osuus elinkaarisesta hiilijalanjäljestä on noin neljännes. Ylivoimaisesti eniten päästöistä eli kaksi kolmannesta syntyy rakennusten energiankulutuksesta. 

Vuorinen muistuttaa, että RT:n tiekartassa otetaan huomioon rakennusten elinkaari maankäytöstä ja kaavoituksesta alkaen sekä ulottuen ylläpitoon ja purkamiseen. Siinä tarkastellaan myös, miten maankäyttö- ja rakennuslain vireillä oleva kokonaisuudistus, rakentamisen elinkaarinäkökulma ja vähähiilisyys kytketään laajempaan valtakunnalliseen tiekarttatyöhön. Rakennusteollisuuden lisäksi useat muut teollisuusalat laativat vähähiilisyyden tiekarttoja. Niitä koordinoidaan ministeriötasolla. 

– Rakennetun ympäristön päästöihin vaikuttavat talon- ja infrarakentamisen sekä niihin liittyvän energiankäytön lisäksi arvoketjun muutkin osat kuten kuljetuslogistiikka. Siksi vähähiilisyyden edistämisessä tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista, muistuttaa Vuorinen.

Ympäristöministeriöstä evästyksiä Kestävän rakentamisen seminaarissa 

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin, Savon koulutuskuntayhtymän Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hankkeen sekä Ympäristömerkintä Suomi Oy:n Kestävän kehityksen rakentajaseminaarissa Kuopiossa (13.11.2019) Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kertoirakentamisen säädösohjaukseen tulevista merkittävistä muutoksista.

Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.

– Rakennusalalle tuo haasteita vuoteen 2035 ulottuvan valtakunnallisen hiilineutraalisuustavoitteen ohella maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen liittyvä rakentamisen elinkaarinäkökulma ja vähähiilisyysvaatimus. Myös Euroopan Unionin komissiossa pohditaan kestävän rakentamisen ohjauksen laajentamista. 

– Tähän asti säädösohjaus on keskittynyt pääosin uudisrakennusten ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden kohentamiseen sekä muiden ympäristövaikutusten vähentämiseen. Esimerkkeinä ovat vuoden 2018 alusta voimaan tulleet lähes nollaenergiatasoiset rakentamismääräykset ja aiemmat korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. 

– Ympäristöministeriön valmistelemassa uudessa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmässä otetaan huomioon myös rakennusmateriaalien ilmastovaikutus. Samalla rakennusten elinkaaren ilmastovaikutusten laskenta kytkeytyy vuoteen 2025 mennessä osaksi rakennusmääräyksiä ja rakennuslupien hakemista. Se antaa haasteita rakennusten suunnittelulle samoin kuin hiilijalanjäljen laskentaa tukeville tietokannoille ja tietomallinnukselle, korosti Hakaste. 

Hänen mielestään ohjausjärjestelmästä pitää tulla joustava, jotta hiilijalanjäljen laskenta on riittävän helppoa ja kustannustehokasta. Se ei saa heikentää rakennusten muita ominaisuuksia eikä laatua. 

Myös Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri aluepäällikkö Kimmo Anttonen painotti, ettei rakennusten laadusta, terveellisyydestä ja kestävyydestä pidä tinkiä ilmastovaikutusten vuoksi eikä uudesta säädösohjauksesta saa tulla liian raskas.  Hänen mukaansa tavoitteiden pitää olla kovia, mutta kannustimet ja valistus ovat pakottamista parempia. 

– Elinkaariajattelu on oikea linjaus. Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tavoitteena on oltava kestävä elinkaarilaatu. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeen vaikuttavat materiaalien ohella energiatehokkuus ja energian tuotantotapa. Hyviä peruskeinoja ovat myös käyttöasteen tehostaminen ja muuntojoustavuus. Ammattikoulutukseen on kaikilla tasoilla otettava lisää kestävän kehityksen rakentamista, sanoi Anttonen. 

Ympäristösertifiointi yleistyy rakentamisessa 

Rakentamisen vähähiilisyysnormien kiristyminen sekä imago- ja markkinapaineiden kasvu luovat tarvetta rakennusten hiilijalanjälkeä luotettavasti todentaville ympäristöluokituksille ja -sertifikaateille. Niitä on otettu Suomessa käyttöön väestömäärään suhteutettuna varsin hyvin tällä vuosikymmenellä, sillä lukumäärä nousee jo satoihin. Jopa yli puolet uusista merkittävistä kaupallisista rakennusprojekteista hankkii ympäristösertifikaatin. 

Niistä yleisimpiä Suomessa ovat LEED ja BREEAM, kansallinen RTS-sertifikaatti, kulutustavaramaailmasta tunnettu Joutsenmerkki  eli Pohjoismaista ympäristömerkkiä sekä rakennusten käyttäjien hyvinvointia painottava WELL. Sertifikaatit poikkeavat toisistaan jonkin verran kriteereiltään. Sertifikaatin myöntäjänä ja rakennuskohteen auditoijana on tilaajasta ja rakentajasta riippumaton puolueeton taho.

Teksti: Ilpo Lommi