| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Miksi taloja ei tehdä kuten autoja? Rakentamiseen mallia autotehtaasta

Jotta yhä useampi suomalainen voi asua yhä ekologisemmin, edullisemmin ja paremmin, tulee sekä kaavoituksen että rakentamisen uudistua. Se tuli selväksi, kun kestävän asumisen ratkaisuista keskusteltiin SuomiAreenassa Puuvillan kauppakeskuksessa Porissa torstaina.


Keskustelu kilpistyi etenkin kuntien kaavoitusratkaisuihin. Nämä ohjaavat niin kaupunkirakennetta kuin rakentamistakin ja siten vaikuttavat siihen, kuinka ekologista ja toimivaa sekä minkä hintaista arki on.

Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen kommentoi, että hiilijalanjäljen saaminen nollaan edellyttää ihmisten asumista lähellä toisiaan.

"Tosiasia on, että valtaosa ihmisistä asuu jatkossa kaupungeissa. Miten se ratkaistaan, on nyt polttavin kysymys."

Kaskinen heitti palloa myös rakentajille korostaen, että rakentamiseen on tuotava entistä enemmän uusia ekologisia ratkaisuja. Lisäksi vanhojen rakennusten energiatehokkuuden lisäämisellä on suuri merkitys.

"Miettikää, millaisia autot olivat 30 vuotta sitten ja millaisia ne ovat nyt. Erot ovat valtavan suuret."

Kaskinen kuvaili, kuinka autojen valmistamisessa hyödynnetään teollista tuotantoa, mutta asuntojen valmistamisessa tehdään paljon paikan päällä uniikisti.

"Rakentamisen tehostamisessa on huomattava potentiaali."

Tehostamiseen voitaisiin Kaskisen mukaan tähdätä esimerkiksi erilaisia moduuliratkaisuja hyödyntämällä, mutta sen esteenä ovat kuntien kaavoitusratkaisut, jotka pakottavat rakentamaan jokaisen talon hieman erilaiseksi.

"Viranomaiset tekevät päätöksiä, mutta eivät itse vastaa kustannuksista. Kuntien ohjauksessa jokainen hanke on vähän kuin pilotti. Rakentamisen ratkaisuja ei voi silloin toistaa", komppasi Bonava Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hietanen.

Porissa haettiin ratkaisuja myös siihen, miten asumisen hintaa saataisiin alas viihtyvyyttä tai muita ominaisuuksia vähentämättä.

Lujatalo Oy:n kehitysjohtaja Tuija Schmidt korosti tietomallintamisen merkitystä rakentamisen kehittämisessä. Erilainen normittaminen ei Schmidtinkään mukaan ole ainakaan laskemassa rakentamisen hintaa.

"Jos kerrostaloasunnon neliöhinta on 3 000 euroa, siitä puolet on erilaisia veroja, tonttihintaa ja kaavoitusmaksuja. Vain puolet menee rakennuttamiseen ja rakentamiseen, Schmidt kuvaili asuntojen hinnan muodostumista."

Joustavuutta asumisen ratkaisuihin ja ihmisten preferenssien arvostamista peräänkuulutti Porissa myös satakuntalainen kansanedustaja Eeva Kalli (kesk).

"Meidän pitää kyetä tekemään sellaisia koteja ja sinne, mihin suomalaiset haluavat", sanoi Kalli.

Samoin Aalto-yliopiston professori Seppo Junnila luotti ihmisten mieltymysten ja markkinoiden ohjaavaan voimaan. Hän toivoi asukkaille lisää valtaa siihen, millaisia asuntoja tuotetaan.

Keskustelu on katsottavissa tallenteena tilaisuuden jälkeen MTV Katsomossa osoitteessa www.katsomo.fi/#!/jakso/1114348.