| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Rakennusteollisuus haluaa oppilaitoksilta lisää tehokkuutta – osaajapula ei ratkea vain lisäämällä opiskelupaikkoja

Rakentamisen kasvun esteeksi on muodostunut pula etenkin työnjohdosta ja muista korkeakoulutetuista toimihenkilöistä. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta se ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta. Rakennusteollisuus RT:n tuoreen osaamisstrategian mukaan ratkaisu ei kuitenkaan löydy vain alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä, vaan ennen muuta rakennusalan eri koulutusasteiden välisen yhteistyön syventämisestä, korkeakoulujen keskinäisen työnjaon kehittämisestä ja koulutuksen läpäisyasteen parantamisesta.

Korkeasuhdanteen myötä rakennusyritysten kilpailu osaajista on yhä kovempaa. Työvoimapula taustalla on 90-luvun lamassa alalta kadonnut sukupolvi, rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen kymmenen vuoden ajaksi ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Samalla vaatimukset muun muassa työnjohdon osaamiselle ovat kasvaneet jatkuvasti, kun tekninen kehitys ja säädökset muuttuvat vauhdilla ja hankkeet ovat aiempaa mittavampia ja monimutkaisempia.

- Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia. Kärsimme edelleen kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä linjauksista. Kokonaisvaltaisella osaamisstrategialla haluamme varmistaa, että alan koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tuleviin työelämän tarpeisiin, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Korkeakoulutuksen määrää on lisätty rakennusalalla kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Koulutus on tällä hetkellä valtakunnallisesti hyvin kattavaa, mutta pirstaloitunutta ja eriytynyttä. Rakennusalaa koulutetaan kolmessa yliopistossa ja peräti seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa ympäri maan. Toisaalta rakentaminen keskittyy yhä enemmän seudullisiin kasvukeskuksiin.

- Kun ottaa huomioon nuorten ikäluokkien pienemisen, alan opiskelupaikkojen määrän voidaan katsoa saavuttaneen lakipisteensä. Kyse on nyt enemmän siitä, koulutetaanko oikeanlaisia osaajia, oikeassa paikassa ja kuinka nopeasti heidät saadaan työmarkkinoiden käyttöön, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa. 

Korkeakoulujen selkeämpi profiloituminen tarpeen

Pakkanen peräänkuuluttaa rakennusalan koulutukseen lisää koordinaatiota ja ennakointia. Alan korkeakoulujen pitää toimia yhä enemmän yhteistyössä ja sopia yhdessä työnjaosta, jolloin eri oppilaitokset voisivat selkeämmin profiloitua tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Rakennusteollisuus aikoo olla tässä aloitteellinen ja kutsua koolle rehtoritasoisen koordinaatioryhmän.

Myös eri koulutusasteiden välisellä yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluihin tulevista opiskelijoista melkein puolet on suorittanut alan ammatillisen tutkinnon, jolloin yhteys koulutusasteiden välille olisi hyvä tehdä mahdollisimman saumattomaksi. Samoin eri taustaisille maahanmuuttajille on tärkeä luoda opintopolkuja. 

- Yhteiskampusten ja uudenlaisten oppimisympäristöjen avulla voidaan lisätä koulutuksen imua ja tehoa. Tässä edelläkävijänä on Helsingin Myllypuroon suunnitteilla oleva Metropolian ja Stadin ammattiopiston kansainvälinen yhteiskampus, jonka idea tuli alun perin Rakennusteollisuudelta. Tampere3-hanke puolestaan kytkee korkea-asteen koulutuksen yhteen, ja Ouluun toivomme mallia, jossa olisi kaikki koulutusasteet samalla kampuksella.

Ammattikorkeakouluja Lauri Pakkanen pitää varsin tehokkaina, mutta aliresursoituina. Rakennusalan AMK-tutkinnon suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa keskimäärin noin 60 prosenttia opiskelijoista, joten valmistumista olisi vara selvästi nopeuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on kutistunut yli viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen, ja rahoitukseen kaivataan uusia ratkaisuja sekä aiempaa enemmän yksityistä rahaa. Rakennusteollisuus on omalta osaltaan miettimässä, miten ala voisi entistä enemmän osallistua tutkimuksen lisäksi opetustyön rahoitukseen.

Osaamisstrategia vastaamaan työn murrokseen

Rakennusteollisuus RT:n kevätkokous vahvisti 17. toukokuuta kevätkokouksessaan toimialan osaamisstrategian, jossa on tunnistettu tarpeet koulutuksen uudistamiseksi vastaamaan työn ja teknologian murrokseen. Osaamisstrategia kattaa yhdeksän asiakokonaisuutta alkaen varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta, toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta koko koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja aina rakennusalan vetovoimaan, maahanmuuttajien koulutukseen, oppilaitosten T&K-toimintaan ja TE-palveluihin saakka.

RT:llä on meneillään ja alkamassa useita hankkeita osaamisstrategian toteuttamiseksi. Parhaillaan on käynnissä muun muassa laaja tutkimus ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä koulutuksen läpäisystä ja työllistymisestä. Koska työelämään tutustumisjaksoilla on suuri merkitys nuorten alavalinnoille, RT on palkannut projektityöntekijän selvittämään, miten TET-jaksot voitaisiin hyödyntää rakennusalalla nykyistä paremmin. Yrityksiltä tarvitaan aktiivisuutta osallistua paikalliseen vaikuttamiseen, tarjota mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja oppisopimuskoulukseen sekä lähteä mukaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen.

Katso myös:

Lisätietoja: