| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi on hyvin suuri koulutusuudistus. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus ja tutkintorakenne sekä muokataan nimikkeitä. Rakennusalan tutkintoja on yhdistetty toisiinsa, jotta kokonaisuuksien hallinta ja tutkintojen sisältöjen muokkaus olisi tulevaisuudessa helpompaa ja nopeampaa.

Rakennusalan kannalta tärkein uudistus koskee työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Koulutusjärjestelmä muuttuu joustavammaksi siten, että kokonaisen tutkinnon sijaan on mahdollista suorittaa vain tutkinnon osia. Koulutuksen rahoitusperusteena on nykyistä enemmän työllistyminen ja jatko-opinnot. 

Mikä muuttuu käytännössä?

1. Koulutussopimus = työssäoppiminen

Koulutussopimus tehdään yrityksen ja koulutuksenjärjestäjän välille. Se korvaa aikaisemman palkattoman työssäoppimisen. Koulutussopimus koskee yhtä tutkinnonosaa kerrallaan, mutta sen kestoa ei ole määritelty. Sopimuksessa koulutuksenjärjestäjä ja yritys määrittelevät opiskelijan osaamistavoitteet. Sopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai yksittäisiä tutkinnon osia. 

Koulutussopimuksessa keskeistä: 

  • Opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa
  • Yritys ei saa koulutuskorvausta
  • Sopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja yrityksen välille, opiskelija ei ole sopimusosapuoli
  • Sopimuksessa määritellään, mitä tutkinnonosaa se koskee ja mitkä ovat opiskelijan oppimistavoitteet
  • Koulutuksenjärjestäjän tulee valvoa ja tukea oppimisen etenemistä
  • Koulutussopimuksessa sovitaan erikseen suoja- ja turvavarusteista sekä vakuutuksista
  • Yritys vastaa siitä, että opiskelijalla on työturvallisuuskortti suoritettuna (suoritetaan yleensä koulussa)
  • Yrityksen oman työvoiman lomautukset eivät estä koulutussopimuksen laatimista
  • Sopimuksessa määritellään työpaikkaohjaajan tehtävät ja vastuut
  • Yritys osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja/tai päivittämiseen, kun koulutus järjestetään koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena
  • Ruokailu on koulutuksenjärjestäjän vastuulla, mutta työantajan tarjoama ruokailu ei ole opiskelijalle veronalainen etu 

2. Oppisopimus

Oppisopimus tehdään opiskelijan ja työnantajan välille. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän; joko uuden tai jo työsuhteessa olevan. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai yksittäisiä tutkinnon osia. 

Yritys voi hakea palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella kotikunnan TE-toimistosta. Oppisopimuksen voi solmia myös sellaisen työntekijän kanssa, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen työsopimus. Myös palkkatukijaksoa voidaan jatkaa oppisopimuksella. 

Oppisopimuksessa keskeistä: 

  • Opiskelija on määräaikaisessa työsuhteessa
  • Opiskelijalle maksetaan palkkaa
  • Yritys voi saada koulutuskorvausta koulutuksenjärjestäjältä, jos koulutuksen järjestäjä ja yritys arvioivat, että koulutuksesta aiheutuu kustannuksia yritykselle
  • Oppisopimus voidaan tehdä joko tutkinnon osaa tai koko tutkintoa varten
  • Koulutuksenjärjestäjän tulee valvoa ja tukea oppimisen etenemistä
  • Omien työntekijöiden lomaukset estävät lähtökohtaisesti oppisopimusoppilaan palkkaamisen
  • Oppisopimus voidaan purkaa työsopimuslain purkamisperusteiden täyttyessä. Purkaminen merkitsee oppisopimuksen ja työsuhteen välitöntä päättymistä
  • Määräaikaisena tehty oppisopimus ja määräaikainen työsuhde eivät lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, ellei sopimuksesta muuta johdu (henkilökohtaisia irtisanomisperusteita käytettäessä tarvitaan koulutuksenjärjestäjän lupa)
  • Työnantaja vastaa siitä, että opiskelijalla on työturvallisuuskortti suoritettuna (suoritetaan yleensä koulussa)
  • Sopimuksessa määritellään työpaikkaohjaajan tehtävät ja vastuut
  • Työnantaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja/tai päivittämiseen, kun koulutus järjestetään oppisopimukseen perustuvana koulutuksena

Oppisopimusta ja koulutussopimusta voidaan yhdistellä joustavasti työsopimusten kanssa tarpeen mukaan.  


Esimerkki

Katri opiskelee rakennusalan perustutkintoa ja ensimmäisenä keväänä Katri löytää rakennusalan yrityksen, Reijon Rakennuksen, joka voisi ottaa hänet oppimaan työssä. Katrin ammattikoulu ja Reijon Rakennus tekevät koulutussopimuksen muurauksen tutkinnon osasta. Ammattikoulu ja Reijon Rakennus päivittävät yhdessä Katrin kanssa hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa.

Kesken koulutussopimusjakson Reijo huomaa miten osaava Katri on ja haluaa tarjota hänelle myös kesätöitä. Koulutussopimus jää kesken, mutta ammattikoulu ja Reijon Rakennus sopivat, että koulutussopimusta jatketaan syksyllä. Kesän aikana kertynyttä osaamista voidaan hyväksilukea muihin tutkinnonosiin.

Syksyllä Katri jatkaa koulutussopimukseen perustuvan koulutusjakson loppuun. Reijon Rakennus on niin tyytyväinen, että tarjoaa Katrille mahdollisuutta jatkaa opinnot loppuun oppisopimuksella, jossa Katri saa palkkaa, mutta tekee samalla myös opintoja.