| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Tonttien hinnat ovat nousseet asuntohintoja nopeammin – poikkeuksena pääkaupunkiseutu

Tonttien hinnat ovat nousseet keskimäärin enemmän kuin asuntojen hinnat kahden viime vuosikymmenen aikana. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Pääkaupunkiseudulla tontit kallistuivat huomattavasti asuntoja voimakkaammin vuoteen 2008 saakka, mutta sen jälkeen niiden hintakehitys on kulkenut samaa tahtia tai jopa hieman asuntoja hitaammin.

Kahdenkymmenen suurimman kaupungin joukossa tonttien hinnat suhteessa asuntoihin ovat kohonneet parissakymmenessä vuodessa eniten Tampereella sekä jossain määrin myös Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella. Kovan nousun jälkeen tontin osuus asunnon hinnasta on pysytellyt finanssikriisin jälkeen suhteellisen vakaana Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pitkällä aikavälillä laskua on tapahtunut varsinkin Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Porissa. 

Maanmittauslaitos tutki, miten tonttien ja asuntojen hinnat ovat kehittyneet toisiinsa nähden vuosien 1988 ja 2015 välillä. Maapohjan laskennallinen osuus asunnon hinnasta selvitettiin vertaamalla kaikkien asuntotonttikauppojen hintoja yli 25 vuotta vanhojen asunto-osakeyhtiöhuoneistojen hintoihin. Tarkastelu tehtiin nyt ensimmäistä kertaa tarkalla aluejaolla, käytännössä postinumeroalueittain. Uusien asuntojen hinnoista ei ole tällä tarkkuudella tilastotietoa. 

”Tonttien kauppahintatietoihin on tänä vuonna voitu liittää tieto sijainnista tietyllä postialueella. Näin meille tarjoutui mahdollisuus selvittää myös sitä, miten kaupunkien keskusta-alueet poikkeavat reunoista, ja miten metropolialueen sisällä tontin osuus asunnon hinnasta vaihtelee”, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Risto Peltola

Helsingin ja muutaman muun suuren kunnan sisäiset erot ovat suuret. Helsingissä rakentamisen painopiste on Kalasataman ja Jätkäsaaren myötä siirtynyt esikaupungeista takaisin kantakaupunkiin. Helsingin kantakaupungin tontit eivät Peltolan mukaan yllättäen osoittautuneetkaan erityisen kalliiksi suhteessa asuntoihin. 

”Helsingissä vertailua vaikeuttaa, että joillain alueilla tonttikauppoja on tehty hyvin vähän, tontit ovat usein uniikkeja vähintään sijainnin osalta ja niihin voi liittyä erityisiä ehtoja. Kantakaupungin uusilla alueilla ja esimerkiksi Pasilassa korkeat rakennuskustannukset laskevat tontin hintaa. Niillä syntyy lisäkustannuksia muun muassa vaikeista pohjaolosuhteista, maanalaisesta pysäköinnistä ja liikenneväylien päälle rakentamisesta”, Peltola selventää.

Helsingin esikaupungeissa suhteellinen tontinhinta on jopa korkeampi kuin Helsingin kantakaupungissa. Peltola varoittaakin kaupunkia esikaupunkien tonttien ylihinnoittelusta, mikäli näiden alueiden täydennysrakentamista halutaan edistää. 

Tontti haukkaa kasvukeskuksissa ison siivun asunnon hinnasta 

”Tonttien hinnat eivät suoraan näy asuntojen hinnoissa, mutta ne vaikuttavat rakennuttajien halukkuuteen aloittaa uusia kohteita”, toteaa johdon neuvonantaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä, joka oli yksi tutkimuksen tilaajista Rakennusliiton ja Y-Säätiön kanssa. 

Pipatin mukaan taantuma hidasti rakentamista ja tonttien hintakehitystä usean vuoden ajan. Maanmittauslaitoksen tutkimus osoittaa, että tontin laskennallinen osuus asunnon hinnasta on asettunut suurimmissa kasvukeskuksissa 20 ja 38 prosentin välille, pienemmissä maakuntien keskuskaupungeissa jopa alle kymmenen prosentin. Osuus on jonkin verran matalampi, jos tarkastellaan tonttia suhteessa uuden asunnon hintaan. 

”Tonttien saatavuus on tärkein tekijä asuntojen hintojen hillitsemisen ja myös kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannalta. Pääkaupunkiseudulla kerrostalotonttivaranto on kasvanut selvästi viime vuosina, mutta pulaa tonteista on yhä. Kaupunkien keskeinen tehtävä on ylläpitää jatkuvasti riittävää rakentamiskelpoista tonttivarantoa”, Pipatti sanoo. 

Aineistot

Maan hinta -tutkimuksen raportti, tiedote ja muut aineistot löytyvät osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/maanhinta.

Lisätietoja

  • Johtava asiantuntija Risto Peltola, Maanmittauslaitos, puh. 040 801 7674
  • Johdon neuvonantaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 506 5021
  • Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto, puh. puh. 050 1586
  • Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 587 2642