| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Kasvun eväät ja kasvukivut RT:n kuntakiertueen kuuma peruna

Rakennusteollisuus RT:n kuntakiertue tammikuussa tavoitti yhteensä noin kolmesataa kuntapäättäjää viidellä paikkakunnalla. Tilaisuuksissa viritettiin keskustelua kestävästä kaupungistumisesta sekä siitä, miten maa-, asunto-, liikenne- ja hankintapolitiikalla voidaan vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja talouteen. Seuraavassa on poimintoja niin Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kuopiosta kuin Oulustakin.

Kuntakiertue käynnistyi Turussa 11. tammikuuta. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell kertoi avauksessaan Turun kovasta kasvuvauhdista. Yleiskaavan valmistelu oli keskeytetty, koska kasvuennustetta sekä asukasmäärien että työpaikkojen suhteen oli tarpeen tarkentaa. 

Tilaisuudessa oli paljon myös Turun kehyskuntien edustajia, ja aluetutkijat Hannu Katajamäki ja Timo Aro olivat kaksintaistelussaan harvinaisen yksimielisiä seudullisen yhteistyön merkityksestä. Juontaja Juha Salmi grillasi RT:n toimitusjohtajaa Tarmo Pipattia muun muassa rakentamisen ilmavaivoista, eli epäillystä ilmasta betonissa ja asuntojen hinnoissa. 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen kertoi monituottajamallin eduista infrahankinnoissa. Virtanen avasi fundamenttia filosofista eroa, miksi oma työ jää parhaimmillaankin 20–30 prosenttia yksityisillä teetettyä kalliimmaksi: "Julkinen sektori on rakennettu käyttämään vuotuinen määräraha, kun taas yritykset keskittyvät sen ansaitsemiseen". Vauhdikkaassa paneelikeskustelussa Saara Ilvessalo, Minna Arve, Hanna Munter, Hanna Kolehmainen ja Elias Oikarinen nostivat esiin etenkin tunnin junan seudullisen kasvun draiverina. 

RT:n kuntakiertue veti Logomon auditorion lähes täyteen Turun ja lähikuntien päättäjiä. 

Tampereella 12. tammikuuta apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki latasi pöytään heti kovat kasvuluvut. Timo Aro kuitenkin näytti läpivalaisussaan, kuinka kasvulla on myös kääntöpuolensa. Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi tituleerattu Tampere on saanut muuttovoittoa muita kasvukeskuksia enemmän työttömistä, mutta kärsinyt muuttotappiota työllisistä. 

Paneelikeskustelussa Teppo Rantanen, Helena Leino, Paulina Ahokas, Jouko Jokinen ja Juha Metsälä yllyttivät Tamperetta haastamaan Helsingin metropolialueena eikä tyytymään ikuisen kakkosen rooliinsa. Yleisö ristikin Tampereen välittömästi Mansepoliksi. Grillattavana oli Tarmo Pipatin rinnalla puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, jonka kanssa RT järjesti tapahtuman.

Tampereella RT jaRakennusliitto keräsivät Vapriikkiin reilut 80 tamperelaista ja pirkanmaalaista päättäjää. 

”Välkkylä, Säihkylä, Täyskylä, Lähikylä, Hyväkylä” riimitteli professori Hannu Tervo Jyväskylän tulevaisuudenkuvia 18. tammikuuta. Tervo esitti myös reseptin hyvälle Suomelle, ”jossa kaikilla menisi kivasti”. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto piti Jyväskylää ykköshaastajana Tampereelle ja Helsingin seuduille ja totesi, että ”Ilman kasvua on vaikeaa, jos ei mahdotonta, ylläpitää elinvoimaa”. Kasvun edellytyksenä on puolestaan pitkäjänteinen ja juoheva kaavoitus. 

Koivisto korosti monikumppanuutta keskeisissä kaavahankkeissa, joissa toteuttajat ja loppukäyttäjät ovat mukana. Lieneekö tämän ansiota, että viime vuonna Jyväskylässä ei ollut yhtään kaavavalitusta. Grillissä Tarmo Pipatti ja RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen kiittivätkin Jyväskylää Suomen nopeimmaksi kaavoittajaksi. Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg mainitsi kaavoitusajan mediaaniksi 11,4 kuukautta ja kertoi, että nyt on käynnistetty seudullisen asunto-ohjelman laatiminen. Valtuustoryhmässä oli käyty myös keskusteltua, pitäisikö kaavapuolta avata enemmän yksityisille toimijoille. Esimerkiksi rantakaavoja tehdään jo nykyisin konsulttivetoisesti. 

Paneelissa Ahti Ruoppilaa, Juha Suonperää, Leila Strömbergiä, Jorma Rahkosta ja Sami Pakarista puhututti etenkin se, miten Jyväskylä saataisiin lähemmäs Helsinkiä. Oikorataa ja nopeita junayhteyksiä pidettiin ensisijaisina, mutta myös moottoritie ja lentoyhteydet nähtiin tärkeiksi, vaikka maan hallitus ei ole ollut hankkeille suosiollinen. 

RAKLIn ja RT järjestivät yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tiloissa kuntatapahtuman sekä sitä edeltävän ajankohtaisseminaarin, joka kokosi yhteen kiinteistö- ja rakentamisalan edustajia. 

Seuraava etappi oli 19. tammikuuta ”paras kasvuympäristö lapsille” eli Kuopio. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen paljastikin Kuopion kasvun ja elinvoiman salaisuudeksi lapsiperheet. Osmo Soininvaara tarkasteli puheenvuorossaan Kuopion ja seutukunnan mahdollisuuksia urbanismin noustessa. ”Suomessa on puoli tusinaa kaupunkia, jotka ovat hyvällä kehitysuralla, Kuopio on yksi niistä”. Asumisen kalleuden Soininvaara sanoi olevan ikävää, mutta hyvä merkki, koska se kertoo alueen houkuttelevuudesta. 

Syrjäisellä maaseudulla menee Soininvaaran mukaan todella huonosti, ja ilman Kuopiota Pohjois-Savo olisi syrjäistä maaseutua. Siksi keskuskaupungin menestyksestä hyötyvät kaikki. Paneelissa Jarmo Pirhonen, Markku Rossi, Eero Reijonen, Silja Huhtiniemi ja Sami Pakarinen pitivät maankäyttöä, asumista ja liikennettä seutuyhteistyönä aidoimmillaan. Myös seudullinen elinvoimapolitiikka ja sen myötä ”leveämpi selkä” nähtiin hyödylliseksi, mutta haasteena on saada kaikki tunnistamaan yhteiset edut. 

Hiillostettavana ollut Tarmo Pipatti piti Kuopiota yhtenä ennakkoluulottomimmistä kaupungeista elinkaarimallin käytössä. Pipatti totesi, että olisi itsekin aikanaan kunnanjohtajan toimiessaan hyödyntänyt kumppanuuspohjaisia hankintamalleja, jos olisi silloin ollut sama tietämys käytössä kuin nyt. Arto Lehtonen kertoi, kuinka Varkaus on säästänyt kuntainfran ulkoistamalla. Lehtonen painotti, ettei ulkoistaminen ole itseisarvo, mutta se osoittautui toimivaksi keinoksi, kun kunta oli talouskriisissä selkä seinää vasten. Tilaaja-tuottajamallia Lehtonen ei pitänyt pienelle kunnalle soveltuvana silloin, jos kunta on yhtenä tuottajana mukana. 

Keskustelu porisi kuntatapahtuman seminaariosuuden jälkeen iltapalan äärellä Kuopion Technopoliksessa. 

Kuntakiertueen päätepiste 25. tammikuuta oli Oulu – ei lainkaan paskempi kaupunni! Oulu on kunnostautunut muun muassa maa- ja kaavoituspolitiikallaan, joka on pitänyt asumisen hinnan kohtuullisena ja Kuivaketju10-toimintamallilla, joka tuottaa taloja ilman kosteusongelmia. 

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki tiivisti avauspuheenvuorossaan kasvun tekijät neljään: asukkaat, tapahtumapaikat, yritysten pilottialustat ja mahdollistajat. Lisää asukkaita keskustaan tarkoittaa yrityksille lisää ostovoimaa. Mahdollistajina ovat muun muassa pysäköintiratkaisut. Maapolitiikan kautta tarjotaan yrityksille toimivia sijainteja. Tontinluovutuksessa kisataan ideoilla, ei rahalla. 

Tuomas Enbuske avautui viha-rakkaussuhteestaan synnyinkaupunkiinsa Ouluun. Enbusken mielestä kaupunki yrittää peittää sitä, mikä on mielenkiintoisinta. Esimerkiksi Suomen parhaaksi asuinalueeksi valittu Karjasilta on tullut osin omiensa tyrmäämäksi. Enbuske mietti, miten Oulusta voisi tulla karaokebaari, jota hän käytti hyvän kaupungin vertauskuvana. ”Siellä on aina elämää ja ihmisiä ja suvaitaan kaikenlaisia kulkijoita”.  

Grillissä Kim Kaskiaro ja Paavo Syrjö saivat vastata muun muassa homekouluja ja siltojen betoniongelmia koskeviin kysymyksiin. Kaskiaro totesi huoneen kuntoon päässeen homekoulun olevan usein kuin sotilaspojan asento: se ei korjaamalla parane, vaan on tehtävä kokonaan uusi. Kuntamarkkinoita tutkinut ja konsultoinut Timo Perälä kertoi, kuinka kunnat voivat säästää veroeuroja fiksuilla hankinnoilla ja ottamalla oppia toisistaan. Perälän mukaan kuntamarkkinoita voi kuvata yhdellä sanalla, ravihevoseksi – juoksee laput silmillä eikä paljon sivuilleen vilkuile. 

Oulunkin paneelikeskustelussa Mirja Vehkaperä, Johanna Koskelainen, Helka-Liisa Hentilä, Erkki Hujanen ja Mervi Nikander muistuttivat seudullisen yhteistyön tärkeydestä etenkin MALPE-asioissa ja toivoivat kuntaliitoskeskustelun pintaan nostaman nokittelun ja naapurikateuden loppuvan. Myös esimerkiksi Oulun ja Rovaniemen välillä voitaisiin tehdä työnjakoa pohjoisen Suomen houkuttelevuuden kasvattamiseksi. 

Yleisökysymys nosti keskusteluun matkakeskuksen tai tarkemmin sanottuna sen puutteen, joka koettiin Oulun varsinaiseksi häpeäpilkuksi. Lukuisten vuosien ja monien viritysten jälkeen jälkeen hankkeella on viimein toteuttaja ja pitkälle viedyt suunnitelmat. Rakennusyhtiön edustaja totesi, että hanke ja sen myötä ”kaksisataa työpaikkaa viideksi vuodeksi” on kuitenkin valituksen vuoksi juuttunut oikeuteen.

Oulun Lasaretissa etsittiin lääkkeitä muun muassa kuntatalouden tervehdyttämiseksi.

RT:n kuntakiertueen tilaisuuksiin oli kutsuttu kunkin keskuskaupungin ja sen ympäryskaupunkien nykyisiä poliittisia päättäjiä, virkamiehiä, kuntavaalien ehdokkaita sekä muita paikallisia vaikuttajia ja rakennusalan edustajia. Kussakin tilaisuudessa oli 50–100 osallistujaa. Lisäksi EK on järjestämässä kuntavaalien alla Helsingissä kaupungistumisseminaarin.

Katso myös 

Kuntakiertueen esitysaineistoja on saatavilla RT:n nettisivuilla: http://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Koulutus--ja-esitysaineistot1/2017/kuntakiertue-2017/

Lue lisää RT:n teemoista kuntavaaleihin: www.rakennusteollisuus.fi/kunta

Kuntatapahtumissa näytettiin myös seuraavat videot, joissa käsitellään elinkaari- ja allianssimallien hyötyjä Oulun monitoimitalohankkeiden toteutuksessa sekä tilaaja-tuottajamallin etuja infrahankinnoissa: