| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Jäämeren rata odottaa Suomen aloitetta

Jäämeren rata on otettava keskeiseksi selvityskohteeksi EU:n arktisia infrastruktuurihankkeita nimettäessä. Yksi keskusteluareena on EU:n korkean tason arktinen tapahtuma, joka pidetään Oulussa 15.–16. kesäkuuta.

Huomio maailmanlaajuisesti ja eurooppalaisittain on kohdistunut yhä voimakkaammin arktisiin ja pohjoisiin alueisiin. Mahdolliset uudet kuljetusreitit esimerkiksi Aasiaan, kestävän kaivos- ja metsäteollisuuden potentiaali, nopeasti kasvava turismi sekä kalastuksen ja maataloustuotannon painopisteen siirtyminen pohjoiseen ovat nostaneet alueen kiinnostavuutta. Lisäksi Norjan öljyvirasto julkisti huhtikuun lopulla arvion, jonka mukaan Barentsinmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat kaksi kertaa luultua suuremmat.

Arktisen merijään sulaminen odotettua nopeammin on johtanut muun muassa siihen, että Norjalla on halu rakentaa suuri Barentsinmeren satama Kirkkoniemeen. Norjan kansallisessa liikennesuunnitelmassa onkin nostettu Jäämeren rata entistä suurempaan rooliin. Suunnitelmassa myös todetaan, että mikäli suomalaisviranomaiset tekevät aloitteen junarataselvityksestä Suomen ja Kirkkoniemen välillä, suhtautuvat norjalaisviranomaiset siihen myönteisesti.

Jäämeren radan tarpeellisuudesta tulee laatia yhteispohjoismainen selvitys, jossa otetaan tarkasteluun ratalinjaus, radan vaikutus logistiseen järjestelmään ja henkilö- ja kuljetusvirtoihin sekä kustannusarvio. Selvitystä tulee kiirehtiä, jotta arvio radan tarpeellisuudesta on käytettävissä EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä – viimeistään Suomen EU:n puheenjohtajakaudella vuodesta 2019 alkaen.

Toivomme, että Suomen hallitus on aloitteellinen sen arktisessa strategiassakin mainitussa Jäämeren ratahankkeessa. Suomi on ollut toukokuun alusta Arktisen neuvoston puheenjohtaja, mikä antaa aloitteelle hyvät mahdollisuudet menestyä. Kannattaisi myös varmistaa hyvissä ajoin mahdollisuus saada rata osaksi eurooppalaista TEN-T-ydinverkostoa.

Suomella olisi nyt erinomainen hetki laatia Norjan ja muiden Pohjoismaiden tapaan myös kansallinen, yli hallituskausien ulottuva liikenneinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma. Tämän avulla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda niitä edellytyksiä, joita muuttuvassa toimintaympäristössä vääjäämättä tarvitaan.

Jäämeren ratahanke voi tukea niin EU:n kuin Suomenkin tavoitteita lisätä kasvua ja työllisyyttä sekä varautua ilmastonmuutokseen. Parhaimmillaan Jäämeren rata voisi toimia tulevaisuudessa selkärankana pohjoisen Euroopan taloudelliselle toiminnalle ja sille voi muodostua suuri merkitys koko Euroopalle.


Antti Palola, puheenjohtaja, STTK
Antti Sahi, toiminnanjohtaja, MTK
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät

Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto
Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
Tero Vauraste, puheenjohtaja, Arktinen talousneuvosto, Suomi
Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
 


Teksti on julkaistu alunperin Kauppalehden Debatti-palstalla 13.6.2017.