| Talonrakennusteollisuus ry

Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen seitsemäs asiakassuhdetutkimus: Talonrakennusyritysten toiminnan laatu on pysynyt hyvänä

Talonrakennusteollisuus ry:n (RT) Itä-Suomen alueen jäsenyritysten toiminta on pysynyt uuden asiakastutkimuksen mukaan hyvänä erityisesti työnjohdon ammattitaidon, henkilöstön asiakaspalveluvalmiuden, työturvallisuuden, työmenetelmien ajanmukaisuuden ja työn laadun osalta.

Talonrakennusteollisuus ry:n (RT) Itä-Suomen alueen jäsenyritysten toiminta on pysynyt uuden asiakastutkimuksen mukaan hyvänä erityisesti työnjohdon ammattitaidon, henkilöstön asiakaspalveluvalmiuden, työturvallisuuden, työmenetelmien ajanmukaisuuden ja työn laadun osalta.
Vuodesta 1997 alkaen seitsemän kertaa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tehty tutkimus kertoo asiakkaiden olevan edelleen tyytyväisiä rakennusliikkeiden toimintaan talonrakentamisurakoissa. Erityisesti valmiiden rakennusten laatu vastaa hyvin odotuksia. Myös rakennusliikkeiden takuuaikaiset korjaustyöt ja reklamaatioiden hoito saavat kiitosta. Pientä heikennystä on mm. aikataulujen toteutumisessa ja työmaakokouskäytännössä verrattuna vuoden 2009 edelliseen asiakassuhdetutkimukseen, mutta keskiarvotulos on silti parempi kuin vuoden 2006 tutkimuksessa.
Taloustutkimus Oy:n loka-marraskuussa urakoiden tilaajille, rakennuskonsulteille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tekemän asiakassuhdetutkimuksen mukaan itäsuomalaisten rakennusliikkeiden kannattaa kehittää viestintäänsä kokonaisvaltaisesti. Tähän kuuluvat mm. tehokkaampi oman erikoisosaamisalueen markkinointi ja henkilökohtaiset kontaktit. Asiakkaat katsovat rakennusliikkeiden internetsivujen kehittyneen merkittävästi verrattuna edellisiin tutkimusvuosiin.

Yrityskokemukset ja teknis-taloudellinen suoriutumiskyky korostuvat

Tilaajat painottavat urakkakilpailuissa edelleen yrityksen teknistä ja taloudellista suoriutumiskykyä sekä toiminnasta saatuja kokemuksia. Muita tärkeitä asioita ovat yrityksen vakavaraisuus ja avainhenkilöt. Lisäksi uusi asiakassuhdetutkimus tukee vuoden 2009 havaintoa, että tilaajille on yhä tärkeämpää urakoitsijan kyky tuottaa sähköisiä viestintä- ja internetpalveluja sekä tarjota mahdollisuus yleistyviin sähköisiin projektipankkipalveluihin.
Rakennusliikkeiden toiminnassa tyytymättömyyttä herättää vieläkin aliurakoitsijoiden töiden valvonta, työmaiden siisteys ja järjestys sekä lisälaskutus. Asiakkaat ovat kuitenkin selvästi aiempaa tyytyväisempiä töiden viimeistelyyn ja takuuaikaisiin töihin. Kokonaisuutena asiakkaiden arviot ovat hyviä, koska rakennusliikkeiden toiminnan huonoinkin ominaisuus, valmiin työn suojaaminen, saa tyydyttävän arvosanan 7,82. Työmaiden järjestyksen sekä jätehuollon arvosanat jäivät myös alle 7,9:n. Useimmat kriteerit ja ominaisuudet ylsivät kuitenkin yli kahdeksaan. Paras arvosana 8,39 tuli työnjohdon ammattitaidosta. Aikataulujen pitävyys ylsi 8,29:een ja henkilöstön asiakaspalveluvalmius sekä työturvallisuuden järjestäminen 8,25:een.
Tutkimuksessa selvitettiin myös tilaajien näkemyksiä rakennuskohteiden rakentamisen laadusta. Se on parantunut koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen/hoivakotien osalta. Muissa kiinteistöissä kuten asunnoissa, sairaaloissa sekä liike- ja teollisuustiloissa rakentamisen laatu on pysynyt aiemmalla hyvällä tasolla.

Arvostus ja imago tulevaisuuden haasteina

Tutkimustulokset kertovat, että noin kolme viidestä vastaajasta arvostaa talonrakennusalaa tällä hetkellä melko hyväksi. Mielikuva on kuitenkin jonkin verran heikentynyt kahdesta aiemmasta vertailusta. Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juha Lemmetyisen mukaan rakennusalan yritykset voivat kehittää parhaiten alan imagoa ja arvostusta pitämällä huolta lopputuotteidensa eli uusien tai peruskorjattujen rakennusten laadusta ja viimeistelystä. Alan suurimpina lähitulevaisuuden haasteina hän pitää ympäristöasioita ja paikallisten yritysten kykyä tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaisia rakentamispalveluita.
-Tilaajien kehitystarpeita ajatellen rakennusliikkeiden kannattaa panostaa aikatauluissa pysymiseen sekä lopputuotteen laatuun ja viimeistelyyn. Vaikka sähköiset asiakaspalvelut eivät ole tilaajien mielestä keskeisimpiä painopistealueita, kannattaa rakennusliikkeiden panostaa niihin, totesi Lemmetyinen.

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen alueen toiminta tunnetaan edelleen parhaiten Luotettavat Rakentajat -julkaisusta ja aktiivisesta tiedottamisesta. Positiivista tunnettuutta edistävät jäsenyritykset ja aluepäällikön toiminta.
Vastaajista noin kolmanneksella oli yhteistoimintaa RT:n Itä-Suomen piirin kanssa. Sen nettisivuihin (www.rakennusteollisuus.fi) oli tutustunut 59 prosenttia vastaajista. Heistä yli puolet on löytänyt sieltä itselleen hyödyllistä tietoa.

Kehitystyö on tuonut tulosta

-Viime asiakastutkimukset ovat antaneet keskimäärin selvästi parempia tuloksia kuin ensimmäiset luotaukset. Se johtuu 90-luvulla vauhdittuneesta määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä kehittämistyöstä TRT:n Itä-Suomen piirissä. Olemme vaikuttaneet niin asenteiden kuin ammattitaidonkin kehittymiseen työntekijä- sekä työnjohto-tasoilla. Laakereille ei voi silti jäädä lepäämään, mistä kertoo pieni pudotus huippuvuoden 2009 tuloksista.
-Jatkamme edelleen asiakastyytyväisyyden mittausta ja pureudumme nyt ilmenneisiin kehittämishaasteisiin. Niistä ehkä selvimmin esiin nousevat ympäristöasiat sekä pääurakoitsijan vastuu aliurakoitsijoidenkin toiminnasta. Erityisen ilahtunut olen takavuosina panostuskohteena olleen asiakaspalvelun laadun säilymiseen, tähdensi Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin puheenjohtaja, korjausrakentamisyrittäjä Terho Kaskinen Kuopiossa 12. joulukuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
TRT:n Itä-Suomen aluepäällikkö Veikko Matikainen muistutti, että asiakassuhdetutkimuksen kokonaiskuva on talonrakennusalalle myönteinen. Hänen mielestään alan imagon heikkenemisestä on kuitenkin syytä olla huolissaan mm. nuorison ammatillisen kiinnostuksen säilyttämiseksi. -Kaikilla talonrakennusalan toimijoilla on tässä tekemistä suhdanteista riippumatta. Mielikuvilla on laajaa merkitystä. Julkisuuteen tulevat epäonnistumiset leimaavat koko alaa, vaikkei se olisi oikeudenmukaista laadukkaita uudis- ja korjausrakentajia kohtaan.
Asiakassuhdetutkimuksen vastaajia edustaneen rakennuttajakonsultti Paavo Rimpeläisen mukaan tutkimus antaa realistisen kuvan talonrakennusalan nykytilanteesta niin toiminnan laadun kuin imagonkin kehityksen osalta. Hän kannatti pääurakoitsijan aktiivisempaa otetta ja vastuun lisäämistä aliurakoitsijoiden toiminnasta varsinkin, kun urakat ovat ketjuuntuneet yhä pidemmiksi suuremmilla työmailla.
-Myös lisälaskutuksien perusteisiin on syytä kiinnittää huomiota eikä niillä saa paikata epäonnistunutta urakka-laskentaa. Halvin urakka saattaa lopulta tulla kalliimmaksi ja hankalammaksi tilaajalle kuin hieman hinnakkaammat. En näe talonrakennusurakan tilaajan ja urakoitsijan suhdetta vastakkaisena nollasummapelinä vaan enemmin yhteistyöareenana, jossa molemmat voi hyötyä kustannustehokkaasta ja laadukkaasta toiminnasta. Tässä on parantamisen varaa kummallakin taholla - suunnittelijat mukaan lukien, huomautti Rimpeläinen.