| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Rakennusalalla on yhä tekemistä ”suden” ja ”hukan” torjunnassa

Ympäristöministeriön Hometalkoot ja kosteusvauriot -projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen, TkL Anssi Koskenvesa Mittaviiva Oy:stä ja Technopolis Kuopion johtaja Hannu Eronen ravistelivat Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin XV Rakentajaseminaarin osallistujia rakentamisen ongelmista, epäkohdista ja haasteista. Alalla on heidän mukaansa vielä paljon tekemistä rakentamisen laadun ja tuottavuuden kehittämisessä, vaikka siihen pyrkimystä on lukuisissa projekteissa sekä lainsäädännön ja muiden normien parantamisessa.

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen ihmetteli, että kosteusvaurioita sekä terveydelle haitallisia ja vaarallisia homeongelmia ilmenee yhä enemmän, vaikka asiaan on kiinnitetty julkisuudessakin vuosikausia runsaasti huomioita. ”600 000 – 800 000 suomalaista altistuu näille vitsauksille jatkuvasti. Rakennuskannastamme jopa 15-20 prosenttia kärsii kosteus- tai homeongelmista.”

Pirisen mukaan kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti merkittävää ongelmaa selittää, että1960-80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita virheellisiä rakentamisratkaisuja ja -linjauksia tutkimatta ja tietämättä niiden seurauksia. -90-luvulla laiminlyötiin rakennusten huoltoa ja kunnossapitoa laman aiheuttamien säästöpaineiden vuoksi. Nyt korjataan näiden virheiden satoa.

Asennemuutos ja osaamisen parantaminen avainasemassa

”Massiivisen ongelmaan on etsittävä ratkaisuja monella sektorilla ja otettava niitä viivyttelemättä käyttöön, koska ongelmat pahenevat eikä aika niitä hoida kuntoon. Tärkeimpiä asioita on asennemuutos, että havaitut virheet korjataan aikailematta ja oikein tutkitun tiedon perustalta. Kuntotutkijoiden ja korjaussuunnittelijoiden saumaton yhteistyö on tällöin avainasemassa”, Juhani Pirinen jatkoi.

”Myös kuntotutkimus- ja korjausosaamista on parannettava sekä pätevyyksiä kehitettävä alan koulutuksessa. Tässä on viime vuosina edistytty uusien oppaiden ja ohjeiden laatimisella, kursseilla ja pätevyysluokitusten käyttöönotolla. Osaamisen nostaminen koskee niin suunnittelijoita, rakentajia, kuntotarkastajia ja -tutkijoita kuin terveystarkastajiakin. Jopa hyvien homekoirien käyttö vaatii osaavaa tulkintaa ylireagointien välttämiseksi”, korosti Pirinen rakentajaseminaarissa.

Lisäksi hän muistutti, että kiinteistötkin ovat kuluvia. ”Siten niiden rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava sekä huollettava ja tarvittaessa uusittava mm. kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Se tulee edullisemmaksi kuin reagointi terveysongelmien kaatuessa päälle. Suuri saneeraus puhdistustoimenpiteineen ja tilapäistilojen etsimisineen on kallis sekä vaivalloinen operaatio.”

Juhani Pirisen mielestä on hätkähdyttävää, että vain 16 prosentilla eli joka kuudennella omakotitalon omistajista on huoltokirja ja heistäkin vain puolet käyttää sitä. ”Toinen huomiota herättävä tieto on, että Suomen vuotuisesta noin 15 000 omakotitalokaupasta peräti tuhat päätyy kalliiksi juristien ratkottaviksi riidoiksi. Niitä voitaisiin vähentää mm. pätevillä kuntotutkimuksilla.”

Ajan hallinta pettää yhä rakentamisessa

Anssi Koskenvesa kiinnitti huomiota rakentamisen laadun ja tuottavuuden mittaamiseen ja erityisesti alaa vaivaavaan suureen hukka-aikaan muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Hänen mukaansa rakennustyömailla kuluu edelleen monista syistä, ei vähiten heikosta johtamisesta johtuen liikaa aikaa hukkaan, mikä luo kiirettä, paineita, virheitä ja turhia kustannuksia. Puutetta on väljien asenteiden lisäksi osaavasta aikataulujen laskennasta. Pahimmillaan tuottavan työajan määrä jää vain 30 prosenttiin ja hukka nousee jopa yli puoleen, mikä vähentää merkittävästi tuottavuutta.

Koskenvesa muistutti myös suunnittelun ja toteutuksen eroista. Hänen mielestään se on heijastumaa johtamisvajeesta. ”Erityisesti ongelma ilmenee projektin kokonais- ja suunnittelujohtamisessa. Ammattiylpeys on nostettava rakennustyömailla jälleen arvoonsa ja pyrittävä tinkimättä kerralla kuntoon -periaatteen noudattamiseen. Myös johtajien johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Valvontaa ei pidä unohtaa eikä jättää liiaksi tekijöiden vastuulle.”

Elinkaaritarkastelu keskeistä

Merkittäviin valtakunnallisiin toimitilojen rakennuttajiin etenkin yliopistopaikkakunnilla lukeutuvan Technopoliksen Kuopion yksikön johtaja Hannu Eronen patisteli rakentajia pitämään kiinni aikatauluista ja kokonaislaadusta. Toisaalta hän yllytti kiinteistönomistajia huolehtimaan arvokkaasta omaisuudestaan panostamalla ylläpitoon riittävän pitkäjänteisesti koko elinkaaren ajan.

Eronen kehotti rakentajia panostamaan myös henkilöstönsä ammattiosaamiseen ja vastuullisuuteen, uusien ideoiden kehittelyyn sekä kokonaisuuksien hallintaan. ”Rakennuttajaa kiinnostaa uudishankkeiden rakentamiskustannusten lisäksi kiinteistöjen elinkaarikustannukset, mihin vaikuttavat korjaus- ja ylläpitokulut. Tärkeää on myös tilojen muunneltavuus usein normaalia vaihtuvampien ja vaativampien asiakastarpeiden mukaisesti. Edellytämme nollatoleranssia rakentajien ja heidän aliurakoitsijoidensa yhteiskuntavastuussa sekä työturvallisuuden tasossa.”


Lisätietoja: Aluepäällikkö Veikko Matikainen, p. 0500 570 233, veikko.matikainen@rakennusteollisuus.fi