| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Lausunto kilpailulain uudistamista koskevan työryhmän mietinnöstä (TEM/1230/00.04.01/2015)

Yleistä
Lausunnolla olevan työryhmän mietinnön sisällöllä on erityistä merkitystä Rakennusteollisuus RT ry:n kannalta koska mahdolliset muutokset kilpailulakiin vaikuttavat sekä Rakennusteollisuuden asemaan toimialajärjestönä sekä niiden rakennusyritysten asemaan, jotka ovat järjestömme jäseniä.

Erityisestä vaikutuksellisia ovat työryhmän esitykset, jotka koskevat ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suojaa, toimialajärjestölle määrättyjä seuraamusmaksuja sekä yritysten rakenteellisia korjaustoimenpiteitä.

Pidämme tärkeänä, että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset, kilpailu on tervettä ja toimii ilman markkinahäiriöitä. Kilpailun sääntelyn tulisi olla tehokasta ja ennakoitavaa. Kansallisella tasolla sääntelyssä tulisi huomioida se, ettei sääntelyllä heikennetä suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä suhteessa muiden maiden yrityksiin. Myös seuraamusten tulisi olla asianmukaisia.

Ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suoja

Emme kannata esitystä oikeudellisen neuvonannon suojaan liittyen. Kuten esimerkiksi Asianajajaliiton edustajan Ilkka Aalto-Setälän eriävässä mielipiteessä ja lausumassa todetaan, kilpailuviranomaisen itsensä tekemä harkinta (olkoonkin kysymys tutkimuksesta erillisestä virkamiehestä) luo merkittäviä oikeusturvaongelmia ja mahdollisesti jopa perustuslaillisia ongelmia.

Toisaalta herää kysymys, tuleeko muutoin asianmukaisia KKV:n käynnistämiä prosesseja tuomioistuimissa hylättäväksi, jos ne perustuvat jälkikäteen arvioituna joiltakin osin oikeudellisen neuvonannon suojan piiriin kuuluneeseen aineistoon.

Mikäli oikeudellisen neuvonnanon suojaan liittyvää arviointia on tehtävä, se tulisi tehdä esimerkiksi hallinto-oikeudessa ja asian käsitteleville tuomareille tulisi määrätä ehdoton salassapitovelvollisuus koskien niitä arviointinsa yhteydessä saamiaan tietoja, jotka kuuluvat ulkopuolisen neuvonannon suojan piiriin.

Toimialajärjestölle määrätyt seuraamusmaksut

Työryhmä esittää muutoksia kilpailurikkomuksien seuraamuksiin. Pidämme toimialayhdistyksille esitettyjä seuraamusmaksuja täysin kohtuuttomina ja suhteettomina toimialajärjestön taloudelliseen kantokykyyn nähden. Ehdotus ei vastaa EU:n kilpailunormien säädöksiä vaan se on huomattavasti ankarampi. Näkemyksemme on, että jo nykyinen laki tarjoaa riittävät keinot kohdistaa seuraamukset kilpailulain rikkomiseen osallistuneisiin tahoihin, eikä lisäsääntelyn tarvetta ole. Seuraamusmaksua koskeva nykyinen säätely tulee säilyttää.

Työryhmän esitys näyttää perustuvan perustavaa laatua olevaan väärinkäsitykseen. Toimiala-järjestöt eivät ole ”suojasatama” kilpailulakiin liittyvien ongelmien osalta. Mikäli jonkin toimialajärjestön sisällä tapahtuisi kiellettävää menettelyä, siihen osallisia koskisivat täysin saman-laiset seuraamukset kuin muutoinkin.

Päinvastoin työryhmän käsitykseen verrattuna, esimerkiksi Rakennusteollisuus RT ry on panostanut merkittävästi jäsenyritystensä kilpailuoikeudelliseen valistamiseen ja pitää kilpailuoikeudellisia näkökulmia jatkuvasti esillä omassa toiminnassaan. Työryhmän ottamalle lähtökohdalle ei löydy yleisestä oikeuskäytännöstäkään perusteita – esillä ei ole ollut tapauksia, joissa seuraamusten nykyinen taso ei olisi ollut vähintään riittävä silloinkaan, kun menettely on tavalla tai toisella liittynyt toimialajärjestöön.

Työryhmä esittää, että toimialayhdistykselle määrättävä seuraamusmaksu voisi olla 10 prosenttia yhteenliittymän ja 10 suurimman kyseiseen toimintaan liittyvän jäsenen liikevaihdon summa. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT ry:n vuosibudjetti on noin 2.2 miljoonaa euroa. Rakennusteollisuus RT ry:n 10 suurimman jäsenyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto kaikki toimialat huomioiden on noin 7,8 miljardia euroa, joka johtaisi enimmillään noin 7,8 miljardin euron sakkoon.

Vaikka mahdollisesti vähäiseksikin katsottavassa rikkomuksessa käytettäisiin sakon määrän mittaamisessa ns. haarukan alaosaa, sakko johtaisi käytännössä siihen, että koko järjestö joutuu konkurssiin / pitäisi lakkauttaa. Seuraamus olisi täysin kohtuuton.

Toimialajärjestön toiminnan lakkaamisella on ennakoimattomia seurannaisvaikutuksia mm. työmarkkinasopimuksia jäsentensä puolesta neuvottelevan järjestön toiminnan loppuessa alan työehtosopimuksen sitovuus olisi tulkinnanvaraista. Toimialayhdistyksen lakkaamisesta kärsisivät sellaisetkin yritykset, jotka eivät ole olleet osallisina kilpailurikkomuksesta. Toisaalta lakkaamisesta kärsisivät erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.

Esityksen mukaan jäsenyritysten liikevaihdosta huomioitaisiin vain osuus, joka koskee toimintaa, johon yhteenliittymän kilpailunrajoitus liittyy. Pidämme edellä esitettyä vaikutusarviointia toiminnasta vaikeana tai jopa mahdottomana.

On huomattava, että viranomainen voi jo nykyisin tutkia ja määrätä seuraamuksia kaikille niille yrityksille, jotka ovat rikkoneet kilpailunrajoituksia yhdistyksen kautta. Kilpailunrajoituksiin osallistunut yritys vastaa siis toimistaan joka tapauksessa, riippumatta siitä onko toimi tapahtunut toimialayrityksen kautta tai muutoin.

Edellä esitetty sääntely voi lisäksi johtaa siihen, että yritykset kieltäytyvät osallistumasta toimialajärjestöjen toimintaan, jonka toiminnan tarkoituksena on kuitenkin ohjata jäsenyrityksiään terveeseen kilpailuun sekä esimerkiksi työmarkkinoiden, työturvallisuuden ja työnsuoritusten laadun osalta vastuulliseen toimintaan.

Rakenteelliset korjaustoimenpiteet

Työryhmä on arvioinut mahdollisuutta velvoittaa kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeuden päätöksellä yritykset rakenteellisiin korjaustoimenpiteisiin, jolloin yritys olisi velvollinen luopumaan joistain omaisuuserästään.

Mielestämme tällaisilla päätöksillä puututaan peruuttamattomasti perustuslain mukaisiin perusoikeuksiin ja omaisuuden suojaan tavalla, joka ei vastaa suhteellisuusperiaatetta. Kilpailulain rikkomisen tilanteissa viranomaisella on myös ilman tätä instrumenttia riittävät mahdollisuudet puuttua asiaan ja estää lain rikkomisen jatkuminen.

Olemme huolissamme myös siitä, millä tavalla tällaiset kansainvälisesti hyvinkin poikkeukselliset ja luottamuksensuojaa osaltaan murtavat toimenpiteet ja/tai niiden uhka vaikuttavat esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden halukkuuteen sijoittua tai muuten sijoittaa Suomeen.

Se, että EU:n komissiolla on hieman vastaava (ja tarkkarajaisemmin säännelty) toimivalta, ei riitä perusteluksi saattaa toimivaltaa yksittäiselle kansalliselle viranomaiselle.

Lausunto kilpailulain uudistamista koskevan työryhmän mietinnöstä (TEM/1230/00.04.01/2015) (pdf)