Kymmenen kysymystä rakentamisen laadusta

RT on koonnut asiantuntijavastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joiden aiheina ovat rakentamisen laatu ja laatuvirheet.

  1. Miten rakentamisen laatua voidaan arvioida?
  2. Millainen on suomalaisen rakentamisen nykyinen laatu verrattuna muuhun Eurooppaan tai menneisiin vuosikymmeniin?
  3. Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen laatuun liittyvät virheet?
  4. Kuinka suuri osuus rakentamiseen liittyvistä virheistä on vakavia?
  5. Mistä tietää onko kyseessä virhe?
  6. Miten omakotirakentamisen laatu on kehittynyt?
  7. Monet pitävät 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten rakennuksia laadultaan erinomaisina. Mikä estää talojen rakentamisen samalla tavoin kuin sata vuotta sitten?
  8. Johtuvatko kosteus- ja homevauriot rakennusvirheistä?
  9. Mitkä tekijät vaikuttavat rakentamisen laatuun?
  10. Mitä rakennusalalla on tehty laadun kehittämiseksi?

1. Miten rakentamisen laatua voidaan arvioida?

Rakentamisen laatu on sekä teknistä että toiminnallista laatua ja asiakkaan odotusten mukaisuutta. Rakentamisen laadun yleiseen arviointiin ei ole olemassa kattavia keinoja. Teknistä laatua punnitaan tyypillisesti lopputuloksen virheettömyyden perusteella ja kokonaispalvelun laatua asiakastyytyväisyydellä.

Asuntorakentamisessa virheiden määrää tilastoidaan lähinnä takuukorjauskustannusten avulla. Viimeisin kysely osoittaa, että vuonna 2015 virhekustannusten osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista oli hieman alle 0,6 prosenttia. Takuuajan jälkeen havaittujen virheiden kustannusten osuus oli 0,1 prosenttia.

Asiakaskokemuksen arvioimiseksi Rakennusteollisuus RT on kehittämässä alalle yhteistä kyselyä, joka mittaa asiakkaan kokemaa vaivattomuutta, tyytyväisyyttä asuntoon, virheettömyyteen ja palveluun sekä suositteluhalukkuutta.

Lue lisää takuukustannuskyselystä.

2. Millainen on suomalaisen rakentamisen nykyinen laatu verrattuna muuhun Eurooppaan tai menneisiin vuosikymmeniin?

Koska laadun arviointiin ei ole olemassa virallisia mittareita, myöskään kansainvälisen laatutason aukoton määrittely ei ole mahdollista. Esimerkiksi takuukorjauskustannusten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että suomalainen laatu on hiukan eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.

Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yleismaailmallinen ilmiö. Suomen tilanne on samankaltainen kuin muissa pohjoismaissa, joissa rakennusten on oltava hyvin lämpöä eristäviä ja tiiviitä ja ihmiset viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Vaurioiden syynä on useammin puutteelliset ja vääränlaiset korjaukset kuin varsinaiset rakennusvirheet.

Rakennusmateriaalit, -tavat ja -työvälineet ovat kehittyneet huomattavasti vuosikymmenten saatossa. Toisaalta rakentaminen ja rakennukset ovat myös teknistyneet vauhdilla muun muassa taloteknisten järjestelmien myötä, mikä lisää rakentamisen vaativuutta ja ratkaisujen riskialttiutta. Eri-ikäisissä rakennuksissa on omat ominaispiirteensä, mutta ei voida osoittaa, että tietyntyyppiset rakennusvirheet olisivat leimallisia jonkin yksittäisen aikakauden rakennuksille.

3. Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen laatuun liittyvät virheet?

Asuntotuotannossa ylivoimaisesti suurin osa rakennusvirheistä on pieniä viimeistelyn ja pintakäsittelyn puutteita, lähinnä kosmeettisia haittoja. Ne ovat yleensä helposti korjattavissa, mutta tuottavat asiakkaalle turhaa harmia ja vaivaa. Suuremman mittaluokan virheitä tapahtuu vähemmän, mutta esimerkiksi kokonaisen rakenteen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on työlästä ja kallista.

Asunnoissa yleisimmät virheet koskevat parvekeovien ja ikkunoiden säätöjä ja tiiviyttä, erityyppisiä halkeamia seinissä ja katoissa, parkettien asennusta, sisäpintojen naarmuja ja kolhuja, kylpyhuoneiden virheellisiä kaatoja ja laattojen saumauksia, parvekerakenteita ja -lasituksia sekä ilmanvaihtolaitteiden säätöjä.

Eturivin asuntorakentajat kehittävät jatkuvasti toimintaansa ja pyrkivät karsimaan kaikki virheet ennen muuttotarkastusta ja asunnon luovutusta asukkaalle. Suurimpien asuntotuottajien omien tilastojen perusteella 80 ̶ 90 % uusista asunnoista luovutetaan nykyisin virheettöminä.

4. Kuinka suuri osuus rakentamiseen liittyvistä virheistä on vakavia?

Vakaviksi rakennusvirheiksi lasketaan esimerkiksi rakenteiden lujuuteen sekä kosteuden hallintaan liittyvät virheet. Niiden osuus on pysynyt viimeisten vuosikymmenten aikana jokseenkin samana, mutta kappalemäärä ei ole suuri. Vakavien virheiden suhteen on kuitenkin päästävä nollatoleranssiin, koska ne voivat pahimmillaan aiheuttaa haittaa terveydelle tai turvallisuudelle.

Tietämys lisääntyy koko ajan ja myös lainsäädännön ja rakentamisen määräysten avulla pyritään estämään vakavimpien virheiden syntyminen. Esimerkiksi 1980-luvulla kylpyhuoneet olivat ongelmapesiä. Tutkimuksen, ohjeistuksen, pätevyysvaatimusten, valvonnan ja mittauksen avulla kosteudelle alttiit tilat osataan nykyisin rakentaa oikein.

5. Mistä tietää onko kyseessä virhe?

Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset eli RYL on alan yhdessä sopima hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan kirjallinen kuvaus. RYL määrittää työn lopputuloksen teknisen laadun ja hyvää rakennus- ja kiinteistöntapaa myös silloin, kun esimerkiksi tilaaja ja urakoitsija ovat siitä eri mieltä.

Asunnon virheellisyyttä arvioidaan asuntokauppalain virhesäännösten mukaan. Asunnon tulee muun muassa vastata sopimusta, annettuja tietoja, säädöksissä asetettuja vaatimuksia ja asianmukaista terveellisyys- ja turvallisuustasoa. Asunnon tulee olla rakennettu asianmukaisista materiaaleista ammattitaitoisesti ja huolellisesti hyvää rakennustapaa noudattaen. Hyvää rakennustapaa tulkittaessa tarkastellaan rakentamismääräysten lisäksi esimerkiksi ammattilaisten käyttämiä RYL:n kriteereitä, joissa on ohjeita laatuvaatimuksista ja laadun tarkastelusta.

Rakennusteollisuus RT on tuottanut Uuden asunnon ostajan opppaan, joka on verkossa maksutta kuluttajien saatavilla. Opas ohjeistaa muun muassa mitkä ovat asunnonostajan oikeudet ja velvollisuudet, ja miten virheistä tulee ilmoittaa asunnon myyjälle.

Mikäli kuluttajan ja yrityksen välille tulee erimielisyyksiä, joita ei saada ratkaistuksi osapuolten välisellä neuvottelulla, kannattaa olla yhteydessä maksuttomaan kuluttajaoikeusneuvojaan. Mikäli tämäkään ei auta, laki kuluttajariitalautakunnasta mahdollistaa asunnon kauppaan liittyvien asioiden käsittelyn kuluttajariitalautakunnassa. Viime vuosina rakennusjaostoon tulleista valituksista lautakunta on suosittanut hyvitystä kuluttajalle noin 60 prosentissa tapauksista.

Katso myös

6. Miten omakotirakentamisen laatu on kehittynyt?

Tällä hetkellä uusista omakotitaloista kolme neljäsosaa toteutetaan erilaajuisina talopaketteina. Noin kolmasosa kaikista uusista omakotitaloista toimitetaan niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella. Kun talo valmistetaan vakioiduissa tehdasolosuhteissa säältä suojassa, vältytään muun muassa kokonaan rakennusaikaisilta kosteusvaurioilta.

Hartiapankkirakentamisen vähentyessä myös amatöörirakentajien tekemien virheiden määrä on tiettyjen työvaiheiden osalta laskenut. On kuitenkin syytä muistaa, että monet vanhojen talojen rakenteisiin liittyvät ongelmat eivät ole alun perinkään olleet rakennusvirheitä, vaan voivat johtua ylläpidon laiminlyönneistä tai taitamattomasta remontoinnista. Esimerkiksi väärillä materiaalivalinnoilla remontoija voi saada aikaan vakaviakin virheitä ja niitä kuuluisia ”homepommeja”.

Pientaloteollisuus PTT:n sivuilta löytyvät muun muassa Talopakettien- ja elementtien kuluttajakauppaa sekä asennusta koskevat yleiset sopimusehdot sekä ohjeita ja oppaita omakotitalon rakennuttamiseen.

Katso myös

7. Monet pitävät 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten rakennuksia laadultaan erinomaisina. Mikä estää talojen rakentamisen samalla tavoin kuin sata vuotta sitten?

Työ oli tuolloin käytännössä yksinomaan käsityötä, jonka hinta on sadassa vuodessa noussut huomattavasti. Kokonaan käsityönä valmistetun talon hinta kohoaisi kuluttajalle aivan liian korkeaksi. Toisaalta rakentamismääräykset asettavat rakennuksille nykyisin tarkkoja vaatimuksia esim. energiatehokkuudelle, lämmön- ja ääneneristävyydelle ja ilmanvaihdolle. Rakennusmenetelmät ovat niin ikään huomattavasti aikaisempaa tarkempia ja turvallisempia.

Laadun ominaisuuksia määritellään vanhoissa ja uusissa rakennuksissa monesti aivan eri tavoin. Vanhoissa taloissa lattiat voivat olla vinot ja narisevat tai ikkunat voivat huurtua helposti. Näitä ei kuitenkaan pidetä vikoina, vaan vanhalle talolle tyypillisinä ominaisuuksina. Vastaavat ominaisuudet 2000-luvun talossa luokiteltaisiin kuitenkin yksiselitteisesti virheiksi.

8. Johtuvatko kosteus- ja homevauriot rakennusvirheistä?

VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ovat selvittäneet asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta. Keskeistä selvityksen tuloksissa on, että kosteusvaurio ei ole vain tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. 

Lukumääräisesti eniten kosteusvaurioita ovat aiheuttaneet putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines. Esimerkiksi koulurakennuksissa ongelmia on pahentanut ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä silloin, kun tiloja ei käytetä.

1960‒80-luvuilla rakennetut talot ovat oma riskiryhmänsä sen vuoksi, että kyseisenä aikana noudatettiin silloisten määräysten ja rakentamistapojen mukaan useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet allttiiksi vaurioille.

Uusissa rakennuksissa kosteusvaurioita voi syntyä esimerkiksi jos materiaalit tai rakenteet pääsevät kastumaan rakentamisaikana, ontelolaattoihin jää vettä tai putkiliitokset pettävät. Monesti nämä ovat selkeästi todettavissa, virheet saadaan korjatuksi ja rakenteet kuivatuksi, eivätkä ne johda varsinaisiin homevaurioihin. Muuntyyppisiä sisäilmahaittoja voi syntyä, kun vaikka muovimatto kiinnitetään liian kosteaan betonialustaan.

Rakennusalalla on tehty paljon tutkimuksia, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Tietoa on myös koottu kattavasti yhteen Rakentamisen kosteudenhallinta -tietopankkiin, jonka ovat teettäneet Rakennusteollisuus RT ja ympäristöministeriö.

Katso myös

9. Mitkä tekijät vaikuttavat rakentamisen laatuun?

Rakentamisen laatu on riippuvainen lukuisista tekijöistä, kuten rakentamismääräyksistä, suunnitteluratkaisuista, rakennustuotteista, projektinhallinnasta ja työmaan johtamisesta, yksittäisten työntekijöiden osaamisesta ja asenteesta sekä viranomaisvalvonnasta. Rakentamisprosessi on poikkeuksellisen altis virheille, kun tuhansia rakennusosia liitetään toisiinsa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.

Aikataulujen kireys mainitaan usein syyksi laatupuutteisiin. Rakennusprojekti voidaan kuitenkin toteuttaa laadukkaasti nopeallakin aikataululla, mikäli se suunnitellaan hyvin. Liian tiukka kokonaisaikataulu on kuitenkin varma keino edesauttaa virheiden syntymistä.

Laadun tuottamisessa rakentamisen suurimpia haasteita ovat alan pirstaleisuus ja kokonaisnäkemyksen puuttuminen. Tämä johtuu sekä toiminnan projektiluonteisuudesta, toimijoiden suuresta määrästä että alalla käytetyistä jaetuista urakkamalleista. Jotta yritykset kykenevät sopeuttamaan toimintaansa kysynnän vaihteluihin, aliurakoinnin ja vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt.

Halvin hinta urakoitsijan pääasiallisena valintakriteerinä johtaa harvoin toivottuun lopputulokseen. Rakennusalalla toimii hyvin kirjava joukko toimijoita, kaikkiaan yli 40 000 yritystä. Kannattaa varmistua huolella yrityksen taustoista ja referensseistä, kun valitsee rakennuspalveluiden tuottajaa. Esimerkiksi Rakentamisen Laatu RALA ry tarjoaa tietoa RALA-pätevistä- ja –sertifioiduista yrityksistä sekä niiden saamasta projektipalautteesta.

Katso myös

10. Mitä rakennusalalla on tehty laadun kehittämiseksi?

Alan vastuulliset yritykset kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa ja niillä on käytössään järjestelmät muun muassa laadunhallintaan ja asiakastyytyväisyyden seurantaan. Yrityksissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota lopputuotteen laadun lisäksi myös palvelun laatuun. Ne käyttävät suunnittelussa ja toteutuksessa apunaan yhä kattavammin tietomallintamista, mikä auttaa virheiden karsimisessa ennalta.

Rakennusteollisuus RT:llä on ollut vuodesta 2011 lähtien käynnissä laajamittainen laadun kehittämishanke. Laatupolku-hankkeessa tuotetaan tietoa ja työkaluja rakentamisen laadun parantamiseksi. Laatupolkuun liittyy useita osahankkeita, joissa on esimerkiksi kehitetty työmaille Laatumittari, jonka avulla voidaan rakentamisvaiheessa tunnistaa laatuvirheiden aiheuttajia ja poistaa ne. Laatupolulla on tehty myös ohjeistusta työmaan hyviin käytäntöihin ja sujuviin asiakaskohtaamisiin.

Merkittävä tekijä laadun tuottamisessa on henkilöstön ammattitaito ja -ylpeys. Esimerkiksi viimeistelyn pintavirheiden karsimisessa oikeanlaisella asenteella on suuri rooli. Etenkin rakennusfysiikkaan liittyvä tutkimus ja osaaminen ovat tärkeitä, jotta kyetään välttämään riskirakenteet energiatehokkuuden kiristyessä. Rakennusteollisuuden oma koulutusorganisaatio RATEKO tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta alan ammattilaisille, esimerkiksi rakennusterveyden ja sisäilmaston laadun asiantuntijoille.

Oma osuutensa on myös rakentamisen määräysten pitkäjänteisellä kehittämisellä, Ratu-aineistoilla, rakennusvirhepankin ylläpitämisellä ja muilla vastaavilla, työvaiheiden ja virheiden dokumentointiin liittyvillä toimilla. Rakennusteollisuus RT:n johtama Ratu-kortisto on rakennustuotannon ammattilaisille tarkoitettu tietopankki. Se sisältää muun muassa hyvän rakentamistavan mukaiset työmenetelmäkuvaukset, menekkitiedot ja laadunvarmistuksen menettelyt. FISE puolestaan ylläpitää rakennusvirhepankkia, jonka tehtävänä on edistää hyvää rakentamistapaa.

Katso myös