Kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaa Euroopassa yhteinen päätöksenteko

Merkittävä osa ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksistä päätetään EU-tasolla.

Kansallisen päätöksenteon keskeisimmät suuntaviivat tulevat EU:n asettamista ilmasto- ja energiatavoitteista vuodelle 2020:

  • päästökauppasektorilla hiilidioksidipäästöille on määritelty vain EU-tason kokonaistavoite
  • päästökauppasektorin ulkopuolisilla toimialoilla (esim. rakentaminen, liikenne ja jätehuolto) vähennystavoitteet on täsmennetty erikseen kullekin jäsenmaalle. Suomen tulee vähentää päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2005).

EU:ssa on asetettu laillisesti sitovia tavoitteita myös uusiutuvan energian käyttöönottoon. Suomelta edellytetään, että uusiutuvan energia osuus on 38 prosenttia vuonna 2020. Päätöksenteko tämän tavoitteen toteuttamisesta tapahtuu kansallisella tasolla.

Tavoitteet vuoteen 2020 

Suomen hallitus on hyväksynyt vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa kansalliset keinot ja toimenpiteet, joilla toteutamme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2020.

Strategia päivitettiin vuonna 2013, jolloin selvitettiin lisäksi mahdollisuudet erillisen, päästökaupan ulkopuolisia toimialoja koskevan ilmastolain säätämiseksi.

Tavoitteet vuoteen 2050

Suomen hallitus hyväksyi vuonna 2009 ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon, joka asettaa tavoitteeksi vähentää kasvihuonepäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailuvuosi 1990).

Jatkotyönä hallituksen on määrä laatia vuoteen 2050 ulottuva tiekartta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.