Matalaenergiarakentamisen määritelmiä

Rakennusten energiatehokkuutta kuvaamaan on kehitetty määritelmiä, joiden perusteena on muun muassa rakennuksen energiakulutus ja suhde uusiutuvaan energiaan.

Määritelmien kWh-lukemia vertailtaessa kannattaa huomata, että lukemat ovat laskennallisia ja kuvaavat normaalivuoden lämmitysenergiantarvetta.

Tällä hetkellä matalaenergiatalo voidaan toteuttaa ilman erityisjärjestelyjä. Myös passiivitalot alkavat yleistyä. Passiivitalotkin ovat vain välivaihe, sillä on mahdollista rakentaa taloja, joiden nettoenergiankulutus on nolla tai jotka jopa tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.

Matalaenergiatalo

Vanhan, yleisesti käytetyn määritelmän mukaan matalaenergiataloksi on sanottu taloa, jonka lämmitysenergiantarve on puolet verrattuna sellaiseen taloon, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset.

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden uusien rakentamismääräysten myötä eristysvaatimukset tiukentuivat merkittävästi ja samalla matalaenergiatalon määritelmä muuttui. Uusien rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.

Passiivienergiatalo

Passiivienergiatalo ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lainkaan lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. Suomen ilmastossa ei vielä päästä kustannustehokkaasti sellaiseen tasoon, jossa lämmitystä ei lainkaan tarvita. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 30 kWh/brm² vuodessa.

Nollaenergiatalo ja plusenergiatalo

Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Plusenergiatalo tuottaa energiaa vuositasolla enemmän kuin se kuluttaa.

Energiatehokkuusdirektiivin mukaan uusien rakennusten tulee olla vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia.

Suomessa nollaenergiatalo on esimerkiksi VTT:n mukaan järkevintä määritellä energian kokonaiskulutuksen perusteella vuositasolla. Tällöin rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on oltava vähintään yhtä paljon kuin on kulutetun uusiutumattoman energian määrä.

Tämä vaatii energiatehokkuutta talon kaikilta talotekniikkajärjestelmiltä ja elektroniikkalaitteilta, ja ennen kaikkea tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiatarpeen vähentämista sekä valaistusjärjestelmää, joka kuluttaa energiaa alle puolet normaalista.