Tarkoituksena on lisätä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa valtioneuvoston asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Järjestelmä on asuntojen vuokraustoimintaan sovellettu muunnelma eräissä maissa käytössä olevista ns. REIT-järjestelmistä (Real Estate Investment Trust). Tällä hetkellä 27 EU:n jäsenvaltioista 13:ssa on käytössä jonkinlainen yhtiömuotoinen REIT-järjestelmä.

Reit-rahastot ovat tulosta verovapaita osakeyhtiöitä. Rahasto voi sijoittaa varoja vain vuokra-asuntokiinteistöihin, ei muihin kiinteistöihin. Rahaston tuloista vähintään 80 prosenttia pitää tulla asuntojen vuokratuotoista. Samoin varoista vähintään 80 prosenttia pitää olla sijoitettuna vuokra-asuntokiinteistöihin. Suhteessa sijoitusten arvoon, rahastolla saa olla velkaa enintään 80 prosenttia. Osakeyhtiömuotoisen rahaston on listauduttava pörssiin kolmen vuoden aikana perustamisesta. Reit-rahasto ei maksa tuotoista veroa vaan jakaa tuoton osinkoina sijoittajille. Tuotoista on maksettava osinkona vähintään 90 prosenttia. Jos rahasto käyttää osan voitoista uusien asuntojen rakentamiseen, voi se pudottaa osinko-osuuden 60 prosenttiin. Uutta lakia voidaan soveltaa jo vuoden 2009 tilikaudelle.

Uutta rahastolakia on arvosteltu mm. siitä, että Reit-rahasto ei voi sijoittaa esimerkiksi liikekiinteis-töihin tai infrastruktuuriin. Monissa muissa maissa Reit-rahastot saavat sijoittaa muihinkin kiinteis-töihin kuin asuinkiinteistöihin.

Tuotannollisten investointien poistot kaksinkertaisiksi vuosina 2009 ja 2010

Hallitus esittää, että tuotantotoiminnassa vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otettavien uusien rakennusten, koneiden ja laitteiden hankintamenoista verovuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärä korotetaan kaksinkertaiseksi. Laki tulisi voimaan sen jälkeen, kun EU:n komissio on hyväksynyt huojennuksen.

Ansiotulojen muuttaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi estetään

Hallitus on antanut esityksen, että muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko verotetaan jatkossa ansiotulona, jos osingonjaon perusteena on henkilön työpanos. Tällä tavoin estettäisiin työtulon muuttaminen lievemmin verotettavaksi osinkotuloksi. Uudistus ei koske omistajayrittä-jiä eikä omistukseen perustuvaa osinkoa. Lakimuutos koskisi osinkoja, jotka ovat nostettavissa 1.1.2010 tai sen jälkeen.

Verotuksen kehittämistä varten on asetettu työryhmä

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen asetti 18.9.2008 työryhmän selvittämään verotuksen kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Työryhmän toimikausi on 1.10.2008 - 31.12.2010, ja työryhmä voi tehdä esityksiä jo toimikautensa kuluessa. Työryhmän puheenjohtajana on alivaltiosihteeri Martti Hetemäki VM:stä ja varapuheenjohtajana professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Ryhmän jäseniä ovat ylijohtaja Lasse Arvela ja neuvotteleva virkamies Terhi Järvikare VM:stä, ylijohtaja Seija Ilmakunnas VATT:stä, toimitusjohta-ja Sixten Korkman ETLA:sta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, tut-kimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta ja tutkimusjohtaja Raija Volk PTT:stä. Työryhmän pääsihteerinä toimii Seppo Ka-ri VATT:sta ja toisena sihteerinä finanssisihteeri Marja Paavonen VM:stä.
Aluksi työryhmä pohtii, miten eri tuloja pitäisi verottaa. Jatkossa on käsittelyssä sekä kuntien että valtion verotus.

Perintöveron alentaminen hyväksytty eduskunnassa

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen perintöveron alentamisesta 1.1.2009 alkaen. Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tehtiin kolmen prosenttiyksikön kevennys ensimmäisessä veroluokassa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat puoliso, lapset, lapsenlapset ja isovanhemmat. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset sekä muut sukuun kuulumattomat. Koska toinen veroluokka on sidoksissa ensimmäiseen luokkaan, on se uusittu siten, että perintöveron määrä on säilynyt entisellään. Perintövero määräytyy vastaisuudessa kahden veroluokan mukaan.

Nykyisen lain mukaan yritysvarallisuus arvostetaan sukupolvenvaihdoksissa 40 prosenttiin arvostamislain mukaisesta arvosta. Sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen edellytyksenä on, että ve-rovelvollinen jatkaa yrityksen tai tilan toimintaa ja että jatkajalle pitää siirtyä vähintään 10 prosenttia yrityksen tai tilan omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

Edelleen verottaja tekee jonkin verran rajanjakoa, mikä on yritysvarallisuutta ja mikä ei. Asiantuntijoiden mukaan linjaa haetaan jatkossa jo olemassa olevista KHO:n ratkaisuista, joissa on yleensä lähdetty siitä, että taseita ei avata. Toisaalta verotuskäytännössä osakeyhtiön taseen avaaminen huojennuksen kohdentamiseksi näyttää kuitenkin valtaavan alaa. Ajatus lähtee siitä, että muun kuin liiketoimintaa välittömästi palvelevan varallisuuden suuruusluokan ollessa 15-20 prosenttia yrityksen varallisuudesta, yhtiön tase tulisi avata, ja ottaa sen varallisuuserät erityiseen tarkasteluun.

Verotilijärjestelmän voimaantulo

Verotili-järjestelmän ensimmäinen vaihe on todennäköisesti tulossa voimaan 1.1.2010. Se koskisi ensimmäisessä vaiheessa pääosin vain yrityksiä. Verotilin avulla on tarkoitus vähentää maksutapahtumia ja ilmoituskertoja sekä minimoida edestakaista rahaliikennettä. Järjestelmä sisältää aluksi kaikki oma-aloitteiset verot: arvonlisäverot, ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksut, lähdeverot, vakuutusmaksuverot ja arpajaisverot. Varainsiirtovero ei alkuvaiheessa sisälly järjestelmään. Kaikki oma-aloitteiset verot ilmoitettaisiin ja maksettaisiin verotilin kautta verovelvolliskohtaisella viitenumerolla. Vanhassa järjestelmässä säilyy tulovero, kiinteistövero, perintö- ja lahjavero ja metsänhoitomaksu. Kaikki verotilimenettelyyn kuuluvat verot ilmoitettaisiin yhdellä kausiveroilmoituksella ja siihen kuuluvien verojen ja maksujen eräpäivä olisi kuukauden 12. päivä. Verojen palautukset käytettäisiin verotilillä olevien velvoitteiden suoritukseksi ja ylijäävä osa maksettaisiin verovelvollisille viivytyksettä. Järjestelmän etuna on myös arvonlisäveron palautuksen maksaminen jo verovuoden aikana. Hallituksen esitys tästä asiasta pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn kevään 2009 aikana.

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta laskee

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta lasketaan 17 prosentista 12 prosenttiin 1.10.2009 alkaen.

Kotitalousvähennys on kasvanut ja laajentunut

Kotitalousvähennyksen määrä on vuonna 2009 3000 euroa ja sitä voi käyttää vaikka kokonaan remonttikuluihin. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito ja perusparannustöistä vähennyk-sen enimmäismäärä oli viime vuonna 1150 euroa. Yksityishenkilö voi vähentää 60 prosenttia koti-talous-, hoiva- ja hoivatyöstä tai asuntonsa ja kunnossapidosta tai perusparannuksesta maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Kotitalousvähennystä ei voi käyttää laitehankintoihin.

Kiinteistön myynti kunnalle verovapaa tietyn määräajan

Kiinteistön myynti kunnalle on vapautettu tietyin edellytyksin verosta määräaikaisesti. Säännöstä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin.

Puun myyntitulon määräaikainen verohuojennus

Puun myyntitulo on vapautettu määräaikaisesti osittain verosta. Muutos on tullut voimaan taanneh-tivasti. Ajalla 1.4.2008 – 31.12.2009 tehtyjen kauppojen perusteella maksettavista puun myyntitu-loista 50 prosenttia on verovapaata tuloa, jos tulo on saatu vuoden 2010 loppuun mennessä. Ajalla 1.1.2010 – 31.12.2010 tehdyistä kaupoista saadusta puun myyntitulosta 25 prosenttia on verova-paata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Verohallintoon on perustettu uusi oikeudenvalvontayksikkö

Valtion veroasiamiesjärjestelmä on muuttunut. Veronsaajien oikeudenvalvonnan uudelleen järjestelyn tavoitteena on, että veronsaajan puolesta verotukseen haettaisiin muutosta vain oikeudellisesti tulkinnanvaraisissa tai taloudellisesti merkittävissä asioissa. Aikaisemmin veroasiamiehet oli-vat itsenäisviranomaisia, ja kukin ratkaisi itsenäisesti veronsaajan puhevallan käyttämisen. Nyt perustetussa yksikkörakenteessa kukin veroasiamies käyttää yksikön puhevaltaa ja hänen on epäselvässä tilanteessa varmistettava yksikön kanta asiaan. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön on perustettu johtavien veroasiamiesten virat. Johtava veroasiamies valvoo toimintaryhmänsä oi-keudenvalvonnan yhtenäisyyttä ja laatua. Hän allekirjoittaa ja valmistelee yhdessä veroasiamiesten kanssa kaikki hallinto-oikeuksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen menevät valitukset ja vastineet. Oikeudenvalvontayksikössä työskennellään pareittain eli kaikki yksiköstä annettavat asiakirjat lukee kaksi veroasiamiestä.

Aikaisemmin veroasiamiesten tehtäväkentät olivat laajat. Nyt toiminta on organisoitu verolajeittain: henkilöverotus, yritysverotus, yhteisöverotus ja arvonlisäverotus. Yksi veroasiamies erikoistuu vai-heittain esimerkiksi henkilöverotukseen tai osakeyhtiöiden verotukseen

Tarkoituksena on myös luoda sähköinen järjestelmä, jonka avulla yksikkö seuraa koko maan tasolla oikeudellisesti merkittävien tapausten etenemistä ja eri asteiden tekemiä ratkaisuja aina kor-keimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Uudistus on veronmaksajan kannalta tervetullut ja sen uskoisi yhtenäistävän verotuskäytäntöä sekä ehkäisevän veronmaksajan ajoittain epäoikeudenmukaista kohtelua.