« Takaisin

Rakentamisen voimavarat osin tiukoilla - ennakointia ja yhteistyötä lisäämällä haittoja vähennettävissä

- Rakentamisen korkeasuhdanteen jatkuessa on julkisuudessa esiintynyt arvioita rakentamisen olevan ylikuumentuneen ja resurssien olevan täysin käytössä. Jälkimmäinen arvio lienee eteläisen Suomen alueella ammattitaitoisen talonrakennusalan työvoiman ja eräiden rakennustuotteiden osalta oikea, mutta missään nimessä ylikuumeneminen ei ole koko totuus kaiken rakentamisen suhteen maassamme. Lisäksi näitäkin niukkuuden aiheuttamia haittoja voitaisiin kasvukeskuksissa oleellisesti vähentää, mikäli rakennuttajat ja tilaajat ennakoisivat tarpeitaan paremmin ja etsisivät ratkaisumalleja yhdessä toteuttajaosapuolten kanssa nykyistä enemmän.

- Telakkateollisuudessa neljän vuoden täystilauskantaa pidetään loistavana kilpailukyvyn osoituksena – mitä se toki onkin. Rakentamisessa sen sijaan arviolta vuoden kestävä resurssien täyskäyttö koetaan lähes kiusanteon osoitukseksi alan yrittäjien suunnalta. Ratkaisuiksi korkeatasoiset päättäjät ovat jopa ehdottaneet ulkomaisten toimijoiden maahantulon helpottamista, vaikka tällä toimenpiteellä resurssit eivät kasva tai kustannukset eivät laske, totesi Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti XXIX valtakunnallisilla asunto- ja yhdyskuntapäivillä Helsingissä 24.5.2007.

Julkisuudessa on käyty keskustelua rakennusliikkeiden nihkeästä suhtautumisesta urakkatarjousten antamiseen, rakennustuotteiden hintojen nousujen syistä ja rakentamisen kustannuksista.

Urakkatarjouksien antaminen vaatii tarkkuutta ja riskien hallinta on erittäin tärkeää. Asuntotuotannon osalta onkin täysin selvää, että urakoitsijat keskittävät parhaat - ja itse asiassa kaikki - voimansa omaan asuntotuotantoonsa ja silloin rakennuttajien tarjouspyyntöihin vastaaminen voi jäädä sivurooliin. Rakennuttajien tulisikin etukäteisselvityksin tutkia urakoitsijoiden tilanne, jolloin ikävät yllätykset voidaan välttää.

Toisena esimerkkinä rakennusliikkeiden väärästä suhtautumisesta asiakkaan tarpeisiin on pidetty Helsingin Musiikkitaloa. Kaupunginjohto on tässäkin yhteydessä päätellyt, että rakennusmarkkinat eivät toimi ja että maahamme on saatava lisää toimijoita.

Kun kohde on vaikea ja ainutkertainen - kuten Musiikkitalo - ja suhdannetilanne huipussaan, on tilanne todella hankala. Siinä eivät auta ulkomaiset toimijat, joiden tulo ei lisää resursseja. Enkä usko myöskään heidän - siis ulkomaisten urakoitsijoiden - rakentamismenetelmien tuottavan meidän ykköskaartiamme halvempia hintoja. Siitä Olkiluoto kertoo omaa kieltään ja suomalaisen projektijohtourakoinnin viime vuosien hienot saavutukset useissa suurprojekteissa omaa kieltään.

Mielestäni tärkeän julkisen rakennuksen karsiminen ei kuitenkaan voi olla oikea tie ratkaista ongelma. Musiikkitalon tyyppiset rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan toimimaan vuosisadaksi, jollei kahdeksikin, ja silloin ei ilmeisesti alimitoitetun kustannusarvion takia tule hätäratkaisuna etsiä kustannusalennusta tavoilla, joista käyttäjät kärsivät myöhemmin, arvioi Tarmo Pipatti Musiikkitalon suunniteltuja karsimisia.

Infra-ala ja LVI-sektori eivät ole ylikuumentuneet

Viime vuonna infrarakentamiseen käytettiin maassamme noin 4,7 miljardia euroa. Tällöin ei infrarakentamiseen ole laskettu talonrakentamisen pohja- ja aluetöitä, joissa kuitenkin käytetään samoja kone- ja henkilöresursseja kuin varsinaisessa infrarakentamisessa. Näiden töiden määräksi on arvioitu 1,5 miljardia euroa. Yhteensä ala toteuttaa rakentamista, kunnossapitoa ja hoitoa 6,2 miljardin euron arvosta.

Tänä vuonna määrä ilmeisesti hiukan pienenee, koska kahdessa suuressa hankkeessa työt alkavat olla lopuillaan. Vuosaaren sataman ja liikenneyhteyksien rakentamisessa maatyöt ovat käytännöllisesti katsoen valmiina, ja Muurla-Lohja-moottoritiehankkeen maarakennustöistä on jo tehtynä noin 80 prosenttia. Muurla-Lohja-työmaalta arvioidaan tänä vuonna vapautuvan muuhun käyttöön noin 200 koneyksikköä. Suurilla urakointiliikkeillä tilausten turvaama tuotanto kuukausissa laskettuna on laskusuunnassa.

”Infra ry ei pidä väitteitä alan ylikuumenemisesta perusteltuina ja katsoo, että suunniteltu inframäärärahojen lisäys voidaan toteuttaa ilman, että ylikuumenemista ilmenee” toteaa Infra ry:n toimitusjohtaja Osmo Mettänen.

”LVI-alalla on korjausrakentamiseen liittyvien urakoiden määrä kasvussa. Resurssipula ei kuitenkaan ole alan ongelma. Ongelma liittyy lähinnä tilaajaosapuolen tarjouspyyntöjen myöhäiseen urakoitsijoille lähettämiseen. Mikäli suunnitteluaikaa saataisiin enemmän ja asiakkaat aikaisemmin liikkeelle, ei pullonkaulaa toteuttajaresurssien puolella synny” kommentoi suhdannetilannetta LVI-Tekniset Urakoitsijat LV-TU ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä. 

Lisätietoja antaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. (09) 1299 200.