Rakentamisen suhdannekuva on yhä vakaa Itä-Suomessa

23.10.2007 10:00

Rakennusalan suhdannenäkymät ovat Itä-Suomessa yhä vakaat lokakuisen suhdannebarometrin mukaan. Rakentamisen määrällinen kasvu on jatkunut, joskin hieman hidastuen loppuvuotta kohti. Rakennuttajat arvioivat rakentamisvauhdin pysyvän vähintään nykytasolla ja korjausrakentamisen kasvavan ensi kevään aikajänteellä.

Talonrakennusurakoitsijoiden arviot ovat hieman varovaisempia. He ennakoivat rakentamisen kokonaismäärän kasvun hidastuvan ja pientalotuotannon kääntyvän lievään laskuun, vaikka tämän vuoden suhdannetilanne onkin vielä hyvä. Urakoitsijoiden mukaan korjausrakentamisen sekä toimitilarakentamisen näkymät ovat kuitenkin nousujohteisia. Heidän mukaansa alan kannattavuus on heikkenemässä viime vuoteen verrattuna mm. tuotantopanosten eli materiaalien, palkkojen ja energian hintojen nousun vuoksi. Myös työvoiman saanti sekä hankesuunnittelun tason putoaminen askarruttavat.

Huolta kannattavuudesta ja osaavan työvoiman saannista

Rakennusalan suurimmiksi huolenaiheiksi ovat nousemassa toiminnan kannattavuus ja työvoiman riittävyys. YIT:n Itä-Suomen aluejohtaja Ilkka Kääriäinen totesi Kuopiossa 23.10. pidetyssä Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen tiedotustilaisuudessa toteaa, että rakennusalan on havahduttava työvoiman saatavuuden ja ammatti-taidon nopeasti kasvaviin haasteisiin. Hänen mukaansa rakennusyritysten ammattimiehistä kuten muurareista, raudoittajista, nosturinkäyttäjistä ja kirvesmiehistä tulee ankara pula ensi vuosikymmenellä ikärakenteen vinou-tumisen vuoksi, jollei lähivuosina panosteta heidän kouluttamiseensa yrityksissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Sama koskee työnjohtoporrasta, mihin onneksi on löytymässä ratkaisua rakennusmestarikoulutuksen uudel-leen käynnistämisellä. Rakennustuoteteollisuuden yrityksissä ikärakenne on hieman parempi mutta sielläkin on yrityskohtaisia eroja.

- Rakennusalan yritysten on ryhdyttävä aktiivisesti kouluttamaan rakennusmiehistä erikoisammattilaisia ja työnjohtajia. Toisaalta myös moniosaajien tarve kasvaa, mikä niin ikään lisää yrityksissä henkilöstön jatkokoulutustarvetta. Samalla on varmistettava, että nuoria taas hyvin kiinnostava rakennusalan ammatillinen koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa yrityksiin. Nyt näyttää siltä, että jo opiskelun aikana ja heti sen jälkeen syntyy katoa työmarkkinoille siirtymisessä eikä ammatillinen koulutus tuota siksi niin paljoa uutta työvoimaa kuin aloituspaikat edellyttäisivät, korostaa myös Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen.

Hänen mukaansa Talonrakennusteollisuus on Itä-Suomessa etsimässä nuorten katoon lääkkeitä lisäämällä yritysten oppilaitosyhteistyötä sekä opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen tarjontaa. Matikainen toivoo myös, että opiskelijat eivät karkaisi kesken ammattiopintojensa työmarkkinoille ja varsinkaan ns. harmaaseen työvoimaan. Tältä osin hän peräänkuuluttaa vastuullisuutta niin alan järjestäytyneiltä kuin järjestäytymättömiltäkin yrityksiltä. Itä-Suomen maakunnallisilta päättäjiltä hän toivoo kaukokatseisuutta ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkakiintiöiden määrittelyssä niin, että supistuksia ei kohdenneta tekniikan ja liikenteen linjoille.

Korjausrakentamisessa suuri kasvupotentiaali

Ilkka Kääriäinen allekirjoittaa rakennusalan hyvien suhdannenäkymien jatkumisarvion, mutta hän uskoo korjaus-rakentamisen nousevan ”veturiksi”. Korjausrakentamisessa on näköpiirissä olevana tulevaisuutena 6-10 miljar-din euron urakkapotentiaali. –Asuntorakentaminen ja etenkin pientalotuotanto on supistumassa mm. korkotason ja asuntojen hinnannousujen myötä. Niin vanhojen kuin uusienkin asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet ja asuntomarkkinoiden kasvu lähestyy monilla alueilla kyllästymispistettä. Se on oikeastaan luonnollista viime vuo-sien vahvan asuntotuotannon vuoksi. Myymättömiä asuntoja ei Itä-Suomessa ole ainakaan toistaiseksi päässyt kuitenkaan kasautumaan rakentajille.

- Rakennusalan työllisyyden pitää jatkossa kuitenkin korkealla korjausrakentamisen lisääntyminen. Siihen on kasautunut kysyntäpaineita, kun alan yrittäjät eivät pysty aina edes vastaamaan urakkatarjouksiin täysien tilaus-kirjojensa ja voimavarojen niukkuuden vuoksi. Uudistuotannon tasaantumisesta vapautunee työvoimaa, mutta ala tarvitsee myös lisää uutta nuorta ja osaavaa henkilöstöä.

Rakennustuoteteollisuudessakin hyvät näkymät

Itä-Suomen rakennustuoteteollisuus arvioi kuluvan vuoden suhdanteet erittäin hyviksi niin kysynnän kuin kan-nattavuudenkin osalta. Parhaat kysyntänäkymät ovat korjausrakentamisessa sekä toimitila- ja liikerakentami-sessa. Etenkin kauppa näyttää investoivan runsaasti uusiin toimitiloihin. Pulmana alalla on tuotantopanosten hintojen nousu, osaavan työvoiman puute ja kireät aikataulut.

Toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetoni Oy:stä pitää rakennustuoteteollisuuden näkymiä suotuisina, sillä asuntotuotannon tasaantumista korvaa toimitila- ja korjausrakentamisen lisääntyminen.

-Ongelmia voi tulla tuo-tantopanosten hintojen kasvusta sekä saatavuudesta. Työvoimaa on riittänyt vielä, mutta jatkossa asiaan on kiinnitettävä huomiota. Ulkomaisen ammattityövoiman käyttömahdollisuuksia ei voi sulkea pois.

-Huolestuttavinta on erityisesti sementin riittävyys. Joudumme tuomaan sitä ulkomailta, kun kotimainen tuotanto riitä. Raaka-ainepula on aiheuttanut myös hintojen nousua. Epäkohta aiheutuu ainakin osittain siitä, että Suo-men sementintuotanto keskittyy liikaa yhdelle yritykselle, jonka omistus on siirtynyt ulkomaisiin käsiin. Tilanne on jopa niin kriittinen, että tämä yritys on alkanut säännöstellä sementin myyntiään asiakkailleen.

Rakennuslupien ja työllisyyden määrä kasvussa

Itä-Suomen rakennusalan markkinat ovat noin 2,2 miljardia euroa eli 9 prosenttia koko maan markkinoista. Ra-kentaminen työllisti viime vuonna Itä-Suomessa eli Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kes-kimäärin 15 100 henkilöä. Tänä vuonna työllisyys on hieman parantunut. Viime vuonna Itä-Suomessa aloitettiin 3,8 milj. kuutiometriä erilaisia talonrakennustöitä, mikä on 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Toisaalta ra-kennuslupien määrä kasvoi 5 prosenttia yhteensä 4,8 milj. kuutiometriin, mikä ennakoi uudisrakentamisen jat-kuvan kokonaisuutena kohtuullisen vilkkaana.

Aloitettu asuntotuotanto väheni viime vuonna 23 prosenttia 2 300 asuntoon. Tämän vuoden alkupuoliskollakin asuinrakentaminen on tilastojen mukaan laskenut Itä-Suomessa mutta vastaavasti toimitilarakentaminen on kasvanut. Huomattavinta pudotus on ollut pientaloissa, joiden aloitukset ovat alkuvuodesta vähentyneet yli 40 prosenttia viime vuodesta. Asuntotuotannon kehitystä tasapainottaa kerrostaloasuntojen tuotannon kasvu.

Toimitilarakentamisessa hyvät kasvunäkymät

Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna Itä-Suomessa 16 prosenttia mutta myönnetyt luvat lisääntyivät 9 prosenttia. Alkuvuodesta toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivatkin kolmisen prosenttia. Lupien määrän kasvu on kiihtynyt tammi-kesäkuussa 11 prosenttiin, mikä ennakoi toimitilarakentamisen suotuisan kehi-tyksen jatkumista loppuvuodesta ja ensi vuonna. Varsinkin liike- ja toimistorakentaminen on kasvanut alkuvuon-na voimakkaasti mutta julkinenkin palvelutilarakentaminen on nousussa. Teollisuus- ja varastorakentamisen aloitukset sen sijaan kääntyivät alkuvuodesta laskuun.

Lisätietoja

Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry (017) 760 6600, 0500 570 233
Savonlinna: Toimitusjohtaja Terho Kaskinen Rakennusliike Terho Kaskinen Oy 044 7475 211
Joensuu: Toimitusjohtaja Keijo Tervo Rakennustoimisto K. Tervo Oy 0500 372 473
Kuopio: Aluejohtaja Ilkka Kääriäinen YIT Rakennus Oy 040 5195 953
Iisalmi: Toimitusjohtaja Tapio Leinonen Tapio Leinonen Oy 0400 574 241
Mikkeli: Toimitusjohtaja Juhani Liukkonen JL- Rakentajat Oy 0400 658361
Betonituoteteollisuus: Toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetoni Oy 044 5852305