« Takaisin

Rakennusteollisuus RT ry ensi vuoden talousarvioesityksestä:

- Tie- ja ratamäärärahojen jälkeenjääneisyys johtaa vääjäämättä nopeusrajoitusten alentamiseen
- Asuntotuotannon hiljeneminen mahdollistaisi laajemmankin ARA-tuotannon

Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen. Tämä tilanne on jatkunut vuosikausia. Liikenneverkostomme korjausvelan kasvu tulee saada nyt pysähtymään. Tätä eivät ensi vuoden budjettiehdotuksessa esitetyt varat mahdollista. Liikenneverkkoon ollaan osoittamassa vähemmän määrärahoja kuin edellisenä vuotena, vaikka rakentamisessa käytettävien materiaalien hinnat ja sitä kautta rakentamiskustannukset ovat nousseet voimakkaasti viime aikoina.

Koska liikenneturvallisuudesta ei voida tinkiä, tarkoittanee perustien- ja perusradanpitoon osoitettujen määrärahojen tiputtaminen yhä pienempiä nopeusrajoituksia huonokuntoisimmilla tie- ja rataverkon osilla.

Asuntotuotanto on palautumassa pari vuotta jatkuneesta huippuvauhdista selvästi matalammalle tasolle ja lasku kohdistuu vapaarahoitteiseen tuotantoon. Tämä mahdollistaisi talousarviossa ehdotettua laajemmankin ARA-tuotannon käynnistämisen ja näin voitaisiin helpottaa erityisryhmien ja vuokra-asuntojen puutetta.

Rakennusteollisuus RT ry pitää tärkeänä edellä mainittujen asioiden korjaamista vielä valtion ensi vuoden talousarvioesityksen jatkokäsittelyssä.

Tie- ja rataverkoston korjausvelka ei pienene ehdotetuilla panoksilla
Suhdannetilanne antaa tilaa uusille hankkeille

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahoituk-sella pahimmat puutteet saadaan poistetuksi. Silmiinpistävää kunnon heikkeneminen on alempiluokkaisilla teillä, päällysteissä ja silloissa.
VM:n vuoden 2009 budjettiesityksessä perustienpitoon ollaan kuitenkin osoittamassa 14 miljoonaa euroa ja perusradanpitoon 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä kansallisvarallisuutemme kunnon tietoinen heikentäminen on vastuutonta.

Infran rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään maassamme nykyisin yhteensä noin 5,0 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi infra-alan urakoitsijat tekevät talonrakennuksen pohja- ja aluetöitä, joihin käytetään noin 1,7 miljardia vuodessa. Rakennusteollisuus RT arvioi, että tänä ja ensi vuonna talonrakentaminen on selvästi vähenemässä. Pohja- ja aluetöistä vapautuu infrarakentajien resursseja merkittävästi muuhun tuotantoon.

Vaikka kuluvalle vuodelle on ennustettu infra-alalle pientä määrän kasvua, uhkaa kiihtynyt kustannusnousu leikata sen kokonaan. Suhdannetilanne onkin kääntynyt melko nopeasti ja kasvu on taittumassa. Kuluvan vuoden aikana alalta vapautuu enemmän kapasiteettia kuin käynnistyvissä hankkeissa tarvitaan. Ala on myös investoinut uuteen kapasiteettiin viime vuosina huomattavasti. Ensi vuonna on siten kasvavassa määrin tilaa uusille hankkeille. Lykättyjen hankkeiden aikaistaminenkin on hyvin perusteltua.

Vapaarahoitteisen tuotannon vähentyessä ARA-tuotantoa lisättävissä ehdotusta enemmän
Ensi vuoden talousarvioesityksessä varaudutaan siihen, että vapaarahoitteisen tuotannon väheneminen korvautuu valtion tukemalla tuotannolla, mikä on myönteinen asia nykyisessä suhdannetilanteessa.

Määrärahoja on käytettävissä tänä vuonna 4 500 valtion tukeman asunnon rakentamiseen ja vuodelle 2009 varaudutaan 6 000 ARA-asunnon rakentamisen käynnistämiseen. Kun talousarvioesityksessä arvioidaan 28 000 asunnon käynnistyvän molempina vuosina 2008 ja 2009, mahdollistaa selvästi pienenevän asuntotuotannon resurssit jopa yli 6.000 ARA-tuotannon käynnistämisen.

Korkotukilainoitukseen liittyvillä käynnistysavustuksilla tuetaan vuokra- ja asumisoikeu-sasuntotuotantoa niissä kunnissa, jotka ovat mukana valtion ja Helsingin seudun kuntien aiesopimuksessa. Sen sijaan avustus kunnallistekniikan rakentamiseen supistuu 7 miljoonaan euroon, kun sen käyttö tänä vuonna arvioidaan olevan 10 miljoonaa euroa. Asunto-jen korjaus- ja energia-avustukset pidetään ennallaan

Lisätietoja antavat
Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803 ja Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Risto Pesonen, puh. 050 517 3229.