« Takaisin

Rakennusalan toimeliaisuus heikentyy merkittävästi Itä-Suomessa

Rakennusalan toimeliaisuus on vähentynyt Itä-Suomessa erityisesti uudistuotannossa merkittävästi mutta se on kuitenkin pysynyt tyydyttävänä. Näkymät ovat synkistymässä loppuvuotta ja ensi vuotta kohti. Talonrakentami-sessa uustuotannon aloitukset ovat vahvassa alamäessä ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistyminen erittäin vähäistä. Toisaalta yritykset uskovat korjausrakentamisen nopeutuvaan kasvuun. Maa- ja vesirakentamisessa näkymät eivät ole niin pessimistiset kuin talonrakennuksessa, totesi Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen Itä-Suomen rakennusalan suhdannebarometrin julkistuksessa Joensuussa 21.4. Hän arvioi rakennusalan työllisyyden säilyvän kohtalaisena loppusyksyyn. Eroja tosin on melkoisesti yritysten ja alueiden kesken.

Talonrakennusteollisuus ry:n alkuvuodesta teettämän suhdannebarometrin mukaan itäsuomalaiset talonrakennusurakoitsijat arvioivat asuntotuotannon ja etenkin toimitilarakentamisen supistuvan tänä vuonna huomattavasti, mutta korjausrakentaminen sen sijaan on kasvamassa jopa aiempaa vahvemmin. Uusien rakentamishankkeiden supistumisen lisäksi toiminnan kannattavuus heikkenee. Urakoitsijat pitävätkin merkittävimpinä toimintaansa vaikuttavina tekijöinä urakkahintojen laskua ja töiden vähenemistä. ´

Tilaajien ja rakennuttajien käsitys ei ole aivan yhtä pessimistinen. Heidän mukaansa töiden määrä näyttäisi pysyvän tänä vuonna lähes ennallaan etenkin toimitilarakentamisessa. Asuntotuotanto on supistumassa mutta vastaavasti korjausrakentaminen vauhdittuu.

Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjernan mukaan asuntojen kysyntä on hieman vilkastunut mutta se ei vielä näy uusien kohteiden aloittamisena vaan ainoastaan myymättömien asuntojen vähenemisenä. Korjausrakentamisen vilkastuminen sen sijaan tuo uusia tilauksia ja työllisyyttä. Uudistuotannon hiljeneminen talonrakennusalalla on lähes samanlaista koko Itä-Suomessa lukuun ottamatta Kuopion seutua ja osin myös Mikkelin sekä Savonlinnan aluetta. Niissä on edelleen kohtalaisesti liike- ja toimitilarakentamista.
– Kilpailu on alalla selvästi kiristynyt ja hintataso laskenut. Toivottavasti se lisää kysyntää, Tarmo Stjernan sanoo. Nyt olisi työvoimaakin tarjolla ja urakoiden toteutusajat nopeutuvat. Paljon riippuu kohtuuhintaisen rahoituksen järjestymisestä.

Rakennusliike A.Taskinen Oy:n toimitusjohtaja Ari Laamanen pitää kuluvan vuoden työkantaa vielä tyydyttävänä ja tämän vuosikymmenen keskivertotasolla, vaikka pudotusta onkin reilusti viime vuosien huipputasolta.
– Ensi vuosi voi muodostua perin hiljaiseksi, ellei tarjouskanta ala parantua syksyn mittaan. Talonrakennusalalla yritysten tilanne tuntuu olevan aikalailla kahtia jakautunut. Toisilla on vielä töitä menossa mutta joillakin on toiminta hiljentynyt melkein kokonaan. Korjausrakentaminen sentään tuo työtä ja joitakin vuokratalokohteita on alkamassa mutta toimitilarakentaminen on hyytynyt lähes kokonaan. Joensuun seudulla se oli erittäin voimakasta v. 2006-2008 mutta nyt on sitten tosi hiljaista.

Rakennustuoteteollisuudessa synkintä

Negatiivisimmat lähitulevaisuuden odotukset ovat rakennustuoteteollisuudella. Korjausrakentamista lukuun ottamatta se näkee rakentamisen suhdanteet hyvin synkkinä. Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen yhtyy tähän kyselyn tulokseen. Hänen mukaansa vastaavaa tilauskannan romahdusta pitää hakea 1990-luvun alkupuolelta. – Nyt se on iskenyt edellistä taantumaa nopeammin, kun uusien rakennuskohteiden käynnistyminen on lykkääntynyt tai peruuntunut Itä-Suomessa toinen toisensa jälkeen joitakin vuokratalokohteita lukuun ottamatta. Pientä valoa tuo valtion elvytyshankkeina käynnistyvät silta- ja muut infratyöt. Korjaustoiminta on vilkastumassa mutta se ei työllistä rakentamisketjun alkupäässä olevaa betonituoteteollisuutta kuten uudistuotanto.

Tilauskannan voimakas supistuminen on Pertti Halosen mukaan johtanut betonituoteteollisuudessa runsaisiin lomautuksiin. – Itä-Suomessa alkaa alan työvoimasta puolet olla lomautettuina. Apua ei tuo nyt ruuhka-Suomikaan, koska kysyntä on kutakuinkin yhtä heikkoa koko maassa.

Elvytys auttaa maa- ja vesirakentamista

Itä-Suomen maa- ja vesirakentajilla suhdanneodotukset ovat talonrakentajia vähemmän negatiiviset, vaikka pohja- ja perustustöiden väheneminen talonrakennustyömailla vaikuttaa etenkin pienempien yritysten työkantaan. Kunnallistekniset työt sekä tie- ja kadunrakentamisurakat ylläpitävät kuitenkin toimeliaisuutta ennen uusien mittavien väylähankkeiden käynnistymistä ensi ja seuraavina vuosina.

Toimitusjohtaja Seppo Huttunen Kesälahden Maansiirto Oy:stä kertoo, että maa- ja vesirakennusalalla on yritysten kesken huomattavan suuria eroja työkannasta erittäin heikosta hyvään. -Töiden määrä on hiukan pudonnut viime vuodesta mutta romahduksesta ei tarvitse onneksi puhua. Hintakilpailu on alalla selvästi kiristynyt töiden vähentyessä ja se nakertaa kannattavuutta. Valtion elvytystoimien vaikutus alkaa näkyä kunnolla vasta ensi vuonna. Tulevalle kesälle lienee odotettavissa tienpäällystystöiden pientä kasvua, koska asfaltoinnin hinta on pudonnut tuntuvasti, jopa lähes neljänneksen viime vuosista. Valitettavasti näyttää siltä, että tiestön ylläpitomäärärahat eivät ole pidemmässä juoksussa kasvussa vaan pikemminkin toisin päin. Suomen tiestölle on kertynyt korjausvelkaa on jo parin miljardin euron verran.

Rakentaminen taittui Itä-Suomessa viime vuonna

Itä-Suomen rakennusmarkkinat ovat noin 2,5 miljardia euroa eli 9 prosenttia koko maan maasta. Rakentaminen työllisti viime vuonna Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa yhteensä noin 17 300 henkilöä. Kyseessä on heijastusvaikutuksineen hyvin merkittävä toimiala aluetaloudelle ja työllisyydelle. Työllisyys parani vielä viime vuonna noin tuhannella henkilöllä, mutta tänä vuonna kehityksen suunta muuttunee. Viime vuonna Itä-Suomessa aloitettiin noin 3,7 milj. kuutiometriä talonrakennustöitä eli 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rakennuslupien määrä supistui 10 prosenttia. Se ennakoi talonrakennushankkeiden aloitusten vähenemistä.

Asuntotuotanto supistui Itä-Suomessa viime vuonna vain yhden prosentin 2 045 asuntoon, mutta asuinrakennuslupien määrä romahti yli neljänneksellä. Syynä oli kerrostaloasuinhuoneistojen rakennuslupien väheneminen 36 prosentilla. Myös kerrostalohankkeiden aloitukset vähenivät 11 prosentilla. Sen sijaan rivitalotyömaiden aloi-tusmäärä kasvoi ja omakotitalojenkin pysyi ennallaan.

Toimitilarakentaminen väheni Itä-Suomessa viime vuonna 6 ja rakennuslupien määrä 4 prosenttia. Toimitilara-kentamisessa erot olivat huomattavat. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenivät 35 prosenttia, mutta teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset lisääntyivät peräti 61 prosenttia edellisvuodesta. Julkisten palvelu-rakennustenkin aloitusmäärä kasvoi 8 prosenttia.

Talonrakentaminen supistuu koko maassa

Valtakunnallisesti asuntotuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna 14 000 uudisasuntoon, kun viime vuonna asunto-hankkeita käynnistyi runsaat 24 300. Sekin oli jo 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Uudistuotannon ja tarjonnan näin voimakas supistuminen ei kuitenkaan johtane nopeasti asuntopulaan, koska myynnissä on yhä runsaasti valmiita asuntoja. Toiveissa on asuntokysynnän voimistuminen, jos korkotaso pysyy kohtuullisena. Vuokra-asuntotuotantoa jarruttavat rahoitusvaikeudet. Muutoin vuokra-asuntojen kysyntä on kasvussa.

Kaikkiaan rakentamisen arvioidaan Suomessa vähenevän tänä vuonna 13 ja ensi vuonna 6 prosenttia. Talonrakennustöiden aloitukset ovat vähenemässä jopa kolmanneksen. Korjausrakentamisen kasvu kuitenkin tasapainottaa laskua. Rakentami-sen kokonaistuotannon arvo oli viime vuonna VTT:n laskelmien mukaan 29,5 miljardia euroa eli suunnilleen edellisvuoden tasoa, vaikka talonrakentaminen supistui 1,4 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen kasvu 5,2 prosentilla kuittasi sitä.

Elvytysrahat piristävät korjaus- sekä maa- ja vesirakentamista

Myös maa- ja vesirakentaminen supistuu Suomessa tänä vuonna, mutta ensi vuonna se voi kääntyä kasvuun useiden väy-lähankkeiden käynnistyessä mm. valtion elvytyksellä. Se myötävaikuttaa myös korjausrakentamisen ja tuetun asuntotuotannon virkistymiseen. Asunto-osakeyhtiöiden valtiolta saama 10 prosentin korjausavustus vauhdittaa merkittävästi korjaus-hankkeita. -Julkishallinnon ja kuntien olisikin otettava nykyistä suurempi vastuu kiinteistöjen oikea-aikaisesta kunnossapidos-ta ja energiataloudellisista korjaustoimenpiteistä. Myös infrahankkeisiin kannattaisi valtion ja kuntien panostaa hintatason laskettua, korostaa Veikko Matikainen.

Lisätietoja: 
Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry   (017) 760 6600, 0500 570 233
Savonlinna Toimitusjohtaja Terho Kaskinen Rakennusliike Terho Kaskinen Oy  044 7475 211
Joensuu Toimitusjohtaja Ari Laamanen Rakennusliike A Taskinen Oy   0400 576 282
Kuopio Aluejohtaja Tarmo Stjerna Skanska Talonrakennus Oy   020 7195 450
Iisalmi Toimitusjohtaja Tapio Leinonen Tapio Leinonen Oy   0400 574 241
Mikkeli Hallituksen puheenjohtaja Juhani Liukkonen JL- Rakentajat Oy   0400 658361
Betonituoteteollisuus: Toimitusjohtaja Pertti Halonen Lakan Betoni Oy   0400 655 791