« Takaisin

Rakennusalan suhdannearviot eriytyvät Itä-Suomessa

Itä-Suomen talonrakennusalan suhdanteet ovat kehittyneet loppuvuodesta laskujohteisesti. Uudistuotanto on vähentynyt edelleen asunto-, liike- ja toimitilarakentamisessa mutta korjausrakentamisen lisääntyminen on säilyttänyt alan kokonaistoimeliaisuuden kohtalaisena. Yritysten tulevaisuuden näkymät ovat eriytymässä sen mukaan, millä rakentamisen lohkolla ne toimivat. Ensi vuodesta ala odottaa - korjausrakentamista lukuun ottamatta - tätä vaikeampaa niin kannattavuudessa kuin työllisyydessäkin jos talonrakentaminen ei lähde elpymään.

Suunnittelijat ja tilaajat pitävät nykyistä suhdannetilannetta hyvänä ja uskovat jopa hankemäärän kasvuun etenkin korjaus- ja toimitilarakentamisessa. Asuntotuotantokin säilyisi heidän mukaansa ennallaan ainakin ensi kevääseen. Rakennusmarkkinoiden keskeisiä haasteita vuonna 2010 ovat kireät aikataulut ja yhteistoiminnan tiivistäminen hanketoimijoiden kesken.

Myös talonrakennusurakoitsijat näkevät suhdanteet kohtalaisina etenkin yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna, vaikka töiden määrä vähenee ja kannattavuus heikkenee. He arvelivat etenkin toimitilarakentamisen supistuvan ensi vuoden alkupuolella. Sen sijaan asuntokauppa näyttää hieman piristyvän ja korjausrakentaminen kasvavan. Kielteistä on urakkahintojen lasku.

Erikoisurakoitsijat kuten maa- ja vesirakentajat pitävät nykysuhdannetta ja myös ensi vuoden näkymiä synkkinä Itä-Suomessa. Heikohkot suhdanneodotukset johtuvat heidän mukaansa talonrakentamisen pohja- ja perustöiden vähenemisestä. Vastapainoa tulee kuitenkin tie- ja kadunrakennustöiden kasvuodotuksista ja kunnallisteknisten töiden säilymisestä ennallaan.

Itä-Suomen rakennustuoteteollisuudenkin mielestä suhdannetilanne on heikko eivätkä näkymät ole juurikaan paremmat ensi vuonna. Rakennustuoteteollisuus arvioi uudishankkeiden vähenevän asunto- sekä toimitilarakentamisessa. Lisäksi yritysten kannattavuus heikkenee. Positiivista on korjausrakentamisen kasvu.

Luvut kertovat pudotuksesta tänä vuonna

Lukujen valossa rakentaminen on pudonnut Itä-Suomessa tämän vuoden alkupuoliskolla huomattavasti viime vuodesta. Itä-Suomen rakennusmarkkinat olivat vuonna 2008 noin 2,5 miljardia euroa, ja silloin aloitettiin 4,5 milj. kuutiometriä talonrakennusurakoita. Edellisvuodesta talonrakentaminen kasvoi Itä-Suomessa vielä 16 prosenttia ja alan työllisyys parani yli tuhannella henkilöllä 17 300:een.

Tämä vuosi toi suuren negatiivisen muutoksen, sillä tammi-kesäkuussa talonrakennusurakoiden aloitukset pu-tosivat ennakkotietojen mukaan peräti 50 ja rakennusluvat 36 prosenttia. Supistuminen koskee kaikkia talotyyppejä. Vähiten on pudonnut asuinkerrostaloasuntojen rakentaminen. Toimitilarakentamisessa julkisten palvelura-kennusten aloitukset ovat lisääntyneet alkuvuodesta, mutta liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähentyivät kymmenen prosenttia. Niille on kuitenkin myönnetty edellisvuoteen verrattuna enemmän rakennuslupia, mikä saattaa ennakoida kasvua ensi vuodelle.

Yritysjohtajilla erilaisia suhdannenäkemyksiä

Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjerna allekirjoittaa RT:n suhdannebarometrin tulokset. Korjausrakentaminen on hänen mukaansa pysynyt jonkin aikaa jatkuneen noin 10 prosentin vuosikasvun uralla, mutta hän oli toivonut hieman reippaampaa kasvua etenkin kuntien peruskorjausurakoissa.

Rakentamisinvestointeja on lykätty niin julkisella sektorilla kuin teollisuudessa ja kaupassakin ympäri Itä-Suomea. Valtion ja kuntien elvytystoimet olisivat nyt tarpeen rakennusalalle, vaikka julkisen sektorin taloudenpitoon kohdistuukin velkaantumispaineita joka suunnasta. Palkkaratkaisu on syytä mitoittaa hyvin maltilliseksi eikä rakennusalan työllisyyteen ole luvassa pikaparanemista. Työvoimapula siirtyy tuonnemmaksi.

"Valonpilkettä tuo asuntorakentamisen virkoaminen tämänvuotisesta hiljaiselosta. Myymättömien asuntojen varastot alkavat ehtyä ja sijoittajien kiinnostus asuntoihin korkojen säilyessä matalina luo kysyntää asuntomarkkinoille. Uusia kohteita on ensi vuonna käynnistymässä, mutta asuntorakentamisen boomia saati kuplaa ei ole tulossa. Kasvu on todennäköisesti maltillista ja toivottavasti pitkäjänteistä, mutta ehkä syvin pohja rakentamisessa alkaa olla ohi. Tänä vuonna emme yllä budjetoituihin liikevaihtolukuihin. Ensi vuosikin on rakentajille vielä haasteellinen kovan kilpailun, laskeneiden hintojen ja pienehköjen urakoiden vuoksi. Suurhankkeita ei liene käynnistymässä ainakaan alkuvuodesta", kertoo Tarmo Stjerna.

Hänen arvelee, että Itä-Suomessa alueellinen vaihtelu rakentamisessa on hieman lisääntynyt. Pohjois-Karjalassa lienee nyt hiljaisinta usean vuoden vilkkaan rakentamisen jälkeen mutta Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla näyttäisi toimeliaisuutta olevan aika mukavasti nyt ja ensi vuonnakin.

Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lyytinen näkee niin nykyisen kuin ensi vuodenkin suhdannetilanteen valoisana erityisesti Kuopion seudulla, missä on meneillään tai käynnistymässä useita suuria maanrakennushankkeita. Myös muissa Pohjois-Savon kaupungeissa toimeliaisuus vaikuttaa hänen mukaansa kohtalaiselta. Siten Lyytisen näkemykset poikkeavat RT:n suhdannebarometriin vastanneiden itä-suomalaisten erikoisurakoitsijoiden käsityksistä.

"Maanrakennusurakoita on hyvin julkisella sekä yksityisellä sektorilla. Elvytyshankkeet eivät ole vielä suurimmillaan mutta ne tukevat seuraavina vuosina maa- ja vesirakentamisen työllisyyttä. Alan nykytilanne vastaa normaalia pidemmässä aikavertailussa. Tämän vuosikymmenen huippuvuosista on tultu hieman alaspäin mutta pudotus ei ole jyrkkä. Kunnallistekniikan ja muun julkisen infran lisäksi talonrakennuksesta on tullut kohtalaisesti urakoita. Ns. kovan rahan asuntotuotanto on elpymässä Kuopion seudulla ja korjausrakentaminen poikii urakoita maanrakennusalallekin", sanoo Lyytinen.

Töiden riittävyyttä suuremmaksi haasteeksi on hänen mielestään ensi vuosikymmenellä nousemassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus mm. koneenkuljettajiksi. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyvät hyvin henkilöstön ikääntyessä.

Kahtiajako syvenee

Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo ei ole rakennustuoteteollisuuden näkymistä yhtä optimistinen, vaikka korjausrakentaminen pitääkin kysynnän ”nokkaa” pinnalla uudistuotannon laahatessa matalasuhdanteessa. Isotalon mukaan ensi talvesta voi tulla rakennustuoteteollisuudelle ankein sitten 90-luvun alun lamavuosien. Tuotannon sopeuttaminen alaspäin ja kannattavuuden heikkeneminen näkyvät alan työllisyyden huonontumisena.

"Rakennustuoteteollisuudessa kahtiajako on syvenemässä sen mukaan, tuottavatko yritykset materiaaleja korjaus- vai uudisrakentamiseen. Suhdannenäkymät poikkeavat myös maan eri osien kesken. Itä-Suomessa on yhä hiljaista, mutta Etelä-Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla on kasvun virettä asuntotuotannossa ja muussakin rakentamisessa. Elvytystoimet alkavat näkyä rakennusalalla vasta ensi vuonna. Ne ajoittuvat oikein, koska työllisyystilanne on edelleen heikkenemässä. Elvytys tosin ei näy niinkään talonrakentamisessa kuin maanrakennusurakoissa".

"Nousun arvioin käynnistyvän rakennusalalla aikaisintaan keväällä 2011. Rakennustuoteteollisuudessa on paineita toimialajärjestelyihin kannattavuushaasteiden vuoksi mutta en usko niitä kovin runsaasti tulevan. Taantuman vaikutukset tuntuvat pitkään mutta hintataso alkaa vuosikymmenen taittuessa kääntyä ylöspäin raaka-aineiden kallistuessa maailmalla. Pohja lienee nyt nähty, mutta nousu on hidasta", visioi Mikko Isotalo.

Lisätietoja: 
Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry (017) 760 6600, 0500 570 233
Savonlinna: Toimitusjohtaja Terho Kaskinen Rakennusliike Terho Kaskinen Oy 044 7475 211
Joensuu:, Toimitusjohtaja Keijo Tervo Rakennustoimisto K. Tervo Oy 0500 372 473
Kuopio: Aluejohtaja Tarmo Stjerna Skanska Talonrakennus Oy 0207195 450
Iisalmi: Toimitusjohtaja Tapio Leinonen Tapio Leinonen Oy 0400 574 241
Mikkeli: Hallituksen puheenjohtaja Juhani Liukkonen JL-Rakentajat Oy 0400 658361
Betonituoteteollisuus: Toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetoni Oy 044 5852305
Infra toimiala: Toimitusjohtaja Mikko Lyytinen Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy 0500 673645