« Takaisin

Korjausavustusta on jatkettava energiatehokkuutta korostaen

Rakennusalaa uhkaavan mittavan työttömyyden ehkäisemiseksi suhdanneluonteista korjausavustusta on jatkettava, mutta samalla toimenpiteille on asetettava vaatimukset energiatehokkuuden olennaisesta parantamisesta. Kansainväliset ilmastosopimukset edellyttävät myös Suomessa merkittäviä toimenpiteitä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden kehittäminen ja päästöjen vähentäminen on uudisrakentamista selvästi tärkeämpi työmaa.
Meneillään oleva matalasuhdanne on koetellut ja koettelee jatkossakin erityisen rajusti rakennusteollisuutta. Viime vuoden lopulla alkaneet lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet kevään aikana ja alaa uhkaa tulevana syksynä ja ensi talvena 1990-luvun lamaan verrattava suurtyöttömyys, kun viimeisetkin uudiskohteet valmistuvat kesän jälkeen. Tällöin työtä vailla on kymmeniätuhansia rakentamisen toimialoilla työskenteleviä ihmisiä.

Asuntorakentaminen vähenemässä lähes puoleen

Viime vuonna talonrakennustöiden aloitukset vähenivät viidenneksen ja ala arvioi, että aloitukset supistuvat tänä vuonna edelleen lähes 15 ja ensi vuonnakin 6 prosentilla. Uusia asuntoja aloitetaan rakentajien arvioiden mukaan tänä vuonna 14 000 kappaletta, kun vuosien 2001-2007 keskiarvo oli 33 500 kappaletta. VTT:n mukaan uudisrakentamisen vuositarve on keskimäärin 30 000 asuntoa vuoteen 2015 saakka. Myös muualla kuin asuntotuotannossa näkymät ovat synkät: toimitilarakentaminen vähenee merkittävästi eikä teollisuus uskalla heikossa kysyntätilanteessa tehdä edes vanhentunutta kapasiteettia korvaavia investointeja. Pientä toimeliaisuutta on nähtävissä julkisten palvelurakennusten ja maatalouden aloituksissa.
Rakentamisen heikosta työtilanteesta ja lähitulevaisuuden huonoista näkymistä johtuen valtion päätös määräaikaisesta suhdanneavustuksesta oli oikea ja erittäin tervetullut toimenpide. Nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi oli myös perusteltua asettaa tiukka aikaraja 1.2.–31.12.2009 aloitettaviin korjauksiin. Lyhyt aikajänne pisti vipinää niihin taloyhtiöihin, joissa suunnitelmat olivat jo valmiina tai ainakin valmistelu viety pitkälle.
Ison peruskorjaushankkeen, esimerkiksi julkisivu- ja parvekeremontin tai linjasaneerauksen, valmistelu saattaa kestää 2-3 vuotta. Suuria korjaushankkeita ei ehditä saada käyntiin tänä vuonna, ellei niiden suunnittelu ole jo meneillään. Korjausavustus on monelle taloyhtiölle ja sen asukkaille välttämätön liikkeellepaneva voima. Uhkana kuitenkin on, että hankkeet tyssäävät alkuunsa, kun yhtiöissä todetaan, että aloittamiseen ei ehditä tänä vuonna. Hätiköiden tehdyt suunnitelmat ja korjaukset käyvät ajan myötä kalliiksi asukkaille ja ympäristölle. Kiireellä pilataan myös pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman tavoitteet löytää keinot energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Taloyhtiöissä tehdään se, mihin tiukalla aikataululla saadaan rahaa eikä sitä, mikä on merkityksellistä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Korjausrakentamiseen on aitoa tarvetta

Kun uudisrakentaminen on pysähtynyt lähes täysin, rakennusalan työllisyyden pelastamiseksi on välttämätöntä saada riittävästi korjauskohteita käyntiin. Tähän on luontainen tarve: hallituksen korjausrakentamisen strategiassa 2007-2017 todetaan, että maamme rakennuskannan korjaustarve on merkittävä ja kiinteistöjen ylläpitokulttuurissa on huomattavasti parantamisen varaa. VTT:n arvion mukaan esimerkiksi vuonna 2006 korjausvelka kasvoi 2 miljardilla eurolla, sillä asuntokannan rakenteiden yli 6 miljardin euron kulumista korjattiin reilulla 4 miljardilla eurolla. Rakennuskannan kumulatiiviseksi korjausvelaksi arvioidaan 30-50 miljardia euroa. Tämän korjausvelan purkamiseen elvytyspaketin korjausavustus sopi erinomaisesti ja sopii jatkossakin.
Kiinteistöjen ylläpitokulttuuri on löyhää ja amatöörimäistä. Erityisesti asukkaiden hallitsemat taloyhtiöt ovat hyvin haluttomia panostamaan elinkaaren aikaisiin huolto- ja kunnossapitotoimenpiteisiin. Selvityksen mukaan esimerkiksi putkiremontti käynnistyy 45 prosentissa hankkeista vasta, kun putket vuotavat. Suunnitelmallisella ja oikea-aikaisella kunnossapito- ja korjaustoiminnalla voidaan säästää merkittävästi kustannuksia rakennuksen valmistumisen jälkeisenä aikana. Korjausavustus on omiaan käynnistämään edessä väistämättä olevia rakennusten perusparannuksia samalla kun se tukee kiinteistöjen nykyaikaistamista sekä niiden hoidon suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Korjaustarve kasvaa lähivuosina merkittävästi, kun ”suuret ikäluokat”, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetut kerros- ja rivitalot tulevat peruskorjausikään. Suomen 2,7 miljoonasta asunnosta on vuosittain tällä hetkellä noin 7 000 putkiremontin, käytännössä kiinteistön kokonaisvaltaisen perusparannuksen, kohteena. Ensi vuosikymmenellä linjasaneerauksen tarpeessa arvioidaan olevan joka vuosi runsaat 15 000 ja 2020-luvulla jopa lähes 30 000 asuntoa. Jos energiatehokkuuden parantamista ei korosteta nyt pikaisesti käynnistyvissä peruskorjauksissa ja vaadita tulevissa hankkeissa, menetetään ainutkertainen ja luonteva mahdollisuus vaikuttaa suuren rakennuskannan energiatehokkuuteen ja sitä kautta ilmastomuutokseen remonteissa, jotka on joka tapauksessa tehtävä.
Hallituksen tulee myös olla valmis lisäämään panostuksiaan korjausrakentamisen energiatehokkuutta palkitsevilla toimenpiteillä, esimerkiksi arvonlisäveron laskemisella, energiatehokkuusavustuksilla ja matalakorkoisilla tai korottomilla lainoilla. Hallitusohjelmassa turvataan energiansäästön lisärahoitus. Kunnat voivat tukea energiatehokkuuskorjauksia kiinteistöveron pudotuksella ja lisärakennusoikeuden myöntämisellä. Korjausrakentamisen strategiassa arvioidaan, että korjaustoimintaan myönnetyt verohelpotukset säästyisivät valtiontaloudessa vähentyneinä työttömyyspäivärahoina ja tuloverojen kasvuna. Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa vastaava suhdanneavustus nosti taloudellista toimeliaisuutta lisäämällä rakentajien, teollisuuden sekä tarvikekaupan työllisyyttä ja liiketoimintaa ja sitä kautta valtion verotuloja.

Energiatehokkuuden roima parantaminen on välttämätöntä ilmastomuutoksen torjunnassa

Kiinteistöt ja niiden käyttö kuluttavat kaikesta energiasta noin 40 % ja asuinrakennusten osuus tästä on 2/3. Ilmastomuutoksen torjuntataistelu edellyttää konkreettisia toimenpiteitä energian käytössä ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Asuntokantamme uudistuu nykyvauhdilla vain vajaalla prosentilla vuodessa ja siksi olemassa olevalla rakennuskannalla on ratkaiseva merkitys energian säästössä. Esimerkiksi lämmitysenergian säästöpotentiaali tyypillisessä 1960-1970-luvun kerrostalossa voi olla jopa 30-50 %.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin heikko kansallinen toimeenpano joissakin jäsenmaissa on aiheuttanut sen, että huomattavia hyötyjä on jäänyt ja jäisi nykysäännöksillä saavuttamatta kansallisella ja EU:n tasolla. Komission tyytymättömyys johti direktiivin uudistamiseen. Suomessa ei ole haluttu ohjata korjausrakentamisen energiatehokkuutta säädöksin, mutta tulevassa energiatehokkuusdirektiivissä uudisrakentamisen normit tulevat koskemaan myös arvoltaan laajempia korjaushankkeita.

Tulevat tekijät sitoutettava työelämään

Rakennusala on tehnyt mittavia panostuksia aiemman ja tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi. Rakentajiksi on useiden vuosien työn jälkeen saatu jälleen nuoria tekijöitä. Vaikka koulusta valmistuvat henkilöt eivät ole valmiita korjausrakentajia, on tärkeää saada heidät työelämään kortiston sijasta. Tässäkin mielessä korjausavustuksen jatkaminen johtaisi tärkeisiin työllistämis- ja vetovoimavaikutuksiin ja erityisesti nuorten sitoutumiseen työelämään tai sen ulkopuolelle jäämiseen. Kaikkien etu on, että ammattikoulutuksen saaneet ihmiset toteuttavat korjaukset.
Jo nyt näyttää selvältä, että korjausrakentaminen ei taloyhtiöiden päätösten hitaudesta sekä suunnittelijoiden, tarjouslaskijoiden ja toteuttajien tilapäisestä kapasiteettipulasta johtuen käynnisty määräaikaisessa avustuksessa tarkoitetulla tavalla tämän vuoden aikana. Rakentaminen on pudonnut vakavaan suhdannemonttuun, jossa työttömyys uhkaa kohota ennätystasolle. Tässä tilanteessa korjausavustuksella on hyvin suuri merkitys työllistäjänä ja toimenpiteenä euromääräänsä merkittävästi suurempi vaikutus. Siksi sitä tulee jatkaa vuoden 2010 aikana käynnistettäviin korjauskohteisiin. Jatkon yhteydessä toteutettavilta peruskorjauksilta tulee vaatia hallitusohjelman mukaisesti energiatehokkuuden merkittävää parantamista. Linjauksista on saatava tieto riittävän ajoissa tämän vuoden puolella, jotta taloyhtiöiden osakkailla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin ja suunnittelulle jää riittävästi aikaa.

Jari Syrjälä

Kirjoittaja on LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja.
Yhteystiedot: 050 3525 120, jari.syrjala@lvi-tu.fi

liitteenä: valokuva Jari Syrjälä