« Takaisin

Käännetty arvonlisäverojärjestelmä ei poista rikollista kuittikauppaa eikä poista pimeää työtä rakennusalalta - Ruotsin kokemukset käännetystä ALV:stä syytä tutkia ensin

”Rakennusteollisuuden selkeä tavoite on harmaan talouden kitkeminen mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti koko rakennusalalta. Emme kuitenkaan näe käännettyä ALV:a oikeana torjuntakeinona harmaana taloutena ilmeneviin, vakaviin väärinkäytöksiin, joista merkittävä osa tehdään omakotityömailla ja korjausrakentamisessa ammattimaisen rakentamisen sijasta.

Rakennusteollisuuden piirissä on selvitetty, mitä vaikutuksia järjestelmämuutoksella olisi. Merkittävimmät haitat liittyvät mittavaan byrokratian kasvuun, tulkintaongelmiin materiaalikaupan ja urakoinnin välillä sekä yrittäjien rahoitettaviksi tulevien alv-saamistensa aiheuttamaan kustannuslisään. Pidämme tärkeänä odottaa Ruotsin kokemuksia alle vuosi sitten käynnistetystä menettelystä, kuten ministeri Katainenkin ehdottaa”, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Käännetty ALV tarkoittaa sitä, että työmaan urakoitsijoista vain pääurakoitsija lähettää omalle tilaajalleen arvonlisäverollisen laskun ja tilittää veron valtiolle. Yksinkertaistettuna kantavana ideana on se, että tilittämällä vero vain ketjun yläpäässä ei käy niin, että vero vähennetään ketjun yläpäässä, mutta jätetään maksamatta ketjun alapäässä.

Järjestelmä kuulostaa yksinkertaiselta ja julkisuudessa onkin toistuvasti ihmetelty, miksi näin hyvää ajatusta vastustetaan, ja sitä markkinoidaan julkisessa keskustelussa keinona, joka poistaa harmaan talouden rakennusalalta.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, kuin on esitetty. Verohallitus asetti pari vuotta sitten työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä siitä, olisiko käännetystä ALV-järjestelmästä enemmän hyötyä tai haittaa.

Käännetyn ALV:n vaikutukset

Rakennusteollisuuden piirissä on selvitetty, mitä vaikutuksia järjestelmämuutoksella olisi. Esimerkiksi seuraaviin neljään ongelmaan ei ole löydetty selkeitä ratkaisuja:

1. Uudistus ei poistaisi harmaata taloutta, kuittikauppaa eikä edes ALV-väärinkäytöksiä. Rikolliset voisivat pyrkiä saamaan valheellisia alv-palautuksia edelleenkin suoranaisin väärennöksin bulvaanien nimissä. Ei ole tiedossa, millä tavalla verottaja pystyisi todentamaan kaikki palautushakemukset oikeiksi.

2. Mutkikkaat soveltamiskysymykset. Kuinka järjestelmää sovellettaisiin esimerkiksi yrityksiin, joilla on myös muuta toimintaa kuin rakentamista. Ongelmia liittyisi myös materiaalikaupan ja urakoinnin väliseen rajanvetoon ja erilaiseen verokohteluun alv:n suhteen. Muitakin soveltamiskysymyksiä on erittäin paljon ja ne johtavat vaikeisiin tulkintaongelmiin.

3. Materiaalihankintojen vähennykset. Jokainen aliurakoitsija, jonka urakkaan kuuluu työn lisäksi materiaaleja, joutuu hakemaan materiaalihankinnoista alv-palautukset verottajalta erillisellä hakemuksella. Ongelmalliseksi muodostuisi palautusten maksamismenettely eli kuinka nopeasti palautukset maksettaisiin urakoitsijalle. Tämä muodostaa taas oman kustannuslisänsä, koska urakoitsija joutuu rahoittamaan alv-saamisensa itse.

4. Muutos ei parantaisi tilannetta sellaisilla työmailla, joissa urakkaketjun alkupää ei tälläkään hetkellä hoida velvoitteitaan. Suuri osa omakotirakennustöistä ja pienistä remonteista tehdään tälläkin hetkellä pimeänä, veroista piittaamatta.

Tilaajavastuulla parempiin tuloksiin, kun viranomaistietojen saatavuus paranisi

Rehelliset yritykset haluavat kaikki harmaat urakoitsijat pois työmailta. Rakennusteollisuus on ollut kehitystyössään aktiivinen ja myös tuloksia on saavutettu. Rakennusalalla on käytössä mm. urakoitsijan ilmoitusmenettely verottajalle ja kulkulupajärjestelmät, jotka ovat nimenomaan alan itsensä kehittämiä.

Viimeisenä toimenpiteenä Rakennusteollisuus RT ry julkisti tammikuussa www.tilaajavastuu.fi –porttaalin. Valtiovallan pitää jatkossa helpottaa tilaajavastuulain velvoitteiden täyttämistä niin, että verotiedot ja eläkemaksutiedot ovat saatavissa suoraan netistä. Esteet viranomaisten väliseltä tiedonvaihdolta ja yhteistyöltä pitää poistaa. Voimat tulee keskittää pimeän työn torjumiseen, koska se on koko harmaan talouden moottori niin rakennusalalla kuin muillakin aloilla.

Lisätietoja antavat:

- toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, p. 09 1299 200 ja

- johtaja Tapio Kari, p. 09 1299 213 / 0500 300990