« Takaisin

Itä-Tyky -hankkeesta uusia toimintamalleja ja välineitä työhyvinvointiin

Talonrakennusteollisuus ry:n (RT) Itä-Suomen piirin ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä toteuttama Itä-Tyky- eli Itä-Suomen rakennusyritysten henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämishanke on tuottanut uusia toimintatapoja ja työvälineitä työhyvinvoinnin sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

RT Itä-Suomen aluepäällikkö Veikko Matikaisen mukaan osalla hankkeen uraauurtavista tuloksista on valtakunnallistakin pilottimerkitystä. Hän toivoi niiden siirtyvän rakennusalan ja rakennustuoteteollisuuden sekä oppilaitosten arkirutiineihin. RT:n Itä-Suomen piiri on hakemassa neljän miljoonan euron julkista rahoitusta vuoteen 2011 ulottuvalle rakennusalan työhyvinvoinnin jatkohankkeelle. Siinä on tarkoitus syventää yrityksissä käytännönläheisesti työhyvinvointia ja kohentaa työkykyä mm. Itä-Tyky -hankkeen perustalta.

-Työhyvinvointi ja -turvallisuus eivät ole rakentamisen suhdanteista riippuvia eikä kertaluonteista projektitoimintaa. Niillä on suuri merkitys rakennusalan ulkoiseen ja sisäiseen imagoon esimerkiksi uusien työntekijöiden rekrytoitumisessa ja nuorten hakeutumisessa alan koulutukseen. Hyvien käytäntöjen toteutumisessa yritysjohdon ja henkilöstön asenteet ratkaisevat, muistutti Matikainen.

Osallistujiltaan ja teemoiltaan laaja hanke

Hankkeeseen on osallistunut useita kymmeniä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yritysten, Itä-Suomen työsuojelupiirin, Rakennusliiton, Rakennusteollisuus RT:n, työterveyshuolto-organisaatioiden sekä rakennusalan koulutusta antavien oppilaitosten edustajia.

Kuluvan vuoden loppuun kestävä ja Työelämän kehittämisohjelma Tykesin rahoittama Itä-Tyky -hanke alkoi viime joulukuussa. Hanke on edennyt Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden vetämällä seminaari- ja työpajatyöskentelyllä, yrityskyselyllä ja -käynneillä. Kuuden työpajan aiheina olivat työkyky ja terveys, osaaminen, valmentajatoiminta, verkostoituminen, yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö sekä terveyden ja työkyvyn mittarit. Yrityskäyntien teemoina ovat vaaratekijöiden vähentäminen, turvallisuuden kehittäminen, ikääntymistekijöiden huomioon ottaminen, ergonomian kehittäminen, koulutustarveselvitykset ja suunnittelu yritystarpeisiin.

Ei yli sieltä missä aita on matalin

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anneli Kaukiainen kertoi Itä-Tyky -hankkeen loppuseminaarissa Kuopiossa, että rakennusalan henkilöstön ikääntyminen ja huomattavan suuret sairauspoissaolot korostavat työhyvinvoinnista huolehtimisen merkitystä.

-Työterveyshuollon sopimus ei ole välttämättä riittävä ratkaisu vaan kaukonäköinen yritys järjestää lain säätämää minimiä kattavammat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut. Kyse on silloin muustakin kuin sairaanhoidosta; mm. tapaturmien ja sairauksien aktiivisesta ennaltaehkäisystä, kuntoutuksesta sekä henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pulmana on hyvien työkalujen puute työhyvinvoinnin edistämisessä. Asenteet ja voimavaratkaan eivät ole kaikissa yrityksissä seuranneet työelämän kasvavien haasteiden ja alan erityispiirteiden mukana, tähdensi Kaukiainen.

Hänen mukaansa Itä-Tyky -hanke luotasi kyselyllä, osaamistarvekartoituksella ja yrityskäynneillä työhyvinvoinnin nykytilaa sekä tuotti useita seurantamittareita. -Yritykset lähtivät hankkeeseen hyvin huolimatta sen kiireisestä aikataulusta. Teemme loppuvuodesta vielä yrityskäyntejä ja viimeistelemme hanketta, jotta sen tuloksia voidaan hyödyntää toivottavasti pian käynnistyvässä jatkohankkeessa. Tärkeää on vastuuhenkilön löytyminen yrityksissä valvomaan toteutumista.

Henkisiä asioita ei pidä unohtaa

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin puheenjohtaja, savonlinnalainen rakennusyrittäjä Terho Kaskinen muistutti, että työhyvinvointiin vaikuttavat yhä enemmän henkiset asiat ja siviilielämän sujuminen työympäristön ja -ilmapiirin lisäksi. -Työkavereiden yhteisvastuu korostuu yhä enemmän eikä unohtaa voi yritysjohdon ja esimiesten jaksamistakaan monissa ristipaineissa. Odotamme hankkeen vähentävän sairauspoissaoloja.

Maire Karvinen Lakan Betoni Oy:stä kertoi, että heillä Itä-Tyky -hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja työuran pidentämiseen sekä henkilöstön ammattitaidon lisäämiseen että hakeutumiseen alalle. Lakan Betonin henkilöstöstä kolmannes on yli 50-vuotiaita ja kymmenkunta lähellä eläkeikää. -Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi otimme esimies- ja työnopastuksen, ns. hiljaisen tiedon siirtämisen sekä yhteistyön lisäämisen ammattioppilaitosten kanssa. Olemme saaneet hankkeesta hyödyllisiä toimintamalleja ja uusia näkökulmia. Projektin jatkolle on erittäin tärkeää valita yrityksissä vastuuhenkilö, joka jalkauttaa sen hyödyt ja valvoo niiden toteutusta.

Myös Matti Eronen Skanska Talonrakennuksesta piti tärkeänä yrityskohtaisten vastuuhenkilöiden löytämistä ja riittävien aikaresurssien varaamista työhyvinvoinnin edistämiseen. -Toiminnan on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä tulosten varmistamiseksi. Työpaikkakohtaisilla selvityksillä on perattava avoimesti epäkohdat kuten myös hyvät käytännöt esille. Konserniyrityksissä on olennaista yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja tavoitteisiin pääsy. Esimiesten esimerkki ja valmentajamainen asenne korostuvat työhyvinvoinnin kehittämisessä. Rakentaminen on kuitenkin joukkuepeliä ja lopputuloksen ratkaisee kokonaisuus. Siinä työhyvinvoinnilla ja jokaisen työntekijänkin panoksella on keskeinen merkitys.

Ylitarkastaja Maija Lintula Itä-Suomen työsuojelupiiristä korosti mahdollisimman varhaista ongelmien löytämistä ja nopeaa puuttumista niihin jo ennen poissaolojen ilmaantumista. -Poissaoloja on seurattava ja niiden syitä on selvitettävä ripeästi. Työnjohdon kouluttaminen ja ylimmän johdon sitoutuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksissä on avainasemassa - sisäistä viestintää unohtamatta. Työterveyshuolto on yrityksen keskeinen yhteistyökumppani ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa mm. ergonomiaselvityksillä ja -ohjauksella. Työterveyshuollon toimintaa on tärkeä suunnitella ja kehittää yhdessä työpaikan kanssa ja arvioida toimien vaikuttavuutta. Hyvistä käytännöistä kannattaa muodostaa tietopankki sekä toimintamalleja työpaikkojen käyttöön. Yritysten välinen yhteistyö on hyödyllistä kaikille osapuolille kokemusten ja hyvien toimintamallien välittämisessä, sanoi Lintula.

Liisa Makkonen Kallaveden Työterveydestä olisi kaivannut enemmän työntekijöiden näkemyksiä hankkeeseen kehittämistoimien pääkohderyhmänä. -Tärkeää on varhaisen puuttumisen mallien luominen yrityksissä ja niiden jalkauttaminen työhyvinvointia lisäämään.  Työpaikkaselvitysten olisi oltava jatkuvaa toimintaa, missä tärkeä painopiste on työergonomia. Kehon työkuormituksessa on syytä ottaa huomioon työntekijän ikä ja kunto. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus yritysten sekä työterveyshuollon välillä on kehittynyt suotuisasti mutta siihen tulee edelleen panostaa.

Tuomo Kettunen Savon ammatti- aikuisopistosta muistutti, että rakennusalan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden perustiedot sekä –asenteet luodaan oppilaitoksissa. Siksi niihin on kiinnitettävä huomiota niin teoriaopetuksessa kuin käytännön työharjoittelussa.

Lisätietoja:
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen aluepäällikkö Veikko Matikainen, p. 0500 570 233
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anneli Kaukiainen, p. 030 474 8677

Lisää Itä-Suomen asioista